Kadonneen aikuisten lehden korvaushinta on 5 euroa ja lasten lehden korvaushinta on 3 euroa. Lainaajan iällä ei tässä ole merkitystä, vaan sillä onko lehti aikuisten vai lasten aineistoa. Korvaushinta ei nouse kuukausittain. Myöhästymismaksu toki lisääntyy, mikäli kirjaa tai lehteä ei palauteta tai uusita.
Kaukolainausjärjestelmä on tarkoitettu palvelemaan kansalaisia, joten lähtökohtana on hyödyntää sen mahdollisuuksia, ei estää sen käyttöä. On kuitenkin totta, että osassa kirjastoissa noudatetaan jyrkähköjä sääntöjä, joiden mukaan omista kokoelmista löytyviä ei pyydetä kaukolainaksi. Jotkut eivät myöskään lähetä kaukolainaa, jos aineisto löytyy pyytäjän kirjaston kokoelmista. Sääntöjen taustalla on pyrkimys minimoida postituskuluja, jotka paksujen kirjojen tapauksissa ovatkin melkoinen kustannuserä. Parilla kaukolainalla kun ostaa jo uuden kirjan.
Minusta kannattaa kuitenkin aina yrittää. Selitä omassa kirjastossasi tilanne ja vetoa kiireelliseen tarpeeseen - niin itse tekisin. Ei voi taata, että kaukolainaus onnistuu, mutta yrittämättä ei…
Kirja on Suomen maatalouden historia. 1, Perinteisen maatalouden aika esihistoriasta 1870-luvulle (Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2003). Sivulta 598 alkaa jaksoon Vuosisataisia kehityslinjoja kuuluva Ismo Björnin artikkeli Muuttuva maalaismaisema.
Luontevin aloituspaikka lähisukulaisten sotatien metsästämiseen on Kansallisarkisto, jossa säilytetään kaikkien viime sotiin osallistuneiden ns. sotilaskantakortteja. Niihin on merkitty muun muassa sotilaan henkilö-, palvelus- ja terveystiedot. Kantakorteista selviää myös joukko-osastot sekä taistelut, joihin henkilö on osallistunut.
Kantakortteja voi tutkia maksutta paikan päällä Kansallisarkiston toimipisteessä Helsingissä, tai niistä voi tilata maksua vastaan kopioita postitse. Kantakorttien käyttö edellyttää tilaus- ja tutkimuslupahakemuksen täyttämistä. Lisätietoja Kansallisarkiston sivuilta:
http://www.arkisto.fi/fi/aineistot/arkistolaitoksen-aineistot/aineistot…
Kantakortit voivat sisältää paljon erilaisia lyhenteitä ja koodeja,…
Runo löytyy Aale Tynnin runokirjasta Lähde ja matkamies, mutta se löytyy myös hänen Kootuista runoistaan. E-kirjana teosta ei löydy.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2081961__Stynni%20kootut__…
Haku täytyy tehdä tarkennetun haun kautta, jos daisy-muotoiset äänikirjat haluaa jo heti haussa rajata pois.
Valitse esin kenttään hakusanan tilalle aihe, kirjoita kenttään äänikirjat; seuraavaan hakusanan tilalle aihe, kirjoita romaanit. Sitten lisää hakuoperaattori EI, vaihda hakusanan tilalle aihe ja kirjoita kenttään daisy.
Rajaa haku seuraavasti: Aineisto cd-levy, Kokoelma Aikuisten kokoelma, kieli suomi.
Hakukentän pitäisi näyttää tältä:
d:(äänikirjat) d:(romaanit -daisy) f:3 c:9 l:fin
Voit myös kopioida tuon rimpsun suoraan hakukenttään.
Arvailuksi menee, koska en onnistunut löytämään suoraa vastinetta ilmaukselle "gem markers". Parilta sivustolta löytyi jotakin sinne päin, nimittäin jonkinlaiset kiillekynät: http://www.orientaltrading.com/american-crafts-glitter-gem-marker-set-a… ja toisaalta Gem-merkkiset värit, jotka näyttävät lähinnä väriliiduilta: https://www.google.fi/imgres?imgurl=https%3A%2F%2Fupload.wikimedia.org%…
Olisikohan kyseinen taiteilija tarkoittanut jonkinlaisia geelikyniä, joita kyllä on saatavilla monista paikoista, esim.:
http://www.suomalainen.com/webapp/wcs/stores/servlet/fi/skk/geelikyn%C3…
Riippuu varmaan paljon värityskirjoissa käytettävästä paperilaadusta, millaiset värit niihin parhaiten soveltuvat. Kovin huokoisesta paperista geeli- ja…
Joensuun seutukirjaston maakuntaosasto ylläpitää Käkönen-viitetietokantaa, josta myös kyseisen artikkelin viitetieto löytyy. Itse artikkelin voit saada kopiona lähimpään kirjastoosi tai sieltä itse lukemalla artikkelin mikrofilmiltä.
Kokotekstinä artikkelia ei löydy internetistä, koska Outokummun seutu ei ole mukana ePress-palvelussa eikä siellä arkisto muutenkaan ulotu näin pitkälle taaksepäin.
Käkösen hakuun pääset tästä linkistä: http://kakonen.jns.fi/aineistohaku.html
Tietokanta löytyy myös Vaara-kirjastojen sivulta kohdasta Aineisto: Pohjois-Karjala-aineisto. Tätä kautta löytyvät myös linkit lehtipalveluihin ePress ja PressDisplay kohdasta Aineisto: Lehdet.
Yrjö Varpion teoksessa "Väinö Linnan elämä" (WSOY, 2006) käsitellään ”Täällä Pohjantähden alla” -trilogian vastaanottoa. Muissakin Linnaa käsittelevissä teoksissa saattaa olla jotakin tietoa teosten vastaanotosta. Jos erityisesti reaktiot ulkomailla kiinnostavat, kannattaa tutustua Varpion teokseen ”Pentinkulma ja maailma” (WSOY, 1979).
Hyvä keino voisi olla myös "Täällä Pohjantähden alla" -sarjan lehtiarvostelujen lukeminen. ”Suomen kirjailijat 1945-1980” (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1985) sisältää valikoidun listan Linnan teosten lehtiarvosteluista. Lehtiä tosin voi olla hankalampi saada käsiinsä, mutta osa saattaa olla kirjastossa mikrofilmiltä luettavissa.
The Ethnologue-kirjaan perustuvan sivuston mukaan kieliä on tällä hetkellä (vuonna 2017) 7099 https://www.ethnologue.com/faq#node_287681
Kielten määrä kuitenkin vaihtelee koko ajan kun uusia kieliä löydetään ja vanhoja katoaa.
Helmet-kirjastot säilyttävät lehtiä tietyn ajan, jonka jälkeen niitä voidaan myydä asiakkaille. Muutamat kirjastot säilyttävät lehtiä myös pysyvästi. Kirjastot laittavat lehtiä myyntiin yleensä alkuvuodesta, kun säilytettävien vuosien määrä tulee täyteen. Kannattaa kysyä tarkemmin omasta lähikirjastosta.
Alla tiedot Parnasson säilytyksestä eri Helmet-kirjastoissa:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sparnasso__Ff%3Afacetmediaty…
Eeva Huikon ja Eliisa Isoniemen kuvakirja Miltä Sipukaisesta tuntuu? (2006) kuuluu useiden Helmet-kirjastojen kokoelmiin.
Teoksen saatavuuden voitte tarkistaa Helmet-haulla.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Kirjakaupoista näin vanhaa teosta ei enää saa, mutta mikäli haluatte hankkia kirjan itsellenne, kannattaa etsiä antikvariaateista ja ennen kaikkea nettiantikvariaateista. Nettiantikvariaattien osoitteita löytyy helposti googlettamalla.
Nämä tänä vuonna ilmestyneet voisivat olla mukavia keskivertokaksivuotiaalle:
Kristiina Louhi: Tomppa ja tohtori Korva
Cousins: Maisa tutkii ja touhuaa
Hill: Puppe käy paloasemalla
Jos kysyjä tarkoittaa "ekologisella" samaa kuin "ekologisesti kestävällä tavalla tuotettua", vastaus riippuu siitä, millä aineella juutti on "laminoitu". Normaalisti laminoinnilla tarkoitetaan paperin, kartongin tms. sijoittamista kahden kuumentamalla tai muulla tekniikalla yhdistettävän muovinpalan väliin. Koska prosessissa tarvitaan muovia, joka sinällään on ekologisesti arveluttava raaka-aine (valmistetaan fossiilisesta raaka-aineesta ja sen päätyminen luontoon aiheuttaa ongelmia), laminointia tuskin voi pitää ekologisesti järkevänä tekniikkana.
Toisaalta pitkällä tähtäimellä muovilla vahvistettu juutti voi olla johonkin toiseen ratkaisuun verrattuna ekologisesti järkevä. Jos vaihtoehtona on esimerkiksi kokonaan muovista valmistettu…
Koska Hitlerillä ei ollut perillisiä, hänen tekijänoikeutensa siirtyivät muun omaisuuden ohessa Baijerin osavaltiolle. Tekijänoikeudellinen suoja-aika 70 vuotta kuolemasta päättyi Hitlerin osalta vuoden 2016 alussa ja siitä lähtien kaikki Adolf Hitlerin kirjoitukset ovat olleet vapaasti kenen tahansa julkaistavissa eikä niistä tarvitse maksaa tekijänoikeudellisia korvauksia kenellekään. Saksassa on julkaistu vuoden 2016 alussa ns. kriittinen editio, joka sisältää taustatietoja ja selityksiä. Saksassa on myös tehty poliittinen päätös estää muiden kuin kriittisten editioiden julkaiseminen. Lisätietoja aiheesta löytyy Wikipedian artikkelista.
Heikki Poroila
Ero lienee melko vähäinen. "Vuosiin" antaa ymmärtää, että aika on kulunut vuosia, mutta ei sentään vuosikymmeniä. "Vuosikausiin" on epämääräisempi ilmaisu, joka tarkoittaa suunnilleen samaa kuin "pitkiin aikoihin", kuitenkin siten tarkentaen, ettei puhuta viikoista tai kuukausista vaan vuosista.
Heikki Poroila
Et mainitse kysymyksessäsi kenestä Väinö Mäkelästä on kyse.
Elokuva-alan vaikuttaja Väinö Mäkelä kuoli 25.2.1965.
https://fi.wikipedia.org/wiki/V%C3%A4in%C3%B6_M%C3%A4kel%C3%A4_(elokuva-alan_vaikuttaja)
Väinö Mäkelä Kansallisbiografiassa https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/5055
Jääkäriluutnantti Väinö Mäkelä kuoli 20.12.1965.
https://fi.wikipedia.org/wiki/V%C3%A4in%C3%B6_M%C3%A4kel%C3%A4_(j%C3%A4%C3%A4k%C3%A4ri)
Opettaja, kirjailija Väinö Mäkelästä löytyy vain kuolinvuosi, joka on 2003.
https://fi.wikipedia.org/wiki/V%C3%A4in%C3%B6_M%C3%A4kel%C3%A4_(opettaja)
Kestävyysjuoksija Väinö Mäkelä kuoli 19.12.1982.
https://fi.wikipedia.org/wiki/V%C3%A4in%C3%B6_M%C3%A4kel%C3%A4_(kest%C3%A4vyysjuoksija)
https…
Vanhassa ruotsin kielessä, erityisesti kirjakielessä, noin 1950-luvulle asti verbin indikatiivin preesensmuodot olivat monikossa infinitiivin kaltaisia (paitsi verbillä vara). Runollisessa tai juhlallisessa ilmaisussa tätä tapaa on tietysti voitu käyttää myöhemminkin.
Wikipediasta:
I äldre svenska, fram till omkring 1950 (mot slutet främst i skriftspråket), liksom i många andra språk, påverkades verbens finita former av numerus. Dessa former var beroende av numeruset hos satsens subjekt. I presens plural sammanföll formerna med infinitiv för alla verb utom vara. Andra person plural är ett undantagsfall. Den gamla formen I användes länge (med ändelsen -en (I…
