Kultasen perhe (Darling) asuu Kensington Gardens puiston laidalla osoitteessa 31 Kensington Park Gardens. Peter Pan näytelmän ja tarinan kirjoittaja J.M. Barrie tutustui puistossa kävellessään Llewelyn Daviesin perheeseen, joka asui kyseisessä osoitteessa. Hän sai inspiraation teokseensa perheestä ja sen lapsista. Puistossa sijaitsee muuten nykyään Peter Pan -patsas.
Lähteitä:
https://theculturetrip.com/europe/united-kingdom/england/london/article…
https://en.wikipedia.org/wiki/Kensington_Gardens
Katastrofaalisesti päättyneitä naparetkiä on ollut useita, esimerkiksi:
- Sir John Franklinin tutkimusretki 1845 https://en.wikipedia.org/wiki/Franklin%27s_lost_expedition
- kaksi Ziegler-retkeä https://www.nationalgeographic.com/culture/article/national-geographic-…
- lisää epäonnistuneita naparetkiä https://history.howstuffworks.com/historical-events/5-polar-expeditions…
Kirjoja naparetkistä tai muista arktiselle alueelle suuntautuneista tutkimus- tai löytöretkistä:
Alexander, Caroline: Endurance - Shackletonin legendaarinen Antarktiksen retki
Chazournes, Yves de: Arctica - Löytöretket maailman navoille
Haddelsey, Stephen: Icy graves - Exploration and death in the Antarctic
Herbert, Kari: Etelänapaa…
Mm. vanhasta Helsingin Sanomien nettiuutisesta (10.8.2001) löytyi seuraava tieto:
"Stephanie Forresteria esittää Seela Sella, Sally Spectraa Liisa Paatso, Ridgeä Oskari Katajisto, Tayloria Kristiina Halttu ja C. J. Garrisonia Jasper Pääkkönen."
Lisää uutisia löytyy hakusanoilla "Kauniit ja rohkeat suomeksi".
Carlos Sauran elokuvasta Korppi sylissä (Cría cuervos, 1975) tehtyä DVD-tallennetta ei valitettavasti ole Suomessa lainkaan kirjastolainauksessa.
https://finna.fi/
Elokuva on esitetty Yle Teemalla viimeksi vuonna 2016. Sinun kannattaa esittää Ylelle uusintapyyntö.
https://finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_111587
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/11/24/korppi-sylissa
Voit esittää Ylelle ohjelmatoiveen alla olevasta linkistä löytyvällä lomakkeella.
https://asiakaspalvelu.yle.fi/s/?language=fi
Ylioppilastutkintolautakunnan kotisivuilla ei ole noin vanhoja tietoja, eikä niitä löydy heidän arkistostaankaan. Ylioppilastutkintolautakunnan arkistosta vastattiin, että tiedot saattaisivat löytyä Kansallisarkistossa.
Kirjassa Sivistyksen portti : ylioppilastutkinnon historia (Mervi ja Pekka Kaarninen, Otava, 2002) sivulla 390 on taulukko, jossa on laskettu kahden vuoden ajalta tiedot ylioppilaiden määrästä äidinkielen ja sukupuolen mukaan. Tiedot löytyvät siinä aikaväliltä 1870-1919. Lähteenä mainitaan käytetyn lehteä TIDSKRIFT UTGIVEN AV PEDAGOGISKA FÖRENINGEN I FINLAND, joka löytyy digitoituna Kansalliskirjaston kokoelmista.
Ylioppilaiden kokonaismäärä jokaiselta vuodelta löytyy kirjan seuraavalta…
Nimen lähtökohtana on heprealainen nimi, joka merkitsee "Jahve on muistanut". Raamatussa esiintyy useampikin Sakarias. Sakari on 1800-luvun lopulla yleistynyt lyhennelmä nimestä Sakarias
Lähteet:
Lempiäinen: Suuri etunimikirja
Vilkuna: Etunimet
Aaro Hellaakosken runo Marssi kokoelmasta Vartiossa : Runoja sodan vuosilta (1941). Runo on julkaistu myös Hellaakosken runojen kokoelmassa Runot. Voit lukea Marssi-runon myös Kansalliskirjaston digitoimasta Vartiossa-teoksesta:https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1925629?page=1https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1925629?page=28
Sanontaa ei valitettavasti löytynyt täsmälleen kysymässänne muodossa, mutta sanonnasta on kyllä liikkeellä useita muunnelmia. Tässä muutamia ehdotuksia:
Larin-Kyöstin näytelmäsovitetussa runoelmassa Nuuskamuori ja prinsessat sanotaan
”oli mullakin suvi ja sunnuntai”. Runoelma löytyy mm kokoelmasta Iltojemme iloksi: juhlaohjelmistoa (v. 1947).
Teksti löytyy runomuodossa myös mm Project Gutenbergin sivuilta:
https://www.gutenberg.org/files/62701/62701-8.txt
Project Gutenberg tarjoaa ilmaista e-aineistoa useilla kielillä.
Larin-Kyöstin runo löytyy myös Google-kirjoista:
https://books.google.fi/books?id=vsM7EAAAQBAJ&pg=PT27&lpg=PT27&dq=larin-ky%C3%B6sti+nuuskamuori&source=bl&ots=5Ke_CVqJ_R…
Vähän filosofiseksi menee, mutta periaatteessa kyllä, suomen kieli voi kadota kokonaan. Katoamistapoja on muutamia: kieli voi esimerkiksi kehittyä ja jakautua siten, että suomi sellaisena kuin me sitä nyt puhumme, ei olekaan enää olemassa. Näin kävi esimerkiksi latinalle, joka jakautui romaanisiksi kieliksi (italia, espanja, portugali yms). Tähän tosin menisi hyvin pitkä aika, puhutaan ihan vuosisadoista. Toinen tapa, jolla kieli kuolee, on puhujamäärien romahdus. Omasta mielestäni suomelle tuskin tulee näin käymään, sillä kielellä on vankka asema yhteiskunnassa. Toisin on esimerkiksi saamelaiskielten kanssa, joista monet ovat sukupuuton partaalla saamelaisten pakkosuomalaistamisen, -ruotsalaistamisen, -norjalaistamisen ja -venäläistämisen…
Digi- ja väestötietoviraston Nimipalvelun mukaan vuosina 1960-1979 annettiin Sanna-nimeä kaikkiaan 10 984 tytölle. Myös vuosina 1980-1999 Sanna-nimen sai 10 859 tyttöä. Tarkempi, vuosikohtainen haku on poistettu käytöstä tietosuojasyistä.
Digi- ja väestötietoviraston Nimipalvelu löytyy täältä.
Helmet kirjastojen lainattaviin esineisiin ei kuulu painepesuria. Todettakoon, että Ähtärin Pääkirjaston Välinelainaamoon kuuluu tekstiilipesuri/ painehuuhtelukone. https://finna.fi/Record/eepos.3010827?sid=3053924134
Helmet kirjastoille voi esittää hankintaehdotuksen sivulla https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Hankintaehdotus
Mosaiikkitaiteesta löytyy jonkin verran kirjallisuutta Tampereelta ja muista Piki-kirjastoista (16 kirjastoa Pirkanmaalla). Esim. Paul Sigginsin teos The Mosaic Sourcebook on Tampereen kaupunginkirjastossa ja sen voi pyytää kaukolainaksi Vammalaan. Tampereen ja muiden Piki-kirjastojen kokoelmia voi katsoa osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi:8000/ vasemman reunan HAKU-painikkeen takaa. Asiasanalla mosaiikit saa 40 viitettä. Niitä kannattaa tietenkin tutkia tarkemmin, teokset ovat hyvin eritasoisia. Kaukolainaksi voi pyytää teoksia, joita ei ole omassa kotikirjastossa. Vammalan (ja muidenkin) kirjastojen kokoelmia voi tutkia osoitteesta http://www.kirjastot.fi/
Vammalasta löysin asiasanalla mosaiikit 12 teosta.
En onnistunut löytämään kappaleesta suomenkielistä nuottia. Sävelmä löytyy mm. Eino Grönin cd:ltä Romanttinen Eino Grön, v. 2000. Levy löytyy mm. musiikkiosastoltamme Porin kaupunginkirjastossa. Voit etsiä levyn saatavuutta monihaun avulla, http://monihaku.kirjastot.fi. (Korjattu saatavuustiedot 2009)
Infraryl 2006 sisältyy RT-kortistoon, niin kuin kysymyksessäsi mainitsit.
RT-kortisto on käytettävissä Helsingin kaupunginkirjaston asiakastietokoneilla kaikissa kirjaston toimipisteissä. Paperimuodossa sitä ei HelMet-kirjastoissa ole saatavana.
Hei,
kiitos kysymyksestäsi ja pahoittelut, että jouduit odottamaan vastausta. Syksyllä tehdyn järjestelmämuutoksen takia, muutamat palvelumme ovat olleet tauolla ja herättelemme niitä taas.
Pyrimme jatkossa ottamaan uutuusluettelon kerran kuukaudessa. Uutuusluettelot ovat luettavissa nettisivuiltamme: http://www3.jkl.fi/kirjasto/uutuus/uutuus.htm
Anteeksi että olet saanut odottaa vastausta näin kauan, pieni kömmähdys tapahtui vastaajalle. Helsingin ja Espoon pääkirjastoista saa mikrofilmeiltä kopioita, paperiversioina heillä ei ole. Helsingin Sanomat ilmoittivat että heidän palvelunsa rajoittuu sisäiseen käyttöön.
Painettu postinumeroluettelo julkaistiin viimeksi toistakymmentä vuotta sitten.
Jos vanha luettelo on hävinnyt eikä internet ole käytettävissä, voi oikean numeron saada selville soittamalla Itellan palvelunumeroon.
Henkilöasiakkaita palvellaan numerossa 0200 71000, ma–pe klo 8–18.
Apu löytyy myös puhelinluetteloiden karttojen katuhakemistoista.
Helsingin kaupunginkirjastossa ainakin Itäkeskuksen toimipisteessä ovat kaikki Suomen alueelliset puhelinluettelot käsikirjastossa käytettävissä.
Kaupunginkirjaston HelMet tietokannasta löytyy miesten pukujen historiasta useampikin kirja, mutta kaavoja niissä ei ole. Tuon ajan pukumuotia löytyy esim. seuraavista kirjoista Terttu Pykälä: Historiallinen teatteripuku, Arja-Liisa Kuitunen: Länsimaisen muodin historia, Riitta Pylkkänen: Barokin pukumuoti Suomessa , Aileen Ribeiro: The art of dress; fashion in England and France 1750-1820 ja John Peacock:Länsimainen puku antiikista nykyaikaan. Kaavoja on mahdollisesti Ildiko Lehtisen kirjassa Rahwaan puku.
Yliopiston tietakanta Melindasta löytyi mm. Janet Arnoldin kirja The cut and contruction for men and women 1560-1620.
Historiallisten pukujen kaavoja voisi kysellä Teatterimuseon ja Taideteollisten kirjastosta.
http://haku.helmet.fi/…
Kirjastojärjestelmän päivityksen yhteydessä tapahtuneen häiriön johdosta eräpäivämuistutuksia ei ole lähtenyt asiakkaille 17.6.-21.6.2015 välisenä aikana.
Kahden päivän ennakkoilmoitukset pystyttiin lähettämään uudelleen 22.6., eli ne joiden olisi pitänyt lähteä ajalla 20.6.-21.6.2015.
Ajalla 17.6.-19.6.2015 ei siis ole lähtenyt eräpäivämuistutuksia asiakkaille joille niitä olisi pitänyt lähteä.
Eräpäivämuistutusten lähetys on nyt saatu korjattua ja muistutusten pitäisi tulla asiakkaille normaaliin tapaan.
Kymenlaaksoon on tulossa uusi kirjastojärjestelmä ensi vuoden huhtikuussa ja tässä järjestelmässä järjestelmän toimitaja juuri vastasi, että tekeillä on. Toinen verkkomaksamista rajoittava tekijä on kirjastomaksujen pienuus. Pankkien välitysmaksut ovat sen verran suuria että nähtäväksi jää kannattaako verkkomaksua ottaa käyttöön vaikka siihen tekniset edellytykset olisivat olemassa.
