Hei!
Kielitoimiston sanakirjassa on selitetty sanojen merkitystä.
Kirjastojen toimipisteiden internet-koneilla on käytössä MOT-sanakirjaohjelma, joka sisältää myös Kielitoimiston sanakirjan 1.0.
Sana 'arvo' tarkoittaa myös merkitystä ja kantavuutta, sitä, minkä perusteella jotakin pidetään merkityksellisenä, hyvänä, arvokkaana. Muita 'arvon' merkityksiä ovat 1.arvokas, merkitsevä asia, 2.kunnia, arvokkuus, arvovalta, vaikutusvalta, 3. arvoaste, arvonimi, titteli, 4. käypä hinta, 5. suureen tai luvun suuruus, numero, luku, ja 6. arvoisa, kunnioitettava.
'Merkitys' on se, mitä jokin tarkoittaa, ilmaisee, esittää, symboloi, mutta myös arvo, tärkeys.
Esimerkkilauseessa sanat ovat mielestäni lähes synonyymejä eli tarkoittavat samaa, ehkä arvo-…
Valitettavasti Suomen kirjastojen eri tietokantojen kautta ei löytynyt yhtään venäläisten kirjoittamia suomeksi käännettyjä teoksia tai artikkeleita USA:n lend-and-lease - toiminnasta. Aiheesta on kirjoitettu venäläisten toimesta venäjäksi, jonkun verran venäläisten toimesta englanniksi ja melko paljon esim. amerikkalaisten ja brittien toimesta englanniksi. Maanpuolustuskorkeakoulun kirjasto tutki aihetta tätä vastausta varten.
Sinulla on nyt noudettavissa viisi kirjaa Lohjan pääkirjaston vastaanotossa. Olet lisäksi varannut Clockwork- sarjan kaksi kirjaa, mutta ne ovat olleet varausajankohtana jo lainassa toisella asiakkaalla. Varauksesi on tehty 9.4. ja toinen kirjoista on lainattu 2.4. ja toinen 8.4. Olet 1. varausjonossa ja saat ilmoituksen, kun kirjat ovat noudettavissa.
IndieFlix-elokuvapalvelu toimii aivan normaalisti. Ehkä kyse oli tilapäisestä häiriöstä.
Kun klikkaatte avaussivulla kohdasta Browse, aukeaa varsinainen IndieFlixin etusivu. Sivun vasemmassa laidassa olevilla painikkeilla voitte aloittaa etsimisen. Klikkaamalla painiketta Browse Films voitte listata elokuvia esimerkiksi niiden keston, genren tai kohdeyleisön perusteella. Painikkeesta Channels löytyvät elokuvat jaoteltuina eri genreittäin tai aiheittain. Sivun alalaidasta sarakkeesta WATCH voitte etsiä elokuvia esimerkiksi kielen, maan tai vaikkapa elokuvafestivaalien mukaan.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Elokuvat/IndieFlixelokuvapalvelu(2…
http://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Elokuvat/Tuhannet_elokuvat_ulottuv…
Otan osaa suruunne. Kun kortilla ei ole lainoja tai muita asioita kesken, sen voi poistaa missä tahansa toimipisteessä. Lähetän toiveen Helmet-palvelunumerosta Helmet-palautteeseen. Vantaan kaupunginkirjaston pääkirjasto on Tikkurilassa, yhteystiedot ja puhelinnumerot löytyvät täältä, http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Tikkurilan_kirjasto/Yh… .
Hei,
Irma Turusesta löytyy lyhyet henkilökuvat mm. seuraavista teoksista:
Häkkinen, Raili. Mikkelin lottahistoria (Mikkeli 1999).
Tuominen, Pirjo (toim.). Lotat : Suomen naisten suuri tarina (Helsinki 2010).
Valitettavasti kirjallisuudesta ei löytynyt tietoja Irma Turusen puolisosta tai vanhemmista.
Käsittelyssä-tila tarkoittaa yleensä sitä, että kyseessä on uusi kirja, jota käsitellään juuri lainauskuntoon. Kirjasta tarkempaa tietämättä on kuitenkin vaikea sanoa, miksi kirja on heti poistettu. Yksi mahdollisuus on, että kirja on saapunut kirjastoon viallisena, eli esimerkiksi sivuja on puuttunut.
Jarkko Laine on kirjoittanut runon Narkissos. Runo julkaistiin ensimmäisen kerran kokoelmassa Traagisen runoilijan talo (1986). Runo on luettavissa myös mm. Jarkko Laineen valittujen runojen kokoelmassa Tähden harjalta (Otava, 2008).
https://finna.fi/
Laine, Jarkko: Tähden harjalta. Valitut runot (Otava, 2008)
Kansalliskokoelmassa Helsingissä näyttäisi olevan muutama koulutuskortiston osa.
Maastoleikit sekä suunnistus 1 ja 2.
http://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/19LMI3QY8565JKA5NSJI99T9FNMMS59N4…
Muita osia voisi metsästää Suomen partiomuseosta Turusta.
http://partiomuseo.fi/en/galleria/
Turun yliopiston kirjastosta on tosiaan valitettavasti osa 50-luvun Korkeajännityksistä kadonnut, erityisesti juuri vuodelta 1955 useampi numero.
Kansalliskirjastosta Helsingistä löytyvät kaikki 50-luvun Korkeajännitykset, ne ovat siellä tilattavissa lukusalikäyttöön: https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fennica.172967
Myös Jyväskylän yliopiston kirjastosta löytyvät 50-luvun Korkeajännitykset, myös siellä ne on tilattava varastosta lukusalikäyttöön: https://jyu.finna.fi/Record/jykdok.175565
Oulun yliopiston kirjastossa on myös joitakin numeroita 50-luvun Korkeajännityksistä lukusalikäytössä : https://oula.finna.fi/Record/oula.152072
Suomen murteiden sanakirjan mukaan jukara tarkoittaa tylsää puukkoa. Tylsälle puukolle kirjasta löytyy myös karjalainen murresana jukero, ja kysymyksessä mainittua "voi herran jukaraa" vastaava jukeri tunnetaan lievänä voimasanana Etelä-Karjalassa ("Mun oli niih harmi sittej jotta voi Herraj jukeri!"). Mahdollisesti pohjoissavolaisten sanonnassa jukara on vastaavasti alkuperäisestä merkityksestään voimasanaksi siirtynyt ilmaus. Useimpiin juka-alkuisiin sanoihin sisältyy jonkinlainen vastahankaisuuden ajatus: juka sinänsä tarkoittaa tottelematonta, jukaileminen on vastustamista, jukainen tarkoittaa sekä kierosyistä ja sitkeää puuta että pahankurista, jukaaminen on raahaamista, kiistelyä, vastaansanomista, jukautuminen kiinni…
Etsitty kirja lienee ranskalaisen Hector Malot'n Pieni tuntematon, joka ilmestyi Kristiina Kivivuoren suomentamana WSOY:n Nuorten toivekirjastossa vuonna 1954. Varhaisempi Alma Suppasen suomennos julkaistiin Otavan kustantamana 1902 nimellä Vihdoinkin kotona.
"Eräänä päivänä saapui Maraucourtin kylään pieni tuntematon tyttönen. Hän on pennitön ja köyhissä vaatteissa, ja hän asettuu asumaan vanhaan hylättyyn metsästysmajaan. Hän käy työssä päivisin, mutta hänen yksinäisyytensä, älykkyytensä ja muista poikkeava käytöksensä herättävät kyläläisten uteliaisuutta. Kuka on tuo metsämajassa asuva tyttö ja miksi hän on tullut Maraucourtiin? Kukaan ei tiedä, että Perrine-tytöllä on kylässä suoritettavanaan äitivainajan antama salainen…
Eurostudent-tutkimuksessa selvitettiin esimerkiksi "nuorten korkeakoulutukseen pääsyä, korkeakouluopiskelun olosuhteita, opiskelijoiden ajankäyttöä ja toimeentuloa sekä kansainvälisten opiskelijoiden integroitumista Suomeen". Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisusarjassa (https://minedu.fi/raportit-ja-tutkimukset) on julkaistu lukuisia kyselyn tuloksia pohtivia artikkeleita.
EUROSTUDENT VI –tutkimuksen keskeiset tulokset –raportissa (http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/80534/okm37.pdf) todetaan seuraavaa (s. 25):
”Korkeakouluopiskelijoista joka viidennen (20 %) vanhemmista ainakin toisella on ylempi korkeakoulututkinto yliopistosta. Opiskelijoiden vanhemmista 29 prosentilla on enintään ylioppilastutkinto tai…
Miina ja Manu ovat sisaruksia, mutta en löytänyt viittausta siihen, ovatko samanikäisiä vai eri-ikäisiä. Kissat syntyvät isommissa poikueissa oikeastaan aina, joten en tiedä, voitaisiinko niitä kutsua kaksosiksi, vaikka ne olisivatkin samaan aikaan syntyneet. Selailin vielä lisää kirjoja, kun niitä tulee hyllyyn.
Swattaus on Suomessa harvinainen ilmiö. Yhdysvalloissa se on kuitenkin ollut 2010-luvulla ongelma, ja siellä poliisi on jäljittänyt useita swattaajia.
Swattaajat pyrkivät toimimaan anonyymisti, mikä on nykyään internetissä melko helppoa. He eivät yleensä soita suoraan hätänumeroon, koska se yhdistäsi heidät paikallisiin hätäpalveluihin. Sen sijaan he soittavat ei-kiireiseen hätänumeroon ja pyytävät puhelun siirtoa. He käyttävät yleensä VOIP-teknologiaa (Voiceover-IP), jossa puhe muutetaan digitaaliseen muotoon ja siirretään verkon yli. Jos IP-puhelun vastaanottajan puhelin on kytketty perinteiseen puhelinverkkoon, puhelu siirretään puhelinkeskukseen ja muunnetaan paikallispuheluksi. Näin swattaaja saa puhelun vaikuttamaan siltä…
Joulupukki-lehden runon voi lukea Kansalliskirjaston digitoimana:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1354573?page=2
Sama runo löytyy mm. kirjasta Lapsuuden joulu. Osa 2: kauneimmat joulun runot ja laulut / koonneet Satu Marttila ja Juha Virkkunen.
Tietoa tekijästä ei kummassakaan ole. Kirjassa on maininta vuoden 1920 Joulupukki-lehdestä. Valitettavasti emme siis saaneet selville tekijää. Joululehtiin kirjoittivat monet niin tunnetut kuin tilapäärunoilijatkin.
Myös Kaarlo Korhosen Äidin joululaulu löytyy digitoituna:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1354741?page=14
Suomen kirjailijat 1809-1916 -kirjassa mainitaan Kaarlo Korhonen -niminen kirjailija, jolta on julkaistu…
Velvoite perustuu PKS koronakoordinaatioryhmän linjaukseen asiasta 26.11.2020. Linjaus on tehty epidemiologiseen tilannekuvaan perustuen ja kokonaisarviointia käyttäen.
Valitettavasti emme löytäneet täysin kuvailuasi vastaavia runoja.
Edith Söderganilla on runo Vangittu lintu, jossa lintu on vankina kultaisessa häkissä ja laulaa mm. pienistä karuista kukista loistavilla väreillään. Runo löytyy teoksista Tulevaisuuden varjo (1972) sekä Elämäni, kuolemani, kohtaloni : kootut runot (1994).
Lintu ja häkki esiintyvät myös Aale Tynnin runossa Ja aina vesi virtaa (Ylitse vuoren lasisen 1949 ja Kootut runot 1938-1987, 2013) sekä Eeva-Liisa Mannerin runossa Olen väsynyt olemaan vahva (Tämä matka 1956).
Tunnistaisiko joku lukijoista näitä runoja?
