Turun kaupunginkirjaston pääkirjaston vastaanotosta voi lainata kausikortin Turun filharmonisen orkesterin Deluxe-sarjan konsertteihin sekä Turun kaupunginteatterin esityksiin. Lainaaminen onnistuu, kun asiakkaalla on voimassa oleva kirjastokortti. Kirjastossa on jokaiseen listattuun esitykseen ja konserttiin tarjolla kaksi kausikorttia. Asiakas voi lainata kausikortin sekä itselleen että yhdelle avecille.
Kausikorttien säännöt:
asiakas voi lainata kausikortin vain kerran kevätkaudella
ei varaus- tai uusintamahdollisuutta
lainaus ja palautus lainattavaan yksikköön
korttien saatavuuden voi tarkistaa osoitteesta vaskikirjastot.fi hakusanalla kausikortti.
Lisätietoja:
http://www.turku.fi/uutinen/2020-01-07_lainaa-kirjastosta-…
Levy Vauva - uinu suloisesti musiikin siivin toimi hienosti. Siitä löytyy klassista musiikkia ja myös hieman uudempaa. Lopussa on myös ääniä kohdussaoloajalta, mm. äidin ja sikiön sydämen lyönnit. Levyltä löytyvät:
Bach Air
Saint-Saens Joutsen
Vivaldi Vuodenajat, Talvi; Kevät
Tsaikovsky Romanssi
Händelin Largo
Massenet Meditation
Schumann Träumere
Donizetti Una furtiva lagrima (panhuilu)
Sarasate Mustalainen
Mozart Piankonsertto 21
Brahms Valssi
Williams Schindlerin lista -teema
Sikiön ja äidin sydänäänet
Sikiön ääni kohdussa
Oxford English Dictionary mukaan "whisky" on lyhenne gaelin kielen sanasta "uisgebeatha", joka tarkoittaa elämän vettä. Viskillä on kaksi englanninkielistä kirjoitusasua, nimittäin whisky ja whiskey. "Whisky" viittaa skotlantilaisiin, kanadalaisiin ja esimerkiksi japanilaisiin viskeihin, kun taas "whiskey" viittaa yhdysvaltalaisiin ja irlantilaisiin viskeihin. Nimityksissä on tietysti myös poikkeuksia.
Kyseessä on kansansatu, josta on olemassa monia erilaisia variaatioita. Yhdessä versiossa viimeinen myöhässä oleva lintu on satakieli, joka saa korvaukseksi värittömyydestään upean lauluäänen.
Suomeksi satu löytyy mm. teoksesta "Harakan aarre ja muita lintusatuja" (WSOY, 1999), jossa se on käännetty nimellä "Kuinka linnut saivat höyhenensä" (suom. Marjatta Kurenniemi):
https://helle.finna.fi/Record/helle.251825
"Satumatka maailman ympäri" (Kolibri, 2002) teos sisältää sadun "Kuinka linnut saivat värikkäät höyhenensä", mikä lienee versio samasta sadusta:
https://helle.finna.fi/Record/helle.308372
Katastrofaalisesti päättyneitä naparetkiä on ollut useita, esimerkiksi:
- Sir John Franklinin tutkimusretki 1845 https://en.wikipedia.org/wiki/Franklin%27s_lost_expedition
- kaksi Ziegler-retkeä https://www.nationalgeographic.com/culture/article/national-geographic-…
- lisää epäonnistuneita naparetkiä https://history.howstuffworks.com/historical-events/5-polar-expeditions…
Kirjoja naparetkistä tai muista arktiselle alueelle suuntautuneista tutkimus- tai löytöretkistä:
Alexander, Caroline: Endurance - Shackletonin legendaarinen Antarktiksen retki
Chazournes, Yves de: Arctica - Löytöretket maailman navoille
Haddelsey, Stephen: Icy graves - Exploration and death in the Antarctic
Herbert, Kari: Etelänapaa…
Jos ajattelee mutka-sanaa sen kuvaannollisessa merkityksessä "vaikeus, vastus, pulma, hankaluus", tuon voisi tulkita niin, että käymme vaikeudesta toiseen vain huomataksemme, ettei vaikeus suinkaan aina johda voittoon. Ehkä tässä voisi halutessaan nähdä jopa jonkinlaisen viittauksen Suomen sotahistoriaan (talvi- ja jatkosota).
Germaanisia lainasanoja varhais- ja myöhäiskantasuomessa on tutkinut edesmennyt professori Jorma Koivulehto. Hänen artikkeleitaan löytyy julkaisusta Verba vagantur (Suomalais-Ugrilainen Seura, 2016). Siitä löytyy artikkelien lisäksi myös lista Koivulehdon tutkimista ja selittämistä lainaetymologioista Lainaetymologioita neljältä vuosikymmeneltä sekä laaja sanarekisteri.
Suomen murteiden tutkimus on Kotimaisten kielten keskuksen yksi tutkimusalueista, https://www.kotus.fi/kielitieto/murteet. Verkosta löytyy teos Suomen murteiden sanakirja, https://kaino.kotus.fi/sms/
Hämäläismurteista löytyy teoksia, https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=h%C3%A4m%C3%A4l%C3%A4iset+m…
Kalevi Viik on tutkinut myös lainasanoja, ehkä…
Katsopa netistä sivut http://www.nuorisokirjailijat.fi/kohonenlaila.shtml (täältä löytyy mm. bibliografia, eli kaikki julkaistut kirjat)
ja http://www.tammi.net/asp/empty.asp?P=1253&A=closeall&C=16112
Myös teoksessa: Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita. Toim. Ismo Loivamaa. - Kirjastopalvelu, ss 68-72 löytyy esittely Laila Kohosesta.
Kirjoista en valitettavasti runoa löytänyt, selasin esim. Neuvostolyriikkaa osat 1-4. Tulenkantajat lehdessä vuodelta 1930 numerossa 4 löytää kyseinen runo Uuno Kailaan vapaasti suomentamana. Kyseinen lehti on luettavissa sekä Kaisatalossa että Kansalliskirjastossa. Jos runo jostakin kirjasta vielä löytysi, niin palaan asiaan.
Tiedoissasi ei tällä hetkellä näy voimassa olevia varauksia. Helmet.fi-sivulla on esiintynyt tällä viikolla ylläpitoajoista johtuvia katkoksia, siksi kirjautuminen verkkopalveluun ei ole onnistunut. Pääset tällä hetkellä kirjautumaan omiin tietoihin "vanhan HelMetin" puolelta osoitteessa http://luettelo.helmet.fi/. Voit uusia siellä lainasi ja tehdä varauksia normaalisti.
Medic on kotimainen terveystieteen tietokanta, jota tuottaa Meilahden kampuskirjasto Terkko: https://www.terkko.helsinki.fi/medic-tietokanta Sitä on mahdollista käyttää esimerkiksi Helmet-kirjastojen asiakastietokoneilla.
Medicin kautta löytyy terveyteen liittyvää tutkimustietoa silikoneista, mutta useimmat artikkelit näyttävät liittyvän proteeseihin ja tekoniveliin:
http://www.terkko.helsinki.fi/medic/?hakusanat=silik*&sivu=haku&mista=a…
Google Scholar -hakupalvelun kautta voi hakea tieteellisiä julkaisuja. Alla haun tulokset erikseen haettaessa englannin- ja suomenkielisillä hakusanoilla:
http://scholar.google.fi/scholar?hl=fi&q=silicones+cosmetics&btnG=
http://scholar.google.fi/scholar?q=silikonit+kosmetiikka&btnG=…
Netissä Suomen 1000 markan kolikosta vuodelta 1960 näytetään pyydettävän 20 euron molemmin puolin. Vanhojen rahojen arvoon vaikuttaa suuresti niiden kunto, joten tarkemman arvion omasta kolikostasi saat, kun näytät sitä vanhojen rahojen asiantuntijalle eli numismaatikolle.
Kirjastojärjestelmämme ei anna mahdollisuutta nidekohtaisiin laina-aikoihin, joten kaikille DVD-bokseille tuli tuo yksittäisen DVD:n laina-aika. Henkilökunta kyllä tiedostaa ongelman mutta tällä hetkellä asialle ei voi mitään. Aineistonhan voi aina uusia jos varauksia ei ole.
Kävin läpi koko joukon kokoelmastamme löytyviä merenkulun perusteita käsitteleviä kirjoja ja näiden perusteella näyttäisi pikemminkin siltä, että merimailia ja meripeninkulmaa käytetään sulassa sovussa rinnakkain - ja täsmentäen, että kyse on käytännössä samasta asiasta. Löytyypä pari sellaistakin kirjaa, joissa puhutaan yhä vain meripeninkulmasta (lyhenteenä tosin merimailin M). Arvelisin, että kielen rappeutumisen asemesta merimailiin siirtymisessä voisi olla kyse enemmänkin sellaisen nimityksen käyttöönotosta, joka on lähempänä kansainvälisesti käytettyä englanninkielistä ilmausta nautical mile.
Etsitty kirja saattaisi olla Else Lassilan Hyväntuulenlaakso (WSOY, 1995).
"Pohjoisen perukoilla tunturin kätkössä on ainaisen kesän Salamaa. Siellä sijaitsee Hyväntuulenlaakso. Ihmisiä muistuttavien salamaalaisten posket hehkuvat punaisina, hiukset loistavat sateenkaarenvärisinä, ja takana heiluu lystikkäästi valkoinen häntä. He ovat iloisia ja ystävällisiä, ilkeys on heille vierasta."
"Mutta Kitja on utelias tyttö. Kielloista huolimatta hän lähtee katsomaan, millaista on Ihmisten maassa. Kitja saa matkallaan tartunnan ihmispahuudesta, ja koko Salamaa joutuu vaaraan."
Ihmisten maahan johtaa kallioseinämässä olevasta luolasta käytävä, joka on kapea kuin hiirenkolo. Luolan edessä sijaitsee Tahdonkivi, jolla ladatulla taikasauvalla Kitja…
Valitettavasti tätä laulua Elämäni laulukirja (sävellys Kassu Halonen ja Tapani Kansa, sanat Tapani Kansa) ei ole ainakaan toistaiseksi julkaistu nuottina, joten ainoa keino lienee saada yhteys jompaankumpaan tekijään. Kansalle on julkinen sähköpostiosoite info@tapanikansa.fi, Haloseen voit yrittää saada yhteyttä Kassu Halosen taidetalon kautta p. 040 7096 157, taidetalo@hotmail.fi.
Heikki Poroila
Hei,
presidentti voi virkakautensa jälkeen hyvin asettua ehdokkaaksi eduskuntavaaleihin ja tulla valituksi kansanedustajaksi. Näin on tapahtunutkin. Itsenäisen Suomen ensimmäinen presidentti - K.J. Ståhlberg - valittiin kansanedustajaksi vuonna 1930. Viisi vuotta sen jälkeen, kun hän oli lopettanut virkakautensa presidenttinä.
Tämä on mahdollista, koska perustuslaissa presidentin viran aikaisempaa hoitamista ei ole katsottu esteeksi vaalikelpoisuudelle. Perustuslain mukaan kaikki eivät toki voi asettua vaaleihin ehdokkaiksi, kuten esimerkiksi sotilasvirassa olevat henkilöt, korkeimman oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden jäsenet tai oikeuskansleri. Presidentin tehtävän aiempi hoitaminen ei kuitenkaan muodosta estettä…
Astrid Lingrenin sadussa Hämäränmaassa on Jyrki-niminen poika, joka makaa kaiket päivät sängyssään eikä voi enää kävellä. Hämäränhetkellä herra Liljanoksa hakee hänet Hämäränmaahan eli Maahan Jota Ei Ole. Siellä Jyrki voi tehdä vaikka mitä, mm lentää ja ohjata raitiovaunua. Satu löytyy useammastakin kokoelmasta, esimerkiksi kirjasta Satuja, seikkailuja ja kepposia. Sadusta on myös olemassa Marit Törnqvistin kuvittama kuvakirjaversio vuodelta 1995.
kuvakirjan kansikuva ja esittely Kirjasammossa:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_9510202541
Raili Mikkasen Hyvästi! toivoo Jere -kirjassa (ilmestynyt 1990) Jere suuttuu ja päättää karata kotoa. Karkaamisessa auttaa Lentävä…
