Leppoisan tutkijakolmikon pariisilaiskommuuni löytyy kahdesta ranskalaisen Fred Vargasin (oikealta nimeltään Frédérique Audoin-Roizeau) dekkarista: Pystyyn, kuolleet! ja Ei takkaa, ei tupaa.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_5793
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_8018
Kyseinen loru löytyy kokoelmasta Hanhiemon iloinen lipas, johon Kirsi Kunnas on riimitellyt suomeksi englantilaisia lastenkamarirunoja. Alunperin kokoelma ilmestyi vuonna 1954, jonka jälkeen siitä on otettu lukuisia uusia painoksia,
Äyväri on varsin harvinainen sukunimi. Digi- ja väestötietoviraston Nimipalvelun mukaan Suomessa on tai on ollut alle 34 Äyväri-sukunimistä henkilöä:
https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/nimipalvelu_sukunimihaku.asp?L…
Sukunimioppaista tai muista lähteistä ei löytynyt tietoa nimestä. Loimaalla on Äyväri-niminen tila, josta sukunimi voisi olla peräisin. Suuren maatilakirjan (1. osa Turun ja Porin lääni, Varsinais-Suomi, 1963) mukaan tila on vanha sukutila, joka on ollut isännän suvulla vuodesta 1681 (s. 621).
Kalevalaseuran sivuilta (kalevalaseura.fi) voi tutkia käännöksiä kielittäin ja myös aikajärjestyksessä. Vanha Kalevala käännettiin kokonaisuudessaan ruotsiksi 1841 ja ranskaksi proosakäännöksenä 1845. Jos jätetään välistä osakäännökset eri runoelmista, seuraavat kokonaisen Kalevalan käännökset ovat vuosiltä 1847 (venäjä, suorasanainen selostus Kalevalan sisällöstä ja muutamia runomittaisia näytteitä), 1852 (saksa) ja 1871 (unkari).
Näiden käännösten väliin jää paljon erilaisia lyhyempiä käännöksiä, kannattaa tutkia listausta. Se oli todella mielenkiintoinen!
Etsitty kirja saattaisi olla Selma Lagerlöfin Joululahja ja muita kertomuksia, vuonna 1986 julkaistu valikoima Lagerlöfin satuja ja legendoja. Yksi sen kaikkiaan neljästätoista tarinasta on Jouluruusun legenda. Kymmenen vuotta kadoksissa olleesta, viikkoa ennen häitään ryöstetystä morsiamesta, jonka perheen kissa tunnistaa, kertoo tarina Rauha maassa. Eläinten auttamisesta tarkoituksen elämälleen löytävä sairaalloinen tyttö on päähenkilö tarinassa Meli.
Täydellä vatsalla uimisen riski näyttäisi olevan vain myytti. Runsas syöminen tekee olon raskaaksi mihin tahansa rajuun liikuntasuoritukseen, mutta kevyempään uiskenteluun syöminen ei vaikuta. Tästä ja muista kesämyyteistä voi lukea vaikkapa Tiede-lehden artikkelista (20.6.2011):
Onko kesämyyteissä mitään perää? | Tiede
Haukiputaan kirjastossa on monitoimilaite, jolla voi tulostaa, kopioida ja skannata.
Lisätietoja Oulun kaupunginkirjaston kotisivulta otsikon Käytä kirjastossa alla.
Haukiputaan kirjaston yhteystiedot ja aukiolot.
Kyllä, myös special-niteitä voi lainata kuka tahansa Helmet-kirjaston asiakas. Special-määrite tarkoittaa, että kyseistä kirjaa ei voi varata eikä uusia, siten ne ovat kuin Bestseller-kirjat. Special-määritettä käytetään laitoskirjastojen ei-varattavista kirjoista sekä niin sanottujen pokkarihyllyjen kirjoista. Pokkarihyllyjä on ainakin Keskustakirjasto Oodissa.
Anna-Kaarina Pohjakallion säveltämä ja sanoittama laulu "Pallopop" alkaa: "Mä ilmapallon puhalsin sinisen ja oranssin". Laulu sisältyy Viihdekuoro Kipinän cd-levylle "Suupoppia" (Avainsäätiö, 2011).
Opetushallituksen sivulla on säännellyt ammatit Suomessa. Kultaseppää ei listauksesta löydy. https://www.oph.fi/fi/palvelut/saannellyt-ammatit-suomessa
Asiaa kannattaa kuitenkin vielä kysyä Suomen kultaseppien liitosta. https://www.suomenkultaseppienliitto.fi/
Fono-äänitietokannan mukaan Mika Sundqvistin Kortti tuo, kortti vie -kappale on julkaistu ensimmäisen kerran vuonna 1997 levyllä Suurin piirtein : Suomen parraat juomalaulut 2.
Fono: http://www.fono.fi/Dokumentti.aspx?kappale=kortti+tuo&ID=5c22febd-45d7-…
Sanat lauluun tai sen suomenkieliseen versioon "Silakan ylistys" löytyvät monista nuottijulkaisuista. Näitä on listattu aiemmassa vastauksessa.Itse kappale on kuultavissa tällä hetkellä esimerkiksi Vimeossa ja Spotifyssa. Siitä on julkaistu levytys CD-levyllä Pelle svanslös (1994). "Silakan ylistyksestä" löytyy versioita useilta äänitteiltä.
Palauttamisen pitäisi kyllä onnistua mutkitta painamalla omissa lainoissa kirjan kohdalla "palauta"-kuvaketta. Jos tämä ei onnistu, auttaa vastaaviin ongelmiin sovelluksessa usein se, että kirjautuu asetusten kautta sovelluksesta ulos ja takaisin sisään. Jos laina ei tästä huolimatta suostu palautumaan, voi sen antaa olla lainoissa laina-ajan päättymiseen asti, jolloin se poistuu lainoista automaattisesti. Jos sovelluksessa tuntuu olevan pidempiaikaisia ongelmia, voit kokeilla myös poistaa sovelluksen datan ja tyhjentää välimuistin (laitteen sovellusten hallinnasta) tai poistaa sovelluksen kokonaan ja ladata sen uudestaan.
Kuvissa oleva ötökkä muistuttaa esimerkiksi museokuoriaisen toukkaa. Samankaltainen kysymys on esitetty täällä Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa ennenkin, pääset lukemaan vastauksen täältä: Mikä toukka tämä mahtaa olla? Ovat todella pieniä. Patjalla ollut yksi ja seinillä ja katon rajassa sekä lattialla 30v vanhassa omakotitalossa. | Kysy kirjastonhoitajalta
"Runo" on tosiasiassa suorasanaista tekstiä, lainaus Waltarin Ihmisen ääni -kirjan luvusta 'Yksinäisyys'. Siinä Waltari pohdiskelee yksinäisyyden ongelmaa ja pyrkii aluksi lähestymään aihetta "erään pöytälaatikkorunonsa" avulla, jonka säkeet – "vain katse, kosketus, ihmisen lämpö / riittää elämäksi / muukalaiselle" – luovat pohjan pohdiskelulle, jonka osa kysymyksen sitaatti on. (Waltarin toistama vuodelta 1947 peräisin oleva pöytälaatikkoruno on julkaistu hieman Ihmisen ääni -versiosta poikkeavassa muodossa nimellä Muukalainen kokoelmassa Pöytälaatikko : muistoja ja muistiinpanoja 1945-1967. Myös myöhempi Mikan runoja ja muistiinpanoja 1925-1978 -valikoima sisältää Muukalaisen alkuperäisessä asussaan.)…
Kyseessä lienee Paul Segersvärd. Hänet tunnetaan Ylen Aamu TV:n Luonto lähellä -ohjelmista sekä menneiden vuosien suositusta tv-visailusta Mikä mikä viidakkokirja. Mikä mikä viidakkokirjaa kuvattiin yli sata jaksoa vuosien 1989–1992 aikana. Vuonna 1997 Segersvärd ryhtyi toimittamaan TV 1:n Aamu-uutisten Luonto lähellä -sarjaa, jota hän vuoteen 2019 mennessä ehti tehdä 652 jakson verran. Vuosina 1992–97 Segersvärd työskenteli toimittajana TV 1:n Lasten ja nuorten toimituksessa. Koulutukseltaan Segersvärd on optikko. Television luonto-ohjelmiin Segersvärd päätyi alun perin lintuharrastuksensa kautta; journalistista kokemusta hänelle oli kertynyt Helsingin lintutieteellisen seuran lehden toimittajana.
Missä…
Mila Teräksen Yökirjeitä ja Riikka Smolander-Slotten Armoton unelma ovat molemmat nuortenkirjallisuutta. Adlibriksen verkkosivuilla kummankin teoksen ikäsuositus on 12-15; Suomalaisen kirjakaupan ikäsuositus Teräksen kirjalle on 14+ ja Smolander-Slotten kirjalle 12+. Helmet-kirjastoissa molemmat teokset on sijoitettu nuorten osastolle. On kuitenkin hyvä muistaa, että ikäsuositukset ovat vain suuntaa-antavia ja todellisuudessa kyse on hyvin yksilöllisestä asiasta.
Sisällisodan jälkeen Suomessa tosiaan suunniteltiin maan valtiomuodoksi perustuslaillista monarkiaa. Eduskunta ehti jo lokakuussa 1918 valita Suomen kuninkaaksi Hessenin prinssin Friedrich Karlin. Maailmanpoliittisen tilanteen muuttuessa hanke kuitenkin kariutui.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_kuningaskuntahanke
Vaikka virallista kruununperimysjärjestystä Suomen kuningaskunnalle ei koskaan säädetty, on pidetty todennäköisimpänä, että hallitsijamme olisi nykyäänkin Hessenin suvusta. Tällöin kuninkaamme voisi olla vuonna 1918 valitun Friedrich Karlin pojanpojan poika, valokuvaajana työskentelevä Philipp von Hessen. Hänestä on mediassa viime vuosina kirjoitettu varsin paljon ja näitä juttuja voi verkossakin lueskella.
