Sanonta on ikivanhaa perinnettä, mutta se löytyy ainakin Zacharias Topeliuksen vuonna 1868 julkaistusta oppikirjasta Luonnon-kirja. Sen viimeisessä luvussa 15 "Suuresta avarasta maailmasta" on Kuuta käsittelevä alaluku, jossa on mm. seuraava teksti: "Muutoin saatat sinäkin muistaa sen tästä, jolla isä kerran muistutti poikaansa kuuta tuntemaan, sanoen: Etkös tuhma kuuta tunne? Idän puolen täytymässä, Luotehen vähenemässä." Itämurteissa sana "idän" kirjoitetaan tavallisesti "ijän". "Tuhma" tarkoittaa tässä tyhmää, ei huonotapaista.
Heikki Poroila
Tavallisimmin sekä Iinaa että sen rinnakkaismuotoa Inaa on pidetty useiden (i)ina-loppuisten naisennimien lyhentymänä. Näitä ovat esimerkiksi Josefiina, Karoliina, Katariina, Kristiina, Lucina, Martina, Sabina ja Vilhelmiina. Toinen mahdollinen alkuperä Iinalle on 'siveää, puhdasta' merkitsevä kreikkalaisperäinen nimi Agnes ja sen espanjalaisista muunnoksista Ines ja Inez suomalaistettu Iines, jonka lempinimenä Iinaa on käytetty.
Anne Saarikalle & Johanna Suomalainen, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön
Gabriel Linsénin laulu Wäinämöinens sång till solen Theodor Lindhin tekstiin (ruotsinnokseen) sisältyy Linsénin kolme yksinlaulua sisältävään nuottijulkaisuun Kalevala sånger, joka julkaistiin vuonna 1886 (Werner Söderström). Tässä julkaisussa on vain ruotsinkieliset sanat, mutta musiikki on tietysti sama kuin Lehtisen äänitteellä. Tämä nuotti löytyy vain Kansalliskirjaston kokoelmasta ja sen voi tilata tutkittavaksi ja esimerkiksi itselle valokuvattavaksi lukusaliin. Lainaksi sitä ei saa. Viola-tietokannassa ei jostain syystä ole varauslinkkiä, joten tätä täytyy pyytää joko paikan päällä (toimitus ei tapahdu heti) tai etukäteen sähköpostilla tilaten ja samalla selittäen, että tietueessa ei ole varauslinkkiä. E-osoite on kk-palvelu@…
Etsitty kirja lienee ranskalaisen Hector Malot'n Pieni tuntematon, joka ilmestyi Kristiina Kivivuoren suomentamana WSOY:n Nuorten toivekirjastossa vuonna 1954. Varhaisempi Alma Suppasen suomennos julkaistiin Otavan kustantamana 1902 nimellä Vihdoinkin kotona.
"Eräänä päivänä saapui Maraucourtin kylään pieni tuntematon tyttönen. Hän on pennitön ja köyhissä vaatteissa, ja hän asettuu asumaan vanhaan hylättyyn metsästysmajaan. Hän käy työssä päivisin, mutta hänen yksinäisyytensä, älykkyytensä ja muista poikkeava käytöksensä herättävät kyläläisten uteliaisuutta. Kuka on tuo metsämajassa asuva tyttö ja miksi hän on tullut Maraucourtiin? Kukaan ei tiedä, että Perrine-tytöllä on kylässä suoritettavanaan äitivainajan antama salainen…
Sillä pienellä muodollisuudella, jota koko nimen käyttäminen normaalin tuttavallisen "etunimittelyn" asemesta kanssakäymiseen tuo, voisi ajatella halutun korostaa Jaska Jokusen tietynlaista ulkopuolisuutta Tenavien lasten yhteisössä. Merkittävimmät poikkeukset tästä käytännöstä taitavat olla Piparminttu-Pipsan "Jasu" (Chuck) ja Pipsan ystävän Maisan omalla tavallaan muodollinen "Jaakko" (Charles).
Etsimäsi jakso on sarjan 13. kauden viimeinen jakso, Esirippu laskee (Curtain: Poirot's Last Case). Dvd-julkaisut eivät kuitenkaan noudata sarjan alkuperäistä kausijakoa, ja lisäksi jaksoja on julkaistu ainakin kahtena dvd-sarjana. Esirippu laskee -jakso löytyy Poirot Box 16 -nimiseltä dvd:ltä (EAN-koodi 7333018004511), jota ei siis pidä sekoittaa aiemmin ilmestyneeseen Poirot - kausi 16 -julkaisuun. Oikean levyn kuva löytyy esim. täältä: http://hdopas.fi/index.php?udpview=showreview&rid=9944732157332ae8775153.11263969&lang=fi.
Wikipedian lista sarjan jaksoista: https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_Agatha_Christie%27s_Poirot_episodes
Valitettavasti Ilmatieteenlaitoksen avoimessa datassa on päivittäisiä ja kuukausiarvoja pääosin saatavilla vasta 1960-luvulta lähtien. Päiväkohtaisen lämpötilahavinnon löysin, Kaisaniemen säähavaintoasemalla on kirjattu että 8.4.1948 on ollut 2-4 celsiusasetta lämmintä: https://cdn.fmi.fi/fmiodata-convert-api/preview/3c086974-b41c-4d40-8070-d3e93d5253db/?locale=fi
Menneitä säätietoja voi hakea täältä: https://www.ilmatieteenlaitos.fi/havaintojen-lataus#!/
Velvoite perustuu PKS koronakoordinaatioryhmän linjaukseen asiasta 26.11.2020. Linjaus on tehty epidemiologiseen tilannekuvaan perustuen ja kokonaisarviointia käyttäen.
Kielitoimiston sanakirjan mukaan (https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/luvata) luvata-verbillä on suomen kielessä useita eri merkityksiä:
1. ilmaista tai vakuuttaa antavansa jollekin jotakin, suostua tai sitoutua tekemään jotakin, antaa lupaus, sanansa jostakin
2. antaa jollekulle lupa tai suostumus tehdä jotakin
3. antaa aihetta odottaa jotakin, antaa toiveita jostakin, enteillä, olla lupauksena jostakin
Sääennusteen kohdalla kyseessä on siis kolmantena mainittu merkitys. Samanlainen enteilevä merkitys luvata-verbillä on esimerkiksi ilmaisussa "tämä ei lupaa hyvää" (vrt. "tämä ei ennusta hyvää").
Laulu Valonkantajille on Kyösti Mäkimattilan sanoittama ja löytyy albumilta Olet maailmassa ainut (2018). Laulujen sanat ovat levyn tekstilipukkeessa. Nuottikirjana albumia tai sen kappaleita ei ole saatavilla. Levy on lainattavissa Vaasan kaupunginkirjastosta.
Mäkimattila on julkaissut v. 2019 runokirjan Valoina toisillemme. Sen sisällöstä ei löydy tietoja, eikä kirjaa ole Vaasan kaupunginkirjastosta. Sen voi kuitenkin tilata kaukolainaksi.
Shakkipelin avauksista löytyy tietoa Avainsiirtoja - shakin opetussivustosta, https://www.avainsiirto.fi/ajankohtaista/uutinen/374 ja esim. Chess.comista, https://www.chess.com/fi/article/view/parhaat-shakkiavaukset-aloittelij…
Shakin säännöt löytyvät shakkiliiton sivulta, https://www.shakkiliitto.fi/wp-content/uploads/2018/01/Shakin-s%C3%A4%C…
Tästä pdf:stä löytyy myös esimerkkejä pelitilanteista, http://www.shakki.net/koulut/hannunniittu/shakkikoulu/shakin_saannot.pdf
Makupalat.fi:sta löytyy lisää shakkisivuja, https://www.makupalat.fi/fi/k/all/hae/?f%5B0%5D=field_asiasanat%3A62941
Shakkikirjoja löytyy kirjastosta, https://keski.finna.fi/Search/Results?limit=0&filter%5B%5D=~format%3A%2…
Keväällä 2021 ilmestyvä kirjailija Kaari Utrion elämäkerta on nimeltään Kaari : kirjailija Kaari Utrion elämä. Elämäkerran on kirjoittanut Anna-Liisa Haavikko ja sen julkaisee Siltala.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.5463926
Kirjasammon kirjahyllyhaulla löytyy lista Jalkapalloa lastenkirjoissa, joka aukeaa alla olevasta linkistä:
https://www.kirjasampo.fi/fi/node/7355
Jalkapallosta kertovia lastenkirjasarjoja ovat esimerkiksi
Måns Gahrtonin Meidän oma futisjengi, ruotsiksi Mållösa United
Kalle Veirton Meidän omat –sarja
Tuija Lehtisen Pultti-sarja
Bengt-Åke Crasin PK Pantterit –sarja, ruotsiksi BK Pantern –sarja
Vähän vanhemmille suunnatusta listasta Jalkapalloa nuortenkirjoissa saattaisi myös löytyä sopivaa luettavaa. Lista aukeaa alla olevasta linkistä:
https://www.kirjasampo.fi/fi/node/7361
Mikäli näiden vinkkien avulla ei löytynyt mieleistä luettavaa, voit ottaa yhteyttä Lukuvalmentaja Junioriin:
https://www.helmet.…
Kyseessä on Marjatta Kurenniemen lastenruno, joka alkaa rivillä Tulevana vuonna tuohikuussa, on luettavissa ainakin teoksista Vilkku (tekijät Marjatta Kurenniemi, Kari Vaijärvi, Maria Kaura-aho, 1979, useita lisäpainoksia) sekä Kolme kissimissiä ja muita runoja, joka tosin julkaistiin vasta vuonna 1995.
Vilkku-teosta ei ole Helmet-kirjastojen kokoelmissa, mutta Suomealaisen Kirjallisuuden Seuran kokoelmista se on lainattavissa.
https://finna.fi/Record/helka.9923697373506253?sid=3943104857
Wikipediassa sanotaan näin: Vanhoillislestadiolaisten nimitys juontuu siitä, että liikkeessä pyrittiin pitäytymään vanhoissa, perinteisissä opetuksissa. Aluksi uusheräyksen ja narvalaisuuden erkaannuttua 1897–1898, muita lestadiolaisia alettiin kutsua "vanhalestadiolaisiksi", mutta uusheränneitä ja narvalaisia "uuslestadiolaisiksi". Nykyään nimityksellä "vanhalestadiolaiset" tarkoitetaan lähinnä esikoislestadiolaisia, eikä niinkään vanhoillislestadiolaisia. Eli tuo viimeinen lause kertoo merkityksen eron: Nykyään nimityksellä "vanhalestadiolaiset" tarkoitetaan lähinnä esikoislestadiolaisia, eikä niinkään vanhoillislestadiolaisia.
Suosittelen nuorten aikuisten puolelta ainakin näitä:Sarah Crossan: KuunnousuJason Reynolds: Minuutin mittainen ikuisuusElizabeth Acevedo: Runoilija X ja/tai Maata jalkojen alleJ. S. Meresmaa: Khimaira Dess Terentjevan kirjoista voisi kokeilla Freestylea tai Zenoa
Pyörätuoliin joutuneiden elämäkertoja löytyy esim. Teemu Potapoff: Luodinkestävä : Heidi Foxellin tarina tai Mika Saukkonen: Viimeinen voltti : Jari Mönkkösen tarina
Hakusanana elämäkerrat ja vammautuminen Helmet haku
Kun hakusanan muuttaa sairastuminen ja elämäkerrat, löytyy muitakin tsemppitarinoita. esim.
Kristiina Hanhirova: Rakkautta, rukouksia ja rauhoittavia tai Pirjo Kainulainen: Ammattina potilas Helmet haku
Valitettavasti Petri Laaksosen säveltämää ja Anna-Mari Kaskisen sanoittamaa kappaletta Rakastan tätä maata ei ole missään nuottijulkaisussa.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbi…
