Sitaatti on Charles Dickensin romaanin Kaksi kaupunkia ensimmäisen kappaleen alusta.
Saimi Järnefeltin suomennoksessa vuodelta 1903 rivit kuuluvat näin:
"Tämä oli aikakausista paras ja pahin, se oli viisauden ja hulluuden ikä, uskon aika, epäilyksen aika, valon ja pimeyden aika, tämä oli toivon kevät ja epätoivon talvi, [--]"
Helka Varho suomensi saman kohdan vuonna 1945 näin:
”Tämä oli aikakausista paras ja pahin, se oli viisauden aikaa, se oli hulluuden aikaa, se oli uskon mutta samalla epäilyn aikakautta, valon ja pimeyden aikaa, se oli toivon kevättä ja epätoivon talvea, [--]”
https://www.gutenberg.org/cache/epub/48023/pg48023-images.html
https://www.gutenberg.org/files/98/old/2city12p.pdf
Charles Dickens: Kaksi…
Löysin muutamia ehdokkaita:
Richard Scarry: Puput Linkki kirjan kuvaan
Beatrix Potter: Petteri kani Linkki kirjan kuvaan tai
Alan MacDonald: Tiheikön väki kirjat (tosin hiiriperheestä) Linkki kirjan kuvaan
Kirjaa voisi jatko metsästää Finna-haulla. Linkki Finna.fi
Seppo Wallinin vuonna 1969 ohjaamasta tv-sarjasta Pidättekö ostereista? ei ole tehty tallennetta levitykseen.https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_1344828https://finna.fi/Sarja on katsottavissa Radio- ja televisioarkiston katselupisteissä, joista yksi sijaitsee Keskustakirjasto Oodissa. Kaikki katselupisteet näet alla olevasta listasta.https://rtva.kavi.fi/cms/page/page/info_katselupisteethttps://rtva.kavi.fi/program/searchAjax/?search=pid%C3%A4ttek%C3%B6+ostereista%3Fhttps://rtva.kavi.fi/
Valitettavasti emme onnistuneet löytämään tietoja tällaisesta joulupiirretystä. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tietoja siitä voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Kirjasto on julkista tilaa, jossa kuvaaminen on sallittua. On hyvän tavan mukaista kysyä lupaa kuvaamiseen, mikäli kuvassa esiintyy ihmisiä. Alaikäisten kuvaamiseen lupa on kysyttävä vanhemmilta. Kuvaaminen ei saa häiritä kirjaston normaalia elämää eikä asiakkaiden työskentelyä. En tiedä, miksi sinulta on kirjastossa kielletty kuvaus. Esimerkiksi Oodissa kuvaukset on kielletty lasten alueella. Kyse on silloin lasten yksisyisyyden suojelusta. Lasten alueilla kuvaaminen voidaan muuallakin kieltää. Lasten ja muiden haavoittuvassa olevien oikeus suojaan ylittää yleisen sananvapauden tai kuvausoikeuden. Kyse on voinut olla myös siitä, että joku kirjaston asiakas on kokenut striimaamisesi häiritseväksi ja pyytänyt…
Tieto lukupiireistä taitaa olla hieman hajallaan. Parhaiten lukupiireistä löytää tietoa oman paikkakunnan kirjaston sivuilta tai kaupungin tapahtumakalenterista. Löysin tällaisen kirjallisuuskalenterin: KIRJALLISUUSKALENTERI.FI – Kirjaihmisen lempipaikka, mutta sen lukupiirit ovat lähinnä Helsingin suunnalla paikan päällä. Rovaniemen osalta tiedän kertoa, että täällä kokoontuu Asemakirjaston tiloissa Jorma Eton tien lukupiiri kolmen viikon välein tiistai-iltaisin: Jorma Eton tien lukupiiriMyös Naisten Pankilla on oma lukupiirinsä: Naisten Pankin Rovaniemen lukupiiri kokoontuu - Naisten PankkiLapin yliopistolla kokoontuu Haaveileva lukupiiri omalla teemallaan, mutta en löytänyt tietoa muusta kuin tästä yhdestä kerrasta: Haaveileva…
Tulospalkkausta yleensä käsitteleviä teoksia ovat mm. Kari Alhon Tulospalkkaus, EMU-ajan palkkausmuoto vuodelta 1998 ja Maire Kokon Tulospalkkaus vuodelta 1997.
Toimihenkilöitä käsittelevät kirjat Toimihenkilöiden tulospalkkaus vuodelta 1995 ja Tulospalkkaus valtionhallinnossa 1991. Kaikkia näitä kirjoja löytyy Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmista.
Artikkelitietokanta Aleksista löysin muutaman artikkelin aiheesta. Ne eivät tosin ole kovin uusia. Artikkelit ovat Tuottavuus-lehdessä (1991, n:o 3, s. 10-13 ja 1989, n:o 3, s. 52-54) ja Suomen kunnallislehdessä (1989, n:o 5, 50-51).
Lehdet löytyvät ainakin Helsingin kaupungin pääkirjaston varastosta.
Eduskunnan kirjastossa on historiikki " 2. divisioonan jalkaväkirykmentti 49 sodassa 1941-44." Toim. Tapio Peitsara ym. Hki 1981.
s. 211-222 on prof Kaarlo Koroman artikkeli: II Pataljoonan vaiheet 3.7 1944 alkaen.
Pirjo Tuominen kirjoittaa 1800- ja 1900-luvun historiaan liittyviä romaaneja, kuten Kenraalitar (Gummerus 1981), joka aloittaa Suuriruhtimaanmaa –sarjan. Raija Orasen Maan aamu –sarja liittyy Suomen itsenäisyyden aikaan. Elisabeth Ahon kirjat, kuten Valkea kuin uni: historiallinen romaani Urajärven kartanosta vuosilta 1830-1851 (Otava, 2002), liittyy myös 1800-luvulle, tosin ei Karjalaan vaan Asikkalan Urajärven kartanoon. Sitä seuraa vuosisadan vaihteen molemmin puolin sijoittuva Lilly: historiallinen romaani 1861-1918: (Otava 2002). Myös Eira Pättikangas ja Panu Rajala kirjottavat 1800- ja 1900-lukujen historiasta, kuten Pättikankaan Punainen silkkinauha (Karisto 2005) ja Rajalan Senaatin ratsumies (Otava 2003), jolle on myös jatkoa.…
Voit maksaa ne kirjastossa käydessäsi joko pankki- tai luottokortilla tai käteisellä. HelMet-kirjastojen myöhästymismaksut voit maksaa missä tahansa HelMet-kirjastossa.
Cassandra-nimiselle henkilölle ei ole nimipäivää suomen- eikä ruotsinkielisessä tai saamelaisessa almanakassa. Nimi ei esiinny myöskään ortodoksisessa almanakassamme.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search?formids=target&lang=fin&suite=d…
USA:ssa Cassandra viettää nimipäiväänsä 9.5.
http://www.americannamedaycalendar.com/female_c.html
Oulunsalon kirjastosta on asiakkaiden käytössä oleva kopiokone. Myös Oulun kaupunginkirjaston pääkirjastossa on kopiokone. Kopioiden hinnat löytyvät seuraavasta linkistä:
http://oulu.ouka.fi/kirjasto/palvelut/maksut.html
Kun olet kirjautunut sisään oikeasta yläkulmasta, niin poistuminen omista tiedoista tapahtuu samasta oikeasta yläkulmasta: siinä on valkoinen hahmo (pää ja hartiat) ja nimi, jolla olet kirjatunut sisään. Viereisestä valkoisesta alaspäin osoittavasta kolmiosta klikkaamalla avautuu ikkuna, jossa on vaihtoehto: Kirjaudu ulos.
Kirjastot hankkivat suurimman osan kirjoista välittäjien kautta. Kannattaa siis tarjota sarjakuvia välittäjien kautta, niin ne saattavat päätyä kaikkialle Suomeen samalla vaivalla.
Välittäjiä ovat Kirjavälitys (http://www.kirjavalitys.fi), BTJ (http://www.btj.fi) ja esimerkiksi pääkaupunkiseudun kirjastoille aineistoa toimittava Booky.fi (https://www.booky.fi).
Tässäkin palvelussa on ollut kyseisen vian vuoksi ongelmia, mutta huomasin että asia on hoidettu ihan meidän kirjaston sähköpostin kautta.
Se onkin varmin tapa hoitaa asioita teleliikennehäiriöiden aikana.
Tekijänoikeuslainsäädäntö ei sisällä pelaamista koskevia säädöksiä. Syy lienee historiallinen: lain säätämisen aikaan (1961) ei kenenkään päähän pälkähtänyt, että pelaaminen (korttipeli, tammi, Afrikan tähti) voisi olla jotenkin rahastettavaksi. Jos laki muotoiltaisiin nyt, todennäköisesti peliteollisuus keksisi vaatia yksinoikeutta ainakin julkiseen pelaamiseen. Tällaisia säädöksiä ei ainakaan vielä ole, joten pelaaminen kirjastossa ei ole tekijänoikeudellisesti huomioon otettavaa toimintaa. Sen sijaan ikärajasäädökset ovat muuttumassa siten, että 1.1.2012. alkaen myös muiden kuin K-18 -pelien ikärajoja on valvottava, jos pelaamisen järjestää esimerkiksi jokin kunnallinen organisaatio.
Heikki Poroila 28.10.2011
Pääkaupunkiseudun kirjastoissa ei valitettavasti näyttäisi olevan Hevoshulluja vuodelta 2005. Sen sijaan niitä on mahdollista saada kaukolainana Varastokirjastosta Kuopiosta. Siellä pitäisi olla koko vuosikerta.
Kaukopalvelupyynnön voi tehdä osoitteessa http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu/Kaukopalv…. Kaukolaina on maksullinen, mutta Helsingin kaupunginkirjastossa koko lehden vuosikerran saa Varastokirjastosta 4 euron varausmaksulla.
Toinen mahdollisuus on lukea Hevoshulluja Kansalliskirjastossa, jonka Kansalliskokoelmassa kyseinen vuosikerta on. Lehdet täytyy kuitenkin tilata etukäteen osoitteesta https://elomake.helsinki.fi/lomakkeet/50431/lomake.html löytyvällä lomakkeella, ja luonnollisesti niitä saa lukea…
Nämä tilastotiedot ovat Tilastokeskuksen asunnot- ja asuinolot -tilaston tietokantataulukossa numero 6 "Asunnot talotyypin, käytössäolon ja rakennusvuoden mukaan 2015"
http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__asu__asas/?tablel… josta pitää tehdä poiminta taulukosta. Käytössäolotilanne, joka kuvaa tyhjää, on "ei vakinaisesti asuttu".
O. E. Nyman näyttää suomentaneen teoksia vuosina 1921–1925. Osasta on ilmestynyt myöhemmin uusia painoksia. ”Suomen kirjailijat 1917-1944” (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1981) ei mainitse häntä, enkä löytänyt häntä muistakaan tutkimistani kirjallisuuden lähdeteoksista.
Helsingin yliopiston Ylioppilasmatrikkeli 1905 – 1907 osoitteessa http://www.helsinki.fi/keskusarkisto/matrikkelit/yomatrikkeli_1900_1907… sisältää yhden mahdollisen henkilön, joka voisi olla O. E. Nyman. Hän on Onni Edvard Nyman, joka on syntynyt Suomussalmella 16.9.1888.
Onni Edvard Nymanista ei kuitenkaan löytynyt kovin paljon tietoja. Muutamilla netin sukututkimussivustoilla hänet mainitaan. Ylioppilasmatrikkelin mukaan hän on kirjoittanut ylioppilaaksi Oulun…
