Mielenkiintoinen kysymys. Tutkin etymologista sanakirjaa ja muita kirjaston suomen kielen teoksia, mutta en löytänyt tästä tietoa meidän kokoelmistamme. Kotimaisten kielten keskuksen aineistoista löytyy artikkeli Pentuja vai poikasia? sanoista, joilla on tämä merkitys, mutta tuota näkökulmaa ei käsitellä,
Suomen etymologinen sanakirja kertoo sanan yhteydestä poika-sanaan, mutta ei analysoi sitä. Myös sanan poikia kerrotaan olevan johdannainen sanasta poika, mutta siinäkään kohdassa ei esitetä analyysejä siitä, mikä tämän johdannaisen logiikka on. Kielitoimiston sanakirja poikanen luettelee vain eri merkitykset, myös Vanhan kirjasuomen sanakirja poikanen luettelee merkitykset ja esimerkkejä.
Asiasta kannattaa kysyä…
Vuoden 2024 Myrskyluodon Maija -elokuvaa ei ole vielä julkaistu dvd.llä. Voit seurailla dvd:n julkaisutilannetta hakemalla verkon hakukoneesta (esim. Google) aika-ajoin hakusanoilla "Myrskyluodon Maija 2024 dvd".
Kirjasto saa myydä tai lahjoittaa kokoelmista poistettua av-aineistoa. Tekijänoikeuslain (404/1961) 19. pykälässä mainitaan, että kirjastolla on oikeus myydä tai muutoin pysyvästi luovuttaa laillisesti hankkimansa aineisto. Kirjasto maksaa lainauskorvauksen hankkiessaan elokuvatallenteita, jotta niitä voi lainata eteenpäin, mutta lainausoikeus ei sisälly myytyyn aineistoon.Lähteet ja lisätietoaAiheesta aiemmin Kysy kirjastonhoitajalla-palstalla: Saako kirjaston poistomyynnissä myydä VHS tai DVD tallenteita? | Kysy kirjastonhoitajalta (kirjastot.fi)Tekijänoikeuslaki, 19§: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404#L2P19
Kirjaudu tunnuksillasi verkkokirjastoon. Tee haku haluamistasi kirjoista tai muusta aineistosta ja klikkaa Muista painiketta niiden nimekkeiden kohdalta jotka haluat muistilistalle. Tällöin muista painikkeen teksti muuttuu muotoon Tallennettu.
Valittuasi kaikki listalle haluamasi, siirry omiin tietoihisi (musta palkki oikealla, jossa teksti omat sivut/lainojen uusinta).
Täältä löydät valitsemasi teokset, klikkaa tekstiä Näytä muistilista. Sitten voit käsitellä nimekkeitä, jotka olet tallentanut tilapäiseen muistilistaan. Voit myös lähettää nimekkeet sähköpostiisi tai tallentaa niitä eri listoihin.
Yhteistä teattereiden ohjelmistoportaalia ei Suomessa ole.
Helsingin tarjonta löytyy osoitteesta:
https://kohokohdat.fi/helsinki/teatterit2/
Turun teattereiden ohjelmisto löytyy osoitteesta:
http://www.visitturku.fi/s/teatterit-ja-teatteriohjelmat_fi
Muutoin joutuu hakemaan kaupunkia ja teatteriohjelmistoa.
Parasta aikaa menee Espoossa teatteri Mustassa Aukossa Shakespearen Myrsky.
Tampereella Teatteri Telakalla teatteri Vanha Jukossa on maaliskuun lopussa pari esitystä Shakespearen Rikhard III:ta.
Shakespearen Kesäyön uni on tulossa Ryhmäteatterin kesäteatteriin Suomenlinnaan. Muutoin Suomessa ei näytetä juurikaan vietettävän Shakespearen kuoleman 400-vuotis juhlia.
Huomattava on että elokuvateattereissa nähdään kolme teatteritaltiointia…
Melinda -tietokannasta löytyi aikakauslehti, jonka nimi on Jouluvieras inkeriläisiin koteihin. [Kustannuspaikka tuntematon] : I. Lattu, 1903-1905. Sitä on ainoastaan Kansalliskirjaston kokoelmassa.
Turun kaupunginkirjastossa sinun on mahdollista lukea mikrofilminlukulaitteella Helsingin Sanomia kyseisiltä ajoilta. Sinun täytyy pyytää kyseisten vuosien Helsingin Sanomien mikrofilmit varastosta ja varata samalla mikrofilminlukulaite. Voit tehdä tämän paikan päällä pääkirjaston tieto-osastolla tai puhelimitse (02-2620629 tai 02-2620630). Filmit noudetaan seuraavaksi arkipäiväksi. Mikäli tarvitset opastusta lukulaitteen käytössä, mainitse asia varatessasi aikaa.
Suomenkielistä kirjaa en löytänyt Kansalliskirjastosta, Yliopistokirjastoista tai yleisistä kirjastoista.
Verkkoaineiston löysin wikipediasta:
Markku Tyynilä: Mannerheim, Carl Erik (1759–1837) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen).
Carl Erik Mannerheimista voisi kysellä vielä Maanpuolustuskorkeakoulun kirjastosta.
http://maanpuolustuskorkeakoulu.fi/kirjasto
Erkki Laurokarin sävellys "Orjanruusu" on julkaistu nuottina vain kokoelmassa "Kirje Karjalaan" (Fazer FM105133, 1971), joka näyttää olevan harvinainen julkaisu. Se löytyy kuitenkin ainakin Musiikkiarkistosta (entinen Japa) (https://www.musiikkiarkisto.fi/), mistä sitä kannattaa kysellä.
Heikki Poroila
Finna.fi haulla löysin 1870 julkaistun Ivanhoen Jyväskylän yliopiston, Kuopion kaupunginkirjaston ja Vihdin kaupunginkirjaston kokoelmista.
https://finna.fi/Search/Results?filter%5B%5D=%7Eformat%3A%220%2FBook%2F…
Teoksessa on 748 s ja sen on suomentanut J. Krohn. Ihan tuhatsivuista en siis löytänyt.
Näyttäisi olevan toinen korjattu painos...
Kolmas korjattu painos on ilmestynyt 1930 ja sen on suomentanut Suonio, sivuja enää 654.
Siitä lähtien kirja kutistuu, kunnes on nykyisellään 2013 e-kirjamuodossa 493 sivua.
Myöhemmät painokset saattavat olla monisivuisempia esim. 1930-luvun kirjassa taisi olla
Epäilen, ettei teoksia kotilainata, vaikka ne saisikin kaukolainoksi.
Mustavalkoinen kopiointi onnistuu Turun pääkirjastossa katukerroksen Uutistorilla ja Kirjallisuus ja taiteet -osastolla sekä uudisrakennuksen toisessa kerroksessa, tieto-osastolla. Värikopiointi on mahdollista vain Uutistorilla. Kopiot maksavat 20 senttiä sivu.
Tässä joitakin ehdotuksia tekijän mukaan :
Airaksinen, Jaana : päähenkilö Eva Raulo, toimittaja
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sairaksinen%20eva%20raulo__Orightresult__U?lang=fin&suite=cobalt
Bruun, Staffan : päähenkilö Burt Kobbat, toimittaja
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sburt%20kobbat__Ff%3Afacetlanguages%3Afin%3Afin%3Asuomi%3A%3A__Orightresult__U__X0?lang=fin&suite=cobalt
Hiltunen, Pekka : päähenkilö Lia Pajala, graafikko
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Shiltunen%20lia__Ff%3Afacetmediatype%3A1%3A1%3AKirja%3A%3A__Ff%3Afacetlanguages%3Afin%3Afin%3Asuomi%3A%3A__Orightresult__U__X0?lang=fin&suite=cobalt
Katajisto, Janne : päähenkilö ”Äijä”, nuorisotyöntekijä
http://haku.helmet.fi/iii/…
Kyseessä saattaa olla elokuva "Uhka", ruots. "Hotet" vuodelta 2004.
Lasse Brudell on vastuullinen ohjelmoija Norrbottenin lentotukikohdassa Vidselissä. Hän tekee töitä JAS Gripenin Huippusalaisen EWS-tietokonejärjestelmän parissa. Tuntemattomat agentit kidnappaavat Lassen perheen päästäkseen käsiksi huippusalaiseen ohjelmaan. Yhtäkkiä pelissä on monta miljardia, ja Lasse Brudell on joutunut painajaismaiseen tilanteeseen. Antti Reini ja Peter Franzen ovat sivurooleissa.
Ohjaus Kjell Sundvall.
Pääosissa: Stefan Sauk, Maria Bonnevie, Dejan Cukic, Rolf Degerlund, Åsa Forsblad, Peter Franzen, Peter Haber, Malena Hallerdt, Christian Magdu, Shanti Roney
Hei,
Selma Lagerlöfin puhe Nobel-juhlassa on hänen kokoelmassaan Peikkoja ja ihmisiä vuodelta 1915. Sen on suomentanut Helmi Krohn.
Esimerkiksi Imre Kerteszin Nobel-puhe vuodelta 2002 on hänen kirjassaan Kieli maanpaossa - kaksi juhlapuhetta (Otava 2003).
Nobel-voittajien puheita löytyy englanniksi palkinnon nettisivuilta nobelprize.org . Valitettavasti mitään kattavaa puhekokoelmaa ei ole julkaistu. Yle Areenasta on pystynyt syksyn aikana seuraamaan uusien nobelistien puheita suomeksi tekstitettyinä.
Englanniksi puheita löytyy niin Youtube-videopalvelusta kuin eri palkintoalojen (lääketiede, fysiikka jne) julkaisuista.
Vastauksen kommenttiosioon voi kertoa, jos tietää jonkun Nobel-puheen suomennetun ja julkaistun.
…
Runon nimi on "Äitienpäivänä" ja sen on kirjoittanut Saara Heino. Se löytyy ainakin kirjasta Koulun juhlat : ohjelmakirja peruskoulun 1.-6. luokille (1982) s. 118.
Lahden kaupungin sivuilta löytyy julkaisu Lahden sodanjälkeisestä rakennusperinnöstä https://www.lahti.fi/PalvelutSite/KaavoitusSite/Documents/Selvitykset%20ja%20l%C3%A4ht%C3%B6tiedot/Moderni_web.pdf. Siinä on tieto, että Iso-Saksalan maat kaavoitettiin 1970-luvulla ja sinne rakennettiin rivitaloja.
Google-haulla tuli seuraava osuma: https://asunnot.oikotie.fi/talo/anttilankatu-1-lahti/133574: Anttilankatu 1, rivitalo, rakennettu 1978.
Samoin selvisi, että Anttilankatu 1 senioritalot omistaa Lahden vanhusten asuntosäätiö http://www.lvas.fi/senioritalot. Sieltä tiedustelemalla voisi selvitä tarkempaa tietoa.
Etelä-Suomen Sanomista löytyi uutinen, että kyseiset rivitalot olisi purettu: https://www.ess.fi/uutiset/kotimaa/2016/04/18/S%C3%…
Kyseessä on Aila Nissisen runo "Onko se totta?", joka löytyy kirjasta "Pieni aarreaitta 3 Runoaitta" WSOY 1993 ja lukukirjasta "Lasten oma lukukirja" vuodelta 1958.
Helmet-kirjastoista Espoon Sellon kirjastosta saa lainaan mikrofonin:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2391685__S%C3%A4%C3%A4nity*__Ff%3Afacetmediatype%3Aq%3Aq%3AEsine%3A%3A__Orightresult__U__X1?lang=fin&suite=cobalt
Elektroniikka-hakusanalla ei lainattavia esineitä löytynyt. Voit etsiä kirjaston lainattavia esineitä käyttäen hakusanana esineen nimeä tai selata koko lainattavien esineiden luetteloa Helmet-haussa:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28esine%29%20f%3Aq__Orightresult__U?lang=fin&suite=cobalt
Avioliittolain 9 §:n mukaan Avioliittoon eivät saa mennä keskenään ne, joista toinen on toisen veljen tai sisaren jälkeläinen, ellei oikeusministeriö erityisistä syistä anna siihen lupaa. Laki siis tosiaan sallii avioliiton oman sisaruksensa lapsen kanssa (oman tädin/sedän/enon kanssa), jos siihen on saatu lupa oikeusministeriöltä. Lupahakemus perusteluineen osoitetaan suoraan oikeusministeriölle. Jos oikeusministeriö päättää antaa luvan läheisten väliseen avioliittoon, sen on tarvittaessa annettava hakijoille tieto käytettävissä olevasta perinnöllisyysneuvonnasta sekä sen toimipaikoista (Avioliittoasetus 12 §).
Tarkistamistani teoksista en löytänyt tarkempia perusteluja kyseiselle lainkohdalle. Oikeusministeriöltä saamieni tietojen…
Kirjasammon kautta on kätevä etsiä kaunokirjallisuutta erilaisista aiheista. Lähes kaikista teoksista on luettavissa lyhyt kuvailu, mikä helpottaa valintaa. Hakutuloksissa näkyy aina ensin 10 teosta, mutta saat lisää näkyviin painikkeesta "Lataa lisää tuloksia".
Tässä joitakin kirjoja, joissa käsitellään sotaa ja tramoja:
https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/traumat%20sota
Tässä vielä lisää:
https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/traumat%20sodat
