Kaupunginkirjaston toimipisteistä jokainen kirjasto tekee itsenäisen päätöksen, miten lahjoitettavia kirjoja otetaan vastaan. Kirjan vastaanottamiseen vaikuttaa paljon kirjan lainauskuntoon saattaminen. Jos kirja löytyy jo kirjan ISBN tunnuksella yhteisestä HelMet järjestelmästä, kirjan lainaukseen saaminen on vaivatonta. Mikäli ISBN numerolla ei kappaleita löydy, Hankintatoimistossa tehdään kirjan sisällönkuvaus, muovitus ym. kirjan kirjaston kokoelmiin saamiseksi. Tämä voi viedä aikaa, koska koko ajan kokoelmiin tulee uutta kirjaa, joka täytyy saada nopeasti lainattavaan kuntoon. Lisäksi asiaan vaikuttavat mm. kirjan ikä, onko jo useampi kappale samaa kirjaa, kirjan kunto ja miten oletetaan kirjalla olevan kyseisessä kirjastossa…
Molemmat lehdet löytyvät Lahden pääkirjastosta.
Juoksija-lehden tämän vuoden numeroita voi lukea pääkirjaston toisessa kerroksessa lukusalissa. Vanhempia lehtiä voi lainata pääkirjaston aikuistenosastolta. Pari uusinta vuosikertaa löytyy osastolta, vanhempia voi saada varastosta.
Hiihto-lehti tulee myös lukusaliin, tämän vuoden numerot löytyvät sieltä ja vanhemmat aikuistenosastolta tai varastosta.
Kirja on varmaankin Otavan maailmankartasto. Se vastaa kaikilta osin kuvaustasi. Kirjan ensimmäinen painos on vuodelta 1953. Uusia painoksia on otettu vuosina 1955, 1957, 1963 ja 1969. Vuoden 1957 (3.) painos on lainattavissa Helmet-kirjastojen kirjavarastosta:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2046377__Sotavan%20maailma…
Sisäministeriö on maahanmuutto-, pakolais- j a turvapaikka-asioita ohjaava ministeriö. Heillä on sivuillaan hyvin tietoa maahanmuutosta yleensä, mutta myös esim. turvapaikkahakijoiden vastaanotosta.
Sisäministeriö - Maahanmuutto ja maahanmuuttopolitiikka: http://www.intermin.fi/fi/maahanmuutto
Sisäministeriö - Turvapaikanhakijat: http://www.intermin.fi/fi/maahanmuutto/turvapaikanhakijat ,
ks. esim. Turvapaikanhakuprosessi, Usein kysytyt kysymykset turvapaikanhakijoista
Ulkomaalaisvirasto on viranomainen, joka Suomessa käsittelee turvapaikkahakemuksia. Maahanmuuttoviraston sivustoilla on paljon tietoa siitä turvapaikkahakemusten käsittelystä ja turvapaikkahakijoiden kohtelusta. Sivulla on myös listaus lainsäädännöstä, jota…
Mahdatko tarkoittaa nimenomaan sähkön käyttöliittymää; muitakinhan rakennuksissa on. Suomen sähköurakoitsijaliitto ry on julkaissut teoksen Sähköpiirustuskirja, siitä saatavissa painos vuodelta 1991. Sama julkaisija ja painvuosi on teoksella CAD-piirrosmerkit sähköpiirustuksia varten.
Jos taas tarvitset ajantasaista tietoa asiasta, esimerkiksi Käsikirja rakennusten sähköasennuksista, julkaisija Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry vuodelta 2013 sisältänee kattavasti tärkeimmän tiedon rakennusten sähkösuunnittelusta.
Voit hakea kyseiset kirjat Helmet -haulla "sähkösuunnittelu Suomen sähköurakoitsijaliitto" tai "sähkösuunnittelu" ja rajata haun julkaisuvuoden mukaan, jolloin saat ensimmäiseksi uusimmat teokset.
Kyseessä on Jorma Eton ja toimituskunnan toimittama teos Lapin taikapiiri : Lapin evakkojen maailma 1944 - 1945. Teoksen julkaisi Lapin maakuntaliitto vuonna 1977.
Näyttää siltä, että teosta ei ole oman kirjastoverkkonne kokoelmissa, mutta sen saa kyllä tilaamalla kaukolainaan muualta Suomesta. Voitte kysyä kaukolainatilauksesta omasta lähikirjastostanne.
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
https://www.finna.fi/
Hirvensalmen historia 1 löytyy Kouvolan kirjastosta. Siitä voit tehdä Kyyti-kirjastojen seutuvarauksen:
https://www.kyyti.fi/tags/seutulainaus
Muut kirjat on mahdollista kaukolainata. Kaukolainavarauksen voit tehdä kirjastossa tai verkkolomakkeella. Alla lisää tietoa:
https://www.kyyti.fi/palvelut/kaukolainaus
Kirjastomme sukunimioppaista ei Usenius-nimeä valitettavasti löydy. Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan Usenius on tai on ollut 75 suomalaisella:
https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/
Ihan täsmälleen kysymyksessä siteeratun kaltaista säettä en onnistunut löytämään, en edes Eeva Tikan runotuotannosta. Sangen lähelle etsittyä osuu Elisabet Laurilan runo Maani, joka sisältyy hänen vuonna 1972 julkaistuun kokoelmaansa Elisabetin runoja. Vuonna 1978 ilmestynyt Kootut runot sisältää samaisesta runosta laajemman kaksisäkeistöisen version.
Maani
Sininen maani
Valkoinen maani
Punainen maani
Suomi itsessäni
jota kannan mukanani
maailman halki --
Saima Harmajan runo Syysmetsässä sisältyy äänitteeseen Huhtikuu, jolla Ritva-Liisa Elivuo esittää runot. Saima Harmajan tuotanto on jo tekijänoikeusvapaata. Äänitteen käyttöoikeuksista voitte olla yhteydessä äänitteen julkaisijaan Finore Oy:hyn.
Ääänite kuuluu kirjastoalueenne kokoelmiin, joten voitte tilata sen omaan lähikirjastoonne lainattavaksi.
Finna https://finna.fi/
Finore Oy https://www.finore.fi/
Weighted blanket on suomeksi painopeitto. Peittoja saa Suomesta. Googlettamalla sanalla painopeitto löydät sivuja, joilta voit lukea lisää peitosta ja peittojen myyjistä.
On täysin mahdollista asua ja työskennellä Yhdysvalloissa tarvitsematta koskaan käydä New Yorkin kaupungissa. Noin vuosi sitten julkaistun tutkimuksen mukaan 11% amerikkalaisista ei ole koskaan käynyt sen osavaltion ulkopuolella, jossa he ovat syntyneet. Vähemmän kuin puolet amerikkalaisista (46%) on sellaisia, jotka ovat vierailleet elämänsä aikana useammassa kuin kymmenessä osavaltiossa. Sellaista tutkimusta en löytänyt, joka vastaisi suoraan siihen kysymykseen, kuinka moni amerikkalaisista ei ole koskaan käynyt New Yorkissa - monia arvioita kuitenkin, ja selvä enemmistö näistä tuntui kallistuvan sille kannalle, että New Yorkissa milloinkaan vierailemattomien amerikkalaisten osuus saattaa olla jopa 50%.…
Gabriel Linsénin laulu Wäinämöinens sång till solen Theodor Lindhin tekstiin (ruotsinnokseen) sisältyy Linsénin kolme yksinlaulua sisältävään nuottijulkaisuun Kalevala sånger, joka julkaistiin vuonna 1886 (Werner Söderström). Tässä julkaisussa on vain ruotsinkieliset sanat, mutta musiikki on tietysti sama kuin Lehtisen äänitteellä. Tämä nuotti löytyy vain Kansalliskirjaston kokoelmasta ja sen voi tilata tutkittavaksi ja esimerkiksi itselle valokuvattavaksi lukusaliin. Lainaksi sitä ei saa. Viola-tietokannassa ei jostain syystä ole varauslinkkiä, joten tätä täytyy pyytää joko paikan päällä (toimitus ei tapahdu heti) tai etukäteen sähköpostilla tilaten ja samalla selittäen, että tietueessa ei ole varauslinkkiä. E-osoite on kk-palvelu@…
Kahteen kappaleeseen löytyy nuotit: Budapestin yössä: Suuri toivelaulukirja 6 ja Kesän huumaa: Kultainen tangokirja 1. Muihin kappaleisiin ei valitettavasti kirjastoista löydy nuotteja.
Valitettavasti Ilmatieteenlaitoksen avoimessa datassa on päivittäisiä ja kuukausiarvoja pääosin saatavilla vasta 1960-luvulta lähtien. Päiväkohtaisen lämpötilahavinnon löysin, Kaisaniemen säähavaintoasemalla on kirjattu että 8.4.1948 on ollut 2-4 celsiusasetta lämmintä: https://cdn.fmi.fi/fmiodata-convert-api/preview/3c086974-b41c-4d40-8070-d3e93d5253db/?locale=fi
Menneitä säätietoja voi hakea täältä: https://www.ilmatieteenlaitos.fi/havaintojen-lataus#!/
Osuuspankin facebook-sivuilla kerrotaan mainoksesta. Se kuvattiin alun perin jo vuonna 1998. Kirkko sijaitsee Ristijärven kunnassa.
https://www.facebook.com/OP.fi/videos/1569380689806696/
Täysin vertailukelpoisia, kaikkia maailman maita koskevia tilastoja lukemisesta ei taida löytyä. Verkosta löytyvien tilastotietojen lähteet ovat erilaisia kyselytutkimuksia, joiden laadintatavoista ei löydy kovinkaan paljon tietoa.
Euroopan osalta vertailukelpoista tilastotietoa lukemisesta laatii Euroopan komission tilastovirasto Eurostat. Tilastotietoja eurooppalaisten lukemiseen käyttämästä ajasta löytyy Eurostatin World Book Day -uutisesta. Tilastojen mukaan virolaiset käyttivät enemmän aikaa kirjojen lukemiseen kuin suomalaiset.
