Digi- ja väestötietoviraston Nimipalvelun mukaan vuosina 2010 - 2019 Ringo on ollut etunimenä viidellä henkilöllä. Yhteensä nimi on annettu 53 henkilölle.
Voit tarkastella nimen lukumääriä täältä:
https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/default.asp?L=1
Tietoa Suomen kaupunkien historiasta löytyy ainakin näistä kirjoista:
- Suomen kaupunkilaitoksen historia.1-3 + tilasto-osa (1981, 1983, 1984, 1985)
- Suomen kaupunkirakentamisen historia. II / toimittaneet Henrik Lilius & Pekka Kärki (2014)
Uudenmaan läänin historiaa vuoteen 1919 löytyy tästä kirjasta:
- Suomenmaa, 1. osa : Uudenmaan lääni / Toim. J. E. Rosberg et al. maantieteellis-taloudellinen ja historiallinen tietokirja (1919)
Myös muista lääneistä on omat osansa. Toinen Suomenmaa-niminen sarja on ilmestynyt 1960- ja 1970-luvuilla ja esittelee Suomea kaupungeittain.
Kirjat saa lainaan Helmet-kirjastoista:
https://www.helmet.fi/fi-FI
Wikipedia-artikkelista Luettelo Suomen kaupungeista perustamisvuoden…
Digi- ja väestötietoviraston Nimipalvelun mukaan Saarelainen on tai on ollut sukunimenä 3916 Suomen väestötietojärjestelmään rekisteröidyllä henkilöllä:
https://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/nimipalvelu_sukunimihaku.asp?L…
Uusi suomalainen nimikirja -teoksen (1988) mukaan nimi kertoo ensimmäisten tämän nimen kantajien olleen kotoisin saaresta tai joltakin saari-nimiseltä paikalta tai paikkakunnalta. Se on lähinnä pohjoiskarjalais-pohjoissavolainen sukunimi.
Eniten kirjoja perinteisestä kirjonnasta on Pasilan kirjastossa ja Pasilan kirjastossa sijaitsevassa kirjavarastossa, josta kirjat saa henkilökunnalta pyytämällä. Varaamalla kirjat saat myös itsellesi sopivimpaan Helmet-kirjastoon. Alla linkit Helmet-kirjastojen luetteloihin perinteistä kirjontaa, ryijyjä, karjalaista kirjontaa ja saamelaista käsityöperinnettä käsitteleviin kirjoihin:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Skirjonta%20k%C3%A4sity%C3%…
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sryijyt__Orightresult__U?la…
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Skirjonta%20karjala*__Origh…
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sk%C3%A4sity%C3%B6perinne%2…
Yhdysvaltain tekijänoikeuslakia, alunperin vuodelta 1790, uudistettiin vuonna 1831 siten, että myös musiikkiteokset saivat tekijänoikeussuojan Yhdysvalloissa. Äänitteetkin saivat tekijänoikeussuojan 1900-luvulla. Mainitsemaasi tapausta tuntematta voidaan yleisesti ottaen todeta, että levytys ja levytetty teos ovat kaksi eri asiaa. Esittävä taiteilija ja levy-yhtiö voivat omistaa oikeuden ainoastaan tekemäänsä tallenteeseen, eivät itse kappaleeseen, jonka kuka tahansa muukin saa esittää ja julkaista omana tulkintanaan.
Yhdysvaltain tekijäinoikeuslaki saattaa olla hyvinkin erilainen kuin eurooppalainen tai suomalainen laki. Pikaisen tiedonhaun tuloksena voi päätellä, että Yhdysvalloissa ei tarvitse erikseen pyytää tallennuslupaa jo…
Harri Närhestä löydät tietoa teoksessa Kotimaisia nykykertojia 2/toim. Ritva Aarnio ja Ismo Loivamaa. Teoksen saatavuuden näet nettiosoitteesta http://www.libplussa.fi (pääkaupunkiseudun kirjastot). Asioidessasi kirjastossa voit pyytää virkailijalta artikkelihakua Närhen lehtikirjoituksista, niitä kyllä löytyy.
Kosin saaresta ja sen historiasta kerrotaan esimerkiksi seuraavissa teoksissa:
Davaris, Dimitris: Kos:Hippokratexen saari. Kukas, Jorgos: Kos:historia, taiteet, perinteet, matkailu.Lisää aineistoa aiheesta ja näiden kirjojen saatavuustiedot voit katsoa Plussa-aineistotietokannasta (valitse asiasanahaku) http://www.libplussa.fi/.
Puolustusvoimat näyttää käyttävän UNTSOSTA nimitystä
YK:n aselevon valvontaoperaatio. http://www.mil.fi/rauhanturvaaja/operaatiot/me.dsp
Kurkistin myös Kielitoimiston sivuille, jossa on luettelo lyhenteistä. Untsoa en sieltä löytänyt, mutta vastaavanlaisia lyhenteitä kyllä enemmänkin
http://www.kotus.fi/index.phtml?s=2149#U .
Näyttäisi siis siltä, että on hyväksyttävää käyttää myös lyhennettä. Puolustusvoimat menettelee näin.
Kielitoimiston yhteystiedot ohessa
http://www.kotus.fi/yhteystiedot
HowStuffWorks-sivustolla kerrtotaan, että maantieteellisen pohjoisnavan voi löytää joko paikannuslaitteita (kuten GPS:ää) käyttämällä tai perinteisesti auringon, kuun ja tähtien avulla.
Katso miten eri tavoin voit yrittää löytää maantieteellisen pohjoisnavan: http://adventure.howstuffworks.com/survival/wilderness/true-north.htm
Tutkimusmatkailijat, kuten Robert E. Peary, suunnistivat taivaankappaleiden avulla ja käyttivät apunaan sekstanttia. Varmasti he tiesivätkin, että eivät tienneet sijaintiaan aivan tarkasti.
Lisätietoja:
http://www.wonderquest.com/finding-the-poles.htm
Helsingin kaupunginkirjaston asiakastietokoneilla ASKOilla DVD-elokuvien katsominen ei onnistu. Töölön kirjastosta löytyy laitteet TV:n/DVD:n katseluun. Ajan voi varata puhelimitse kirjaston musiikkiosastolta numerosta 09-31085725.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Toolon_kirjasto/Palvel…
Löytyisikö seuraavista ensimmäisen maailmansodan aihepiiriä käsittelevistä sopivia teoksia:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sromaanit%20sotakirjallisuus…
Löytyisikö seuraavista toisen maailmansodan aihepiiriä käsittelevistä sopivia teoksia:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sromaanit%20sotakirjallisuus…
Sadeviitan riisuminen on sadetakkia helpompaa. Vedenpitävä takki, joka ei ole varsinainen sadetakki, esimerkiksi Gore-Tex-pintainen, voisi myös olla vaihtoehto sadetakille.
Jos on saanut kävelykepin lainaksi, kannattanee kysyä apuvälinelainaamosta lisävinkkejä.
Uusi jätteenpolttoasetus tuli voimaan vuonna 2013. Se on luettavissa Finlex-tietokannasta:
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2013/20130151
Pääkaupunkiseudun jätteiden poltto alkoi kevättalvella 2014. Sama toiminta on alkanut muuallakin maassa. Jätteinä poltetaan sekajäte, eli se jäte, joka muuten olisi viety kaatopaikalle. Tämän myötä mm. sekajätteen läjittäminen Ämmässuon kaatopaikalle on lähes loppunut.
Kierrätystä jätteiden poltto ei vähennä, vaan se tukee sitä. Kotitalouksien lajitteluohjeet eivät ole muuttuneet. Vain energiajätteen erilliskeräyksestä luovutaan ilmeisesti tänä keväänä.
Alla olevista linkeistä lisää tietoa:
http://www.hs.fi/kaupunki/a1396319671106
http://jly.fi/energia1.php?treeviewid=tree3&nodeid=1
http://www.…
Ehkä tarkoitat MiniMoi-postikortteja, joita on ollut jaossa mm. kahviloissa useissa Suomen kaupungeissa jo vuodesta 1995. MiniMoin blogissa kerrottiin viime syksynä, että kortteja on julkaistu vuonna 2014 hyvin vähän ja jakelupaikkoja on vähennetty. Alla tietoa:
http://minimoikirja.blogspot.fi/
http://minimoikirja.blogspot.fi/p/korttien-jakelupisteita.html
Runo on Lauri Pohjanpään ja se löytyy ainakin Pohjanpään Valituista runoista (esim. Pohjanpää, Lauri : Valitut runot. - 8.laaj. p. 1979 s.346). Runon nimi on tosiaan Lapsi on kuollut.
"Pihalla on pieni, avoin arkku,
siinä nukkuu valkeana vainaa..."
Tällä hetkellä Let's get rocked -kappale löytyy esim. seuraavilta Def Leppard -yhtyeen cd-levyiltä:
Mirror ball : live & more (konserttiäänityksiä vuosilta 2008-2009) (Bludgeon Riffola, 2011)
Adrenalize (deluxe edition, sisältää studioversion ja konserttiesityksen, julkaistu alun perin vuonna 1992) (Mercury Records, 2009)
Best of (Bludgeon Riffola, 2004)
Kysymääsi teosta ei löydy Helsingin kaupunginkirjastosta ainakaan toistaiseksi. Pääkaupunkiseudulla se näyttäisi kuuluvan Kauppakorkeakoulun kirjaston kokoelmaan. http://helecon.hkkk.fi/kirjasto/
Muutamalle Oskar Nousiaisen suomentamaan Rakkauden ja kuoleman lauluja -kokoelmaan sisältyvälle runolle löytyy kyllä vaihtoehtoinen suomennos, mutta Unen maa ei näyttäisi kuuluvan tähän joukkoon.
Lasilapsia ja sen jatko-osa Hopeapoikaa suosittelisin noin kolmos-nelosluokkalaisista ylöspäin. Useampi bloggaaja kuvasi sitä ahmimisikäisille (eli noin kymmenvuotiaille) sopivaksi. Kirjastokollegat kertoivat sen olevan suosittu vitos-kutosluokkalaisilla ja toimivan hyvin yläkoululaisillekin.
