Hei, tähän kysymykseen on vastattu jo aikaisemmin Kysy kirjastonhoitaja-palvelussa :
Kyseessä on Einon Leinon runo "Aleksis Kivi". Se julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1901 Leinon runokokoelmassa "Pyhä kevät". Runo lausuttiin Kaunokirjailijaliiton Kivi-iltamassa 23. päivä maaliskuuta 1901.
Runo alkaa säkeellä
"Syntyi lapsi syksyllä -
tuulet niin vihasti vinkui -
tuult' oli koko elämä,
näyt ei kesää, ei kevättä,
eli vain syksystä jouluun."
Alla olevista linkeistä voit lukea koko runon.
http://kaino.kotus.fi/korpus/klassikot/meta/leino/leino_1901_pyha_rdf.x…
http://www.aleksiskivi-kansalliskirjailija.fi/fi/index.php?option=com_c…
Runo löytyy esimerkiksi teoksista:
Leino, Eino: Runot II (Otava)
Leino: Jumalien keinu : valikoima…
Tarkkaa vastausta kysymykseen ei löytynyt. Maataloushallituksen Yleisestä maatalouslaskennasta 1969 löytyy kunnittaisia tietoja kotieläinten lukumääristä kunnittain. Luvuissa on kuitenkin mukana vain ne eläimet, joita oli yli yhden peltohehtaarin mailla, eli näihin ei lukeudu ne hevoset, jotka eivät olleet maatilakäytössä. Laskennan mukaan Helsingissä oli 15.6.1969 yhteensä 84 hevosta maatiloilla (sivulla 64).
Helsingin kaupungin liikennesuunnitteluosaston laatima Julkaisu Helsingin liikenteestä vuodelta 1976 valottaa eri liikennemuotojen käyttöä kaupungissa. Julkaisussa ei näy mainittavan hevosia lainkaan. Helsingin joukkoliikenteen kehityksestä voi lukea teoksesta Hevosomnibusseista metroon : vuosisata Helsingin joukkoliikennettä…
Vastauksen lopusta löytyy linkki artikkeliin, missä asiaa on pohdittu laajemminkin. Tiivistettynä: nimiasian käytänteet ovat vaihdelleet eri aikoina. 1970-luvulla suomen kielen lautakunta linjasi, että pohjoismaiset hallitsijat suomennettiin, kun taas muut hallitsijat saivat pitää alkuperäisen nimensä. Tätä ennen hallitsijoiden nimet oli pääsääntöisesti suomennettu. Näin ollen Juan Carlos on meilläkin Juan Carlos. Lisäksi vuonna 2002 lautakunta linjasi, että pohjoismaisia hallitsijoitakaan ei ole enää tarpeen kohdella erityisesti, vaan jatkossa heidätkin tunnetaan alkuperäisillä nimillään. Pitkään vallassa olleet, siis ennen näitä uusia linjauksia, ovat siis vielä suomennetuilla nimillä kuten Kaarle Kustaa.
https://hovikirjeenvaihtaja.…
Murhien todistusaineistoa on edelleen olemassa ja DNA-analyysiä on niitä tutkittaessa käytettykin, esimerkiksi Bodomin murhien oikeudenkäyntien yhteydessä 2004-05. Ongelma lienee enemmänkin siinä, ettei murhien tapahtuma-aikaan potentiaalisista rikoksentekijöistä ollut olemassa DNA-rekisteriä, johon mahdollisia löydöksiä verrata: DNA-analyysistä tuli osa rikostutkinnan menetelmiä vasta 1980-luvulla.
Bodom-oikeudenkäyntiä varten englantilaisessa laboratoriossa tehdyissä DNA-tutkimuksissa pystyttiin esimerkiksi osoittamaan, ettei murhapaikalta löydetyn merkillisen tyynyliinan siemennestetahrojen DNA ollut Nils Gustafssonin eikä Seppo Boismanin. Tämä oli omiaan vahvistamaan epäilystä siitä, että paikalla oli ollut kolmas,…
Kirjastokortin numero on kirjastokortissa. Jos sinulla ei ole korttia ja siihen kuuluvaa pin-koodia, tai jos olet unohtanut pin-koodisi, saat kortin ja pin-koodin käymällä jossakin Lapin kirjastoista. Lisää tietoa Lapin kirjaston sivuilta:
https://lapinkirjasto.finna.fi/Content/kayttosaannot
Nykypäivänä mainitsemaasi muotoa 'Mrs. Jack Taylor' ei enää käytetä kuin harvoin, mutta entisaikaan se oli tapana. Nykypäivänä voidaan käyttää pariskuntaa esiteltäessä muotoa 'Mr. and Mrs. Jack Taylor', mutta vaimoa esiteltäessä muoto on 'Mrs. Elizabeth Taylor' tai mahdollisesti 'Doctor Taylor', jne. Nykypäivänä ei ole myöskään olennaista onko nainen naimisissa vai ei, joten muotojen 'Ms.' ja 'Mrs.' merkitys on nykyään olematon.
Käytäntöjen taustalla on pitkälle 1900-luvulle jatkunut käytäntö, jossa aviomies ajateltiin perheen ja pariskunnan keskeisenä hahmona. Kyse on siis patriarkaalisesta tavasta, joka on nykypäivänä liudentunut vähitellen pois yhteiskunnan kaikilta tasoilta. Vastaavanlaisia tapoja puhutella löytyy myös muista Euroopan…
Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot -palvelun kautta löytyi vanha mainos, jossa kerrotaan, että sääteri- ja hermoöljy on ollut "luotettava lääke kaikkea kolotusta vastaan".
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/687421?term=Hermo…
Wikipedia kertoo nukkumatin perustuvan toisaalta skandinaviseen olentoon Nattmara. Mara oli ilkeämpi versio nukkumatista ja aiheutti ihmisille painajaisunia tai unihalvauksia.
"In Scandinavia, there was once the famous race of Nattmara. The mara (or, in English, "nightmare") appears as a skinny young woman, dressed in a nightgown, with pale skin and long black hair and nails. After turning into sand, they could slip through the slimmest crack in the wood of a wall and terrorize the sleeping by "riding" on their chest, thus giving them nightmares. (This appears to describe "apparitions" commonly seen and/or felt during episodes of sleep paralysis.) They would ride cattle which, when touched by the Mara, would have…
Sulkapalloseuroja on listattu osoitteessa https://www.sulkapallo.fi/laji/seurat. Pohjois-Karjalassa toimivat ainakin Ilomantsin Sulka, Joen Sulka, Outokummun Verkkopalloseura sekä Polvijärven Vauhti.
Oy Artko Ab oli tamperelaisen Uusi Kivipaino Oy:n vuonna 1947 perustama tytäryhtiö, joka kustansi mm. lastenkirjoja, postikortteja, seurapelejä ja pelikortteja. Artko-nimi tuli Uuden Kivipainon omistaneen Artkosken suvun nimestä. Kun Artko Oy lakkautettiin, sen kustannustoimintaa jatkoi ensin vuonna 1970 Esa Mattisen omistama tmi Artko ja sen seuraajana 1977-82 Oy Mallasjuoman omistama uusi Artko Oy, joka fuusioitiin emoyhtiöönsä 1982.
1982 Artkosket perustivat Satukustannus Oy:n (aluksi ky), jonka aputoiminimi oli Artko.
Kansallisbibliografiasta löytyy alkuperäisen Artkon kustantamia kirjoja vuosilta 1947-84, kaunokirjallisuutta 138 ja tietokirjallisuutta 68 nimekettä.
Uuden Kivipainon tytäryhtiöihin kuului myös vuosina 1954-69…
Tässä scifi-kirjavinkkejä (kirjan nimissä linkki OUTI-verkkokirjastoon):
Timo Parvela & Bjørn Sortland: Kepler62 -sarja
Anne Leinonen: Holtiton masiina
Magdalena Hai: Gigi ja Henry -trilogia (Kerjäläisprinsessa, Kellopelikuningas ja Susikuningatar)
Joe Schreiber: The Mandalorian -sarja (ilmestynyt osat Seikkailu alkaa ja Ulkokehän valtaajat)
Muistelen nähneeni Museokaupassa historian aikajana viivoittimen. Tosin se taisi olla joko taidehistorian tai Euroopan historian aikajana.
Wikipedian luettelo on kyllä kattava. Ehkä sen avulla voisi piirtää oman aikajanan?
Jos englanniksi on tarve paheksua jotakuta esimerkiksi siitä, että tämä on moittinut toista ominaisuuksista, joita hänellä itsellään on, sopiva sanonta olisi vaikkapa "It takes one to know one".Kun Yhdysvaltain presidentti Joe Biden kolmisen vuotta sitten julkisesti nimitti Vladimir Putinia "tappajaksi", Putin vastasi kutakuinkin kysymyksessä esitetyllä tavalla käyttäen venäjänkielistä sanontaa "Кто так обзывается сам так называется". Kirjaimellisesti tämän voisi kääntää englanniksi muotoon "He who calls names, is called that himself" ('Joka nimittelee, on itse sen niminen'). Englanninkielisissä uutislähteissä Putinin toteamus oli tavallisimmin käännetty juuri turvautumalla sanontaan "It takes one to know one".
Kotimaisten kielten keskus (Kotus) on julkaissut listan etunimien taivutuksesta. Sen mukaan kumpikin Taito-nimen taivutusmuoto on oikein. https://kaino.kotus.fi/etunimientaivutus/https://kaino.kotus.fi/etunimientaivutus/index.php?s=tietue&id=426Myös sukunimien taivutuksesta on julkaistu vastaavanlainen lista:https://kaino.kotus.fi/sukunimientaivutus/
UPO-kodinkoneiden nettisivuilla ei ole kerrottu, mistä nimi UPO on tullut. Sivulla kerrotaan, että vuonna 1938 Arvi Tammivuoren (Asko Huonekalun edeltäjän Lahden Puuseppäverstaan perustajan Aukusti Avoniuksen poika) johdolla perustettiin UPO Metalli. Ensimmäinen UPO Metallin valmistama tuote oli sähkökäyttöinen silitysrauta vuonna 1941. UPOn Lahden tehtaalla valmistui ensimmäinen jääkaappi vuonna 1953.Nykyään UPO kuuluu kiinalaiselle Hisense yhtiölle.Lähteet:Historia - UPO FinlandUPO vuodet - UPO FinlandHisense Europe
Tilastokeskuksen sivuilta voi tarkastella laissa määriteltyjä rikosnimikkeitä:
https://www.stat.fi/fi/luokitukset/rikokset/rikokset_21_20200101/?code=1&name=RIKOSLAKI%20(39/1889)
Tilastokeskuksen vuoden 2020 tilastoissa rikosnimikkeitä oli 1052 kappaletta. Tästä rikoslain (39/1889) alaisia rikosnimikkeitä oli 633 ja muihin lakeihin liittyviä rikosnimikkeitä 419 kappaletta. Koko luokitus on ladattavissa sivustolta .csv tiedostomuodossa, jonka voi avata esimerkiksi Excelillä. Rikoslain ja muiden lakien sisältöjä voi tarkastella tarkemmin Oikeusministeriön Finlex-sivustolta:
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=suomen%20rikoslaki
Rikosnimikkeiden määrä ei ole vakio…
Kyseinen ketjua nimitetään myös lompakkoketjuksi. Löytämieni englanninkielisten artikkelien mukaan lompakkoketjuja olisivat käytetty ensimmäisenä moottoripyöräkulttuurissa 1950-luvulta lähtien. Osaksi syy niiden käyttöön on ollut käytännöllinen eli lompakko ei ole kadonnut ajaessa. Osaksi sen käytöllä on haettu muun pukeutumisen ohella pelotevaikutusta. Erilaiset nuorisokulttuurit ovat sittemmin kopioineet ketjujen käytön.
Valitettavasti näissä artikkeleissa ei ollut tarkempia lähteitä, joista olisin voinut varmistaa asian paikkaansapitävyyden. Jos muodin historia kiinnostaa enemmän, Helmet-kirjastoissa on varattavissa ja lainattavissa useita asiaa käsitteleviä teoksia. Hakusanoilla muoti historia suomenkielisiä teoksia löytyy 454…
Jazzrytmit-verkkolehden kirjoituksessa mainitaan rumpali Matti Oilingin (1942-2009) soittaneen 1960-luvulla Ruotsissa The Telstars -yhtyeessä sekä Jerry Williamsin yhtyeessä, mutta jutusta ei käy ilmi tapahtuiko tämä juuri vuonna 1963.
Ruotsin Haaparannassa perustettiin 1960-luvun alussa rautalankayhtye Soundcasters (myöhemmin Tonics). Kokoonpanoon kuului ruotsalaisten ohella torniolainen kitaristi Jake Voutilainen.
Muita mahdollisia rajanylittäjämuusikkoja voi etsiä Ruotsin pophistorian hakuteoksesta Stora popboken : svensk rock & pop 1954-1969 (ISBN 9197189448). Sitä on saatavissa Vaski-kirjastosta.
Ehkäpä myös joku palstaa seuraavista saattaisi tietää lisää.
Lähteet:
Artikkeli Matti Oilingista Jazzrytmit-verkkolehdessä
Tonics-…
Suomen kansankielessä on monia vi-alkuisia sanoja, joihin liittyy nopean liikkeen merkitys. Lönnrotilla ja Kalevalassa vikeltää esiintyy merkityksessä 'kääntää kumoon'. Sanan ja sen varianttien (mm. vikelehtää) tavallisimpia merkityksiä ovat 'kiemurrella' ja 'liikkua sukkelaan' – kaiketi Kalevalan 29. runon veneen kumoamisen voi ajatella äkillisenä kiemurana sen liikeradassa.
Vikeltämisellä on nähty olevan yhteys sanaan 'vikkelä', joka puolestaan on tulkittu kontaminaatioksi sanoista vikevä ('nopea, vauhdikas, raisu, taitava, näppärä') ja 'sukkela' ('nopea, nokkela; kummallinen, merkillinen, höperö').
Lähteet:
Suomen kielen etymologinen sanakirja. 6
Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja. R-Ö
Kaisa Häkkinen,…
Hei,
Sumalaisen arjen historian mukaan (osa 1 Savupirttien Suomi) savupirtit saivat alkunsa varhaisella keskiajalla, mutta vielä 1900-luvun alkupuolella niitä tapasi yleisesti Pohjois-Savossa ja Pohjois-Pohjanmaalla (Tästä myös: Suomalainen Kuvalehti 14.1.1928, löytyy netistä Kansallliskirjaston digitoiduista lehdistä). 1895 oli savupirttien osuus enää 3,7%, mutta esim. Pohjois-Savossa vielä neljännes asumuksista oli tällaisia. Viimeiset savupirtit liene olleet käytössä 1950-luvulla.
Uloslämpiävä uuni saapui Suomeen 1500-luvulla, mutta yleistyi siis eri alueilla eri vauhtia. Lounais- ja Länsi-Suomesta savupirtit väistyivät savijohdollisten uunien yleistyttyä 1600-luvulta alkaen. Itä-Suomessa tämä tapahtui hitaammin. Merkittävämmin…
