Yliopistojen rakennukset ovat julkisia tiloja, ja niiden avoimissa osissa voi vierailla aukioloaikojen mukaan. Helsingin yliopiston rakennusten aukioloajat löytyvät täältä: https://www.helsinki.fi/fi/tutustu-meihin/tama-helsingin-yliopisto/ylio…. Kuvaamisesta löytyy tietoa tältä sivulta: https://www.helsinki.fi/fi/ajankohtaista/medialle/valo-ja-videokuvaamin….
Senaatintorin ympärillä olevista rakennuksista avoimia vierailukohteita ovat myös Kansalliskirjasto (https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/asiointi/vierailu-kirjastossa), tuomiokirkko (https://helsingintuomiokirkko.fi/index/info.html#) ja Sederholmin talossa sijaitseva Helsingin kaupunginmuseo, johon on maksuton pääsy (https://www.helsinginkaupunginmuseo.fi/). Tuomiokirkon kivijalassa…
Voi kirjoittaa. Esimerkiksi nimiä käännetään venäjänkieliseen tekstiin.
Suomalaisten nimien kirjainasu venäjänkielisessä tekstissä: https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomalaisten_nimien_kirjainasu_ven%C3%A4j…
Säkeet ovat peräisin Rauhalan vuonna 1981 julkaistun Ikkuna rohkeuteen -kokoelman runosta, joka alkaa sanoin "Hyökynä kohisee sieluuni tuuli". Kysymyksen sitaattiin sisältyy jälkimmäinen runon kahdesta säkeistöstä lähes kokonaan. Lopusta puuttuvat vain sanat "lintujen sini vetten päällä":
"Tule Sinä, joka näet / veneen hädän / ja tunnet kaikki uponneet kivet, / tule ja seisahdu sieluni vesille, / jotta näkisin: / aamu on lämmin / ja taivas avoin, lintujen sini / vetten päällä."
Tähän kysymykseen on vastattu aiemmin tällä palstalla ansiokkaasti. Tutkijoiden mukaan ei löydy selkeää yksiselitteistä yhteyttä sisäelinten peilikuvasijainnin ja aivojen poikkeavuuksien välillä. Linkin takaa löytyy aiempi vastaus sekä linkkejä hyödyllisiin lisälähteisiin:
Onko ihmisillä, joilla on situs inversus (sisäelinten peilikuvasijainti) vastaavasti aivopuoliskot eri päin kuin yleensä? Entä ovatko useimmat vasenkätisiä? | Kysy kirjastonhoitajalta (kirjastot.fi)
Kyseessä on Aulikki Oksasen Opettajattaren laulu, jonka voit lukea kokoelmasta Maallisia lauluja : laulutekstejä vuosilta 1964-74 (1974).
https://vaasankirjasto.finna.fi/Record/vaasa.128523?sid=2944819773
Voit lukea runon myös esimerkiksi teoksesta Aulikki Oksanen: Helise, taivas! : Valitut runot 1964 - 2014 (2014).
https://vaasankirjasto.finna.fi/Record/vaasa.909972?sid=2944843719
Runo on tullut tunnetuksi Kaj Chydeniuksen säveltämänä lauluna.
Armas Hämäläisestä ei valitettavasti ole löytynyt muuta tietoa kuin hänen kääntämänsä ja kirjoittamansa teokset, jotka löytyvät Suomen kansallisbibliografia Fennicasta http://finna.fi .
Katharine Hepburnista on olemassa useita elämäkertoja. Englanniksi on ainakin kirjat Andersen, Christopher: Young Kate, Bergan, Ronald: Katharine Hepburn: an independent woman, Carey, Gary: Katherine Hepburn: a Hollywood yankee, Dickens, Homer: The films of Katharine Hepburn, Leaming, Barbara: Katharine Hepburn ja Morley, Sheridan: Katharine Hepburn.
Suomeksi ovat ilmestyneet hänen itsensä kirjoittamat Afrikan kuningatar eli Miten menin Afrikkaan Bogartin, Bacallin ja Hustonin kanssa ja olin tulla hulluksi sekä Minä, joka on myös käännetty ruotsiksi. Tarkemmat tiedot kirjoista sekä niiden sijaintipaikat pääkaupunkiseudulla näkyvät osoitteesta http://www.helmet.fi
Porin kaupunginkirjastossa on mm. seuraavat kirjat, joista löytyy tietoa musiikin aikakausista:
- Musiikkikirja
- Nordström, Sixten: Kaikki musiikista
- Schnoor, Hans: Sävelten taide.
Lisäksi kannattaa tutustua Otavan isoon musiikkitietosanakirjaan.
Kirjojen saatavuuden voi tarkistaa Web-Origosta osoitteessa http://weborigo.pori.fi
Taitaja-lehteä ei tosiaankaan löydy Helsingin kaupunginkirjastosta. Se on tänä vuonna tilattu Espoon Leppävaaran ja Keski-Espoon kirjastoihin sekä Vantaan Tikkurilan kirjastoon. Uusin numero on luettavissa kyseisissä kirjastoissa, vanhempia numeroita saa varaamalla myös Helsingin kirjastojen kautta. Varausta ei valitettavasti voi tehdä itse HelMet-sivun kautta, täytyy joko käydä kirjastossa tai puhelimitse pyytää tekemään varaus.
Tarkoitat varmaan Lawrence Kohlbergia? Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kokoelmasta löytyvät teokset Kasvatus ja sivistys (2000) ja Sosiaalipsykologian suunnannäyttäjiä (2001), joissa esitellään Kohlbergin työtä. Kohlbergin omia teoksia ei tosiaankaan kimppakirjastojen kokoelmista löydy. Tampereen yliopiston Hämeenlinnan yksikön kirjastosta löytyy kolme Kohlbergin teosta: Philosophy of moral development moral stages and the idea of justice (1981),Psychology of moral development the nature and validity of moral stages (1984) ja Lawrence Kohlberg´s approach to moral education (1989), mutta näihin olet varmaankin jo tutustunut. Beds for Bananas -teoksesta voit tehdä kaukolainapyynnön joko yliopiston kirjastossa tai kaupunginkirjastossa.…
Laissa Suomen lipusta 26.5.1978/380 ja sen 8 §:ssä sanotaan seuraavasti:
8 §
Joka julkisesti turmelee Suomen lipun tai käyttää sitä epäkunnioittavasti taikka luvattomasti ottaa paikaltaan yleisesti nähtäville asetetun Suomen lipun, on tuomittava Suomen lipun häpäisemisestä sakkoon. (21.4.1995/588)
Olemme pahoillamme, että asiakaspalvelussa ollut henkilö ei ole osannut ohjata asiakasta aikuisten osaston tietopalveluun. Osaava ja ystävällinen asiakaspalvelu ja sen jatkuva parantaminen on kirjastotyön ydintä ja siten erityisen tärkeää.
Valitettavasti kysymääsi kirjaa ei etsinnöistä huolimatta ole löytynyt. Satua on kyselty lastenkirjastonhoitajilta, yritetty etsiä sopivalta tuntuvista satukirjoista ja peräänkuulutettu kirjastoväen valtakunnalliselta sähköpostilistalta, mutta tuloksetta.
Vuoden 2005-2007 eläkeuudistuksessa siirryttiin joustavaan työeläkeikään, jonka mukaan työntekijä voi päättää itse eläkkeelle jäämisensä ajankohdan 63-68 vuoden täyttämisen välisenä aikana. Työntekijän eläkelain muutoksella 69/2016, joka tulee voimaan 1.1.2017, vanhuuseläkeiän alin alkamisajankohta määräytyy kuitenkin työntekijän syntymävuoden mukaan. Ks. työntekijän eläkelain 11 §. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2006/20060395#L3P11
Työantaja ei voi tuona aikana sanoa irti työntekijää iän perusteella. Työntekijä ja työnantaja voivat kuitenkin työsopimuksessa sopia 68 vuotta alemmasta eroamisiästä.
Esimerkiksi teoksessa Äimälä – Åström – Nyyssölä: Käytännön työoikeutta esimiehille (5 p, 2012) sivulla 209 todetaan seuraavasti: ”…
Kysymyksen sitaatti ei ole aivan sanatarkkaa Waltaria, mutta ajatus on selvästi peräisin hänen teoksestaan Neljä päivänlaskua: "Siksi kohdatessani ihmisiä, jotka ovat jyrkästi varmoja asiastaan ja mielipiteistään ja kaikin puolin valmiit tuomioissaan ja arvostelmissaan, luulen aina tuntevani oudon kalmanhajun heidän ympärillään."
Täsmälleen kysymyksessä esitetyssä muodossa lausahdus vaikuttaa olevan peräisin Helena Erosen rasismiaiheisesta Facebook-kirjoituksesta. (http://nyt.fi/a1441251700592)
Taikuri David Seth Kotkinin taiteilijanimi David Copperfield tulee tosiaankin Dickensin samannimisestä kirjasta koska hän pitää nimen soinista.
https://en.wikipedia.org/wiki/David_Copperfield_(illusionist)
Lähettämässänne linkissä http://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/yleen.html on jo paljon tietoa em. sukunimien taustoista.
Lisätietoja http://se.namespedia.com . Tämän sivuston mukaan esimerkiksi Alen on irlantilaista alkuperää, Kylen taas skottilaista.
http://www.surnamedb.com/Surname/Alen
Lisätietoja kannattaa kysyä Kotimaisten kielten keskuksesta https://www.kotus.fi/palvelut/neuvontapuhelimet
Väestörekisterikeskuksen mukaan vuosien 1899-2017 aikana alle 20 lasta on nimetty Tajuksi. Nimen alkuperästä ja merkityksestä en valitettavasti löytänyt tietoa. Kehotan kuitenkin ottamaan yhteyttä Kotimaisten kielten keskuksen nimistönhuollon palveluun. Linkki siihen tässä:
https://www.kotus.fi/palvelut/neuvontapuhelimet/nimistonhuollon_neuvont…
Väestörekisrerin nimipalvelu:
http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1
On täysin mahdollista asua ja työskennellä Yhdysvalloissa tarvitsematta koskaan käydä New Yorkin kaupungissa. Noin vuosi sitten julkaistun tutkimuksen mukaan 11% amerikkalaisista ei ole koskaan käynyt sen osavaltion ulkopuolella, jossa he ovat syntyneet. Vähemmän kuin puolet amerikkalaisista (46%) on sellaisia, jotka ovat vierailleet elämänsä aikana useammassa kuin kymmenessä osavaltiossa. Sellaista tutkimusta en löytänyt, joka vastaisi suoraan siihen kysymykseen, kuinka moni amerikkalaisista ei ole koskaan käynyt New Yorkissa - monia arvioita kuitenkin, ja selvä enemmistö näistä tuntui kallistuvan sille kannalle, että New Yorkissa milloinkaan vierailemattomien amerikkalaisten osuus saattaa olla jopa 50%.…
