Tässä joitakin lukuvinkkejä.
Kotimaista kirjallisuutta
Ellilä, Kirsti: Arpapeliä
Kivelä, Anneli: Katajamäki-sarja (1. osa Kotiin Katajamäelle)
Lindgren, Minna: Ehtoolehto-sarja (1. osa Kuolema Ehtoolehdossa)
Nuotio, Eppu: Mutta minä rakastan sinua
Vuori, Kristiina: Näkijän tytär + muu tuotanto
Käännöskirjallisuutta
Binchy, Maeve: koko tuotanto (suomennettu lukuisia erillisiä teoksia)
Dillon, Lucy: Eksyneiden sydänten koti
McKinley, Tamara: Australia-sarja (Merten taa, Pelottomien maa, Perintöosa)
Moyes, Jojo: Ole niin kiltti, älä rakasta häntä
Stockett, Kathryn: Piiat
Kaarlo Haapasen kirjat Leskien kortteli (Tammi, 1982), Kersojen korttelit (Pietarsaaren sanomat, 1986) ja Kortteliympyrä (Pietarsaaren sanomat, 1987) kuuluvat useiden Suomen yleisten kirjastojen kokoelmiin.
Ette mainitse, minne haluaisitte kirjat tilata. Mikäli kirjoja ei ole lähikirjastossanne tai kirjastoverkkoalueellanne, voitte tilata kirjat kaukolainaan oman lähikirjastonne kautta.
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Espoon omatoimikirjastojen sääntöjen mukaan "asiakkaan tulee poistua kirjastotilasta omatoimiajan päättyessä ja kirjaston sulkeutuessa." Eli jos omatoimiaika päättyy klo 22, on kirjastosta poistuttava siihen mennessä.
Alta löytyvät linkit Helmet-kirjastojen omatoimikirjastoihin ja Espoon kirjastojen sääntöihin:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Omatoimikirjastot
http://www.helmet.fi/download/noname/%7B7F4E703F-ED1D-4265-BCBF-1D1F18E31AC9%7D/60110
Emme löytäneet tietoa, että kissarodut eroaisivat toisistaan metsästysvietin suhteen, yksilöllisiä eroja kyllä on. Halu metsästää on kaikilla kissoilla synnynnäinen, mutta se vaatii myös oppimista. Lisää tietoa kissan metsästysvietistä Tiede-lehden artikkelista Maailman rakastetuin peto (Helena Telkänranta, 2/2002):
https://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/maailman_rakastetuin_peto
Finnaan ei välttämättä tarvitse kirjautua sisälle, jotta sillä voisi hakea aineistoja.
https://finna.fi/
Tein sinulle valmiiksi haun hakusanalla ja aiheella Opinto-ohjaus sekä rajasin sen verkossa saatavilla oleviin väitöskirjoihin.
https://finna.fi/Search/Results?sort=main_date_str+desc&limit=0&view=condensed&filter%5B%5D=~format%3A%221%2FThesis%2FThesis%2F%22&filter%5B%5D=~sector_str_mv%3A%221%2Flib%2Funi%2F%22&filter%5B%5D=free_online_boolean%3A%221%22&filter%5B%5D=~topic_facet%3A%22opinto-ohjaus%22&lookfor=opinto-ohjaus&type=AllFields
Jos muutat haun aihe-rajausta, saat esille opinto-ohjauksen erilaisia näkökulmia.
Gaston-nimen merkityksestä ja taustasta ei ole tarjolla ehdottoman varmaa tietoa. Tavallisin tutkimistani painetuista ja verkkolähteistä löytämäni tulkinta on se, että se pohjautuu vanhaan germaaniseen nimeen, joka on johdettu 'vierasta' merkitsevästä sanasta Gast.
Kohta löytyy Kalevalasta runosta 15, 369 säkeestä alkaen, vuoden 1849 Kalevalassa teksti on muodossa
kusta luu luhoksi mennyt,
siihen luuta luikahuta,
kusta liikkunna lihoa,
siihen liittele lihoa,
sijallensa siunaele,
asemellensa aseta:
luu luuhun, liha liha'an,
jäsenet jäsenihinsä!"
Kalevalasta on monia eri versioita, ensimmäinen julkaisu oli vuonna 1835, mutta myöhemmin Kalevalasta on tehty lukuisia mm. kouluun työstettyjä lyhenneltyjä ja selkosanaisia versioita, http://neba.finlit.fi/kalevala/index.php?m=10&s=79&l=1
1835 Kalevalasta tuo tekstin kohta puuttuu vielä kokonaan (8. runo, säkeet 227-235). Tarkastin kohdan useista kouluille lyhennellyistä Kalevaloista, mutta en löytänyt tätä tekstimuotoa. En…
Etsitty kirja lienee ranskalaisen Hector Malot'n Pieni tuntematon, joka ilmestyi Kristiina Kivivuoren suomentamana WSOY:n Nuorten toivekirjastossa vuonna 1954. Varhaisempi Alma Suppasen suomennos julkaistiin Otavan kustantamana 1902 nimellä Vihdoinkin kotona.
"Eräänä päivänä saapui Maraucourtin kylään pieni tuntematon tyttönen. Hän on pennitön ja köyhissä vaatteissa, ja hän asettuu asumaan vanhaan hylättyyn metsästysmajaan. Hän käy työssä päivisin, mutta hänen yksinäisyytensä, älykkyytensä ja muista poikkeava käytöksensä herättävät kyläläisten uteliaisuutta. Kuka on tuo metsämajassa asuva tyttö ja miksi hän on tullut Maraucourtiin? Kukaan ei tiedä, että Perrine-tytöllä on kylässä suoritettavanaan äitivainajan antama salainen…
Useissa pääkaupunkiseudun kirjastoissa on kirjakierrätyspiste, johon voi jättää kirjoja. Yleensä on kuitenkin toivottavaa, ettei kerralla jätetä kovin montaa kirjaa. Joissakin tapauksissa kierrätyspisteestä voi löytyä aineistoa, joka voidaan ottaa kokoelmaan.
Löydät kyseiset kirjastot Helmet-palvelusivustolta kohdasta Palvelut, pudotusvalikosta otsikolla Kirjakierrätyspiste.
Dikt juontuu saksan kielen sanasta Dicht, -en, joka tarkoittaa runoa, yksittäistä teosta. Poesi puolestaan polveutuu muinaiskreikan sanasta poiéō, jolla tarkoitetaan runoutta lajina. Poiéō voidaan kääntää esimerkiksi "minä luon" tai "minä teen", se on siis ikään kuin runouden tekemistä – antiikissa runot olivat ennen kaikkea esittävää taidetta.
Myös muissa kielissä, joilla on selviä germaanisia vaikutteita, runo ja runous ovat erillistä sanaperimää, esim. norjaksi dikt – poesi, tanskaksi digt – poesi. Kuitenkin runoudesta käytetään myös "kansanomaisempaa" termiä, runotaide: Dichtkunst (saksa), diktkonst (ruotsi, norja) digtekunst (tanska).
https://…
Tähän kysymykseen on vastattu aikaisemminkin. Alla aikaisempi vastaus ja linkki siihen:
Suomen kirjakieli ei kultapoju tai kultapoika -sanoja tunne, mutta murteellisesti sitä käytetään usein juuri hiukan ironisessa merkityksessä. Sillä voidaan tarkoittaa lellikkiä, lellipoikaa, eli vaikkapa opettajan suosikkia koulussa. Ilmaus "elää kuin kultapoika" taas tarkoittaa huolettomana elämistä. Kultapojalla on tarkoitettu myös hamekangasmallia, jossa on käytetty punaisia, keltaisia ja vihreitä lankoja.
Alla linkki Suomen murteiden sanakirjan sivuille, jossa sanan käyttöä on selvitetty:
http://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&word=kultapoika&sms_id=SMS_4ee8fedaa122b4acf93485e6de6062af
https://www.kirjastot.fi/kysy/mita-…
Mitä luultavimmin Pariisin yöt olivat eloisia eivätkä suinkaan hiljaisia vuonna 1910. Vuosisadan vaihteessa ennen ensimmäisen maailmansodan puhkeamista Pariisissa elettiin ajankautta, joka tunnetaan nimellä ”La Belle Epoque”, suomennettuna kaunis aikakausi. Tämä vaurauden aikakausi sijoittuu vuosien 1880-1914 välille. Tuolloin elettiin rauhan aikaa, loistokkaita vuosia. Pariisi oli taiteilijoiden ja boheemin elämäntavan keskittymä. Elokuva, kabaree ja can-can tanssi olivat suosittuja kansan huvituksia. Montmartressa Pigallen punaisten lyhtyjen alueella sijaitsi maailmankuulu kabaree Moulin Rouge, joka eli aktiivisia vuosiaan viihdyttäen yleisöä ympäri Eurooppaa erilaisin tanssi- ja teatteriesityksin. Moulin Rougessa ja punaisten lyhtyjen…
Aila Meriluodon kokoelmaan Lasimaalaus sisältyvän Kahlaajatyttö-runon avaussäkeet kuuluvat kokonaisuudessaan näin: "Kahlasin veteen miettivin jaloin. / Katselin kauan. Nähdä aloin." Runossa on kaikkiaan kuusi loppusoinnutettua säeparia.
Levyn nimi on Folkways: A vision shared : A tribute to Woody Guthrie and Leadbelly. Levyllä on useita eri esiintyjiä. Tarkemmat teostiedot löydät HelMet-aineistohausta http://www.helmet.fi/search*fin/ .
Olin yhteydessä Helsingin kaupunginkirjaston hankintatoimistoon. Sieltä kerrottiin, että kirjaa tullaan tarjoamaan Helsingin kaupungin kirjastoille. Se tullee olemaan tilattavissa ensi vuoden puolella. Espoon tai Vantaan kaupunginkirjastoista sitä on mahdollisesti saatavilla nopeammin. Kannattaa seurata kirjan saatavuustietoja Helmet-aineistohausta http://www.helmet.fi. Siellä näkyy tilanne koko pääkaupunkiseudun kirjastojen osalta.
Valitettavasti tulokset jäävät vähiin. Tietokannoista löytyy vain yksi viite koskien nimeä Vallo Raun:
Tekijä: Kalajoki, Anneli
Nimeke: 300 kirjaharvinaisuutta bibliofiili Vallo Raunin kokoelmasta : näyttely
Aikakauslehti Bibliophilos (Julkaisija: Bibliofiilien Seura ry, http://www.bibliofiilienseura.fi )
Vu/vsk/nro/s 2005 ; (64) ; 1 ; 68-69
Huomautus: Vallo Raunin kirja- ja painotuotekokoelman näyttely Tallinnan pedagogisen yliopiston kirjastossa 5.1.-12.3.2005
Tämä viite on BTJ:n Aleksi on artikkeliviitetietokannasta. Esim. Helsingin Sanomien arkistotietokannasta ( aineistoa vuodesta 1990 lähtien) ei löytynyt yhtään artikkelia.
Vapaasti internetissä oleva Helsingin yliopistojen kirjastojen HELKA -tietokanta finna.fi antaa seuraavan…
Kyseinen DVD-levy kuuluu Itäkeskuksen kirjaston kokoelmiin. Kontulaan sitä ei ole hankittu, mutta Kontulan asiakkaat voivat yhtä lailla varata sen Helmetin kautta. http://www.helmet.fi/record=b2020232~S16*fin.
Rivinvälin valita:
Wordin yläreunassa näkyy niin kutsuttu ylävalikko, josta voi vaihtaa fonttia, tekstin kokoa jne. Tämän valikon keskitienoilla on kohta, jossa voi määrittää tasataanko teksti vasemmalle, keskelle vai vasemmalle. Heti tämän valikon oikealla puolella on valikko rivinvälin asetuksille.
Tarkempiin rivinvälin asetuksiin pääsee valitsemalla ylävalikosta otsikon "Sivun asettelu". Sen jälkeen ylävalikon keskitienoilla on kohta rivinvälin asettamiselle.
Tulostaminen:
Tulostamaan pääsee klikkaamalla ylävalikon vasemmassa yläkulmassa olevaa, sinisenä näkvyää kohtaa "Tiedosto". Ruudulle avautuu koko ruudun täyttävä valikko. Sen aivan vasemmassa laidassa, noin keskitienoilla on valinta "tulosta".
Kysymykseen vastasi…
Sinun kannattaa ottaa yhteyttä Helsingin Energian Energiakeskukseen. Enegriakeskus antaa maksutonta tietoa ja neuvontaa energiansäästöstä sekä kodinkoneista ja niiden käytöstä. Voit lähettää myös sähköpostia.
Helsingin Energian Energiakeskus
Käyntiosoite: Kampinkuja 2 tai Malminrinne 6, 3. krs
Helsinki (Kampin metroaseman vieressä)
Avoinna ma - pe 8.30 - 16
Puhelin 09 617 2727 ja 09 617 2726
energiakeskus@helen.fi
http://helen.fi/energiansaasto/energiakeskus.html
http://www.helen.fi/palvelut/yhteys_a.html
