Stadin slangin etymologisen sanakirjan mukaan sanaa mutsi on käytetty 1900-luvun alusta, sanaa sportti 1890 alkaen ja raggari 1950-luvulta lähtien. Sanat löytyvät selityksineen Anna-Maija Forsbergin kirjasta Stadin slangin etymologinen sanakirja, Gaudeamus 2021. Kirja löytyy kirjastosta.
Tästä värssystä on kysytty palvelussamme melko hiljattain. Tuolloin on todettu, että tekstille ei löydy kirjoittajaa. Kyseessä on todennäköisesti anonyymin kirjoittajan värssy, jota käytetään paljon muistoadresseissa ja seppeleissä.https://www.kirjastot.fi/kysy/kiireellinen-kysymys-kuka-on-kirjoittanut…
Kyseessä lienee vanha karjalainen sanonta. Ainakin Kannaksella Kaukolan seudulla sitä käytettiin.Voi meitä Sortavalan poikii,Ku jouvuttiin Käk(i)salmen junnaan.Pusan sukuseuran jäsentiedote 1/2009 (s.16) https://kaukolanpusat.fi/wp-content/uploads/2021/10/Lehti12009.pdfIlmeisesti Sortavalan pojat joutuivat moneen paikkaan, sanonnasta useita versioita.Facebookin Karjalaiset sanonnat ja lausahdukset -ryhmässä tätä teemaa kommentoitu 17.1.25
Lähestyin Suomen Pankin rahamuseota ja intendentti Jaakko Koskentola vastaa seuraavaa:"Kiitos hyvästä kysymyksestä! Tuona aikana Suomen Pankista lähetettiin setelit 100 kappaleen nipuissa. Tässä yhteydessä on hyvä myös ottaa huomioon, että mikäli teatteriesityksessä käytetään markkasetelien kopioita kuvaamaan aitoja seteleitä niin kopioiden on oltava 50 % suurempia tai pienempiä kuin alkuperäiset setelit ja niiden on oltava yksipuolisia. Kopioiden käyttöön on myös aina kysyttävä erikseen lupa Suomen Pankilta (info@bof.fi). Tämä siitä huolimatta, etteivät markat enää ole virallisia maksuvälineitä."Suomen pankin rahamuseon verkkosivut: https://www.rahamuseo.fi/
Teatterit ja teatterintekijät 2005 -matrikkeli noteeraa kyllä Vesa Ruusuvuoren näyttelijäksi. Hänen erityistaitoinaan mainitaan mm. miimi ja akrobatia, joita hän on opettanutkin. Teatteriopintoja 20.5.1970 syntyneellä Ruusuvuorella on Tukholman teatterikorkeakoulusta (1992-96); ensimmäiset kiinnitykset hänellä oli Teatteri Pieneen Suomeen (1997-98), Lappeenrannan kaupunginteatteriin (1998-2000) ja Ahaa-teatteriin (2002-03).
Sukunimien tutkimiseen löytyy lähteitä Suomen sukututkimusseuran sivuilta https://www.genealogia.fi/sukututkijan-lahteet. Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos Sukunimet on kattava kirja sukunimien alkuperästä ym. Kirjastosta löytyy myös teos Suomen kartanot ja suurtilat, josta voi tutkia Degerbyn ja Bromarvin kartanoiden historiaa.
Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala: Sukunimet Helmet-kirjastossa
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1408953__Ssukunimet__Orig…
Suomen kartanot ja suurtilat Helmet-kirjastossa https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Rb1096383__Ssuomen%20kartan…
Kirjastossa kannattaa suunnistaa kaunokirjallisuusosastolla novellit-hyllylle, mikäli sellainen löytyy. Tässä muutama novellikokoelma, jotka ovat jääneet mieleen.
Tove Jansson: Nukkekaappi
Eeva Tikka: Hidas intohimo
Tuuve Aro: Universumin takahuone
Maarit Verronen: Normaalia elämää
Antti Hyry: Maantieltä hän lähti
Lucia Berlin: Siivoojaan käsikirja
Erityisesti seuraavat lyhyitä tuokiokuvia ja tarinoita sisältävät kokoelmat sopivat mainiosti vaikka kahvihetkeen.
Maria Vuorio: Olen nähnyt sellaisen
Johan Bargum: Lyhykäisiä
Kirjastosta voi ostaa kokoelmasta poistettuja kirjoja ja lehtiä. Turun pääkirjastossa myytävät poistokirjat löytyvät kärryistä eri osastoilta, lisäksi vanhan kirjastotalon sisäänkäynnin lähellä on asiakkaiden tuomien ilmaisten kirjojen kierrätyskärry. Kannattaa myös panna mieleen poistokirjamarkkinat 17.8., silloin tarjolla on erityisen paljon hyväkuntoisia poistokirjoja.
Kyseessä voisivat olla Nadja von Schoultzin muistelmateokset Kuohuvat vuodet : nuoruuteni vallankumouksen pyörteissä (Weilin+Göös, 1984) ja Surun ja ilon vuosikymmenet (Weilin+Göös, 1987). Häneltä on lisäksi ilmestynyt teos Päiväkirja 1987-1988 (Gummerus, 1989).
Tekijänoikeudet ovat edelleen Agatha Christien perikunnalla. Kirjailija Sophie Hannah on kuitenkin saanut perikunnalta luvan käyttää teoksissaan Hercule Poirot -hahmoa.
https://www.wsoy.fi/uutiset/uusi-hercule-poirot-mysteeri-on-julkaistu
https://en.wikipedia.org/wiki/Hercule_Poirot_in_literature
Tekijänoikeus.fi-sivustolta löytyy tietoa tekijänoikeuksien voimassaolosta:
Teosten, jotka ovat peräisin Euroopan Talousalueelta eli ETA-alueelta (EU:n jäsenmaat sekä Norja, Islanti ja Liechtenstein), suoja-aika on voimassa tekijän koko eliniän sekä 70 vuotta hänen kuolinvuotensa päättymisestä.
Muualta peräisin olevien teosten tekijänoikeudet ovat voimassa yleensä 50 vuotta tekijän kuolinvuoden päättymisestä. Jos teoksen…
Fono.fi-tietokannasta löytyy Yleisradion oma tallenne vuodelta 1957 nimeltä "Maailman kaunein laulu". Kyseessä on tanskalaisen viihdesäveltäjän Kai Normann Andersenin sävellys ja esittäjänä on Radion viihdeorkesteri George de Godzinskyn johdolla. Sävellyksen alkuperäistä nimeä ei kuitenkaan ole listattu.
Asko Raivion säveltämä ja sanoittama Kasevan Tyhää-kappale löytyy useammastakin nuottijulkaisusta, esim.:Leskelä, Ari: Suuri pop-toivelaulukirja. 5Raivio, Asko: Lauluja LP:ltä Silloin kunLeskelä, Ari: Pop, country & folk kitaralaulujaLeskelä, Ari: Kultainen suomipop laulukirja. 2Nuotteja/julkaisuja voi tiedustella omasta kirjastosta. Mikäli julkaisu ei kuulu kirjaston kokoelmaan, kannattaa kysyä kaukolainan mahdollisuutta.
Aaro Hellaakosken runo Marssi kokoelmasta Vartiossa : Runoja sodan vuosilta (1941). Runo on julkaistu myös Hellaakosken runojen kokoelmassa Runot. Voit lukea Marssi-runon myös Kansalliskirjaston digitoimasta Vartiossa-teoksesta:https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1925629?page=1https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1925629?page=28
Reijo Mäen yksikään kirja ei varsinaisesti tapahdu Siikaisissa, mutta mutta hänen luomansa yksityisetsivä Jussi Vares on kyllä syntynyt Merikarvialla ja siitähän ei ole paljon matkaa Siikaisiin. Itseasiassa Jussi Vareksen Valtteri-setä asuu Siikaisissa ja siksi yksityisetsivällä on paljon lapsuuden- ja nuoruudenmuistoja sieltä päin. Esim. kirjassa "Nuoruustango" yksityisetsivä kohtaa salaperäisen naisen nuoruusajoiltaan Siikaisista ja myös Antti Kivinen, vanha ystävä, oli samoilta seuduilta kotoisin. Siikaisten Sisu pelasi ratkaisevan matsin Merikarvian Intoa vastaan...
Tosin on myös muistettava, että kirjailija itsekin on syntynyt Siikaisissa, eikä suinkaan Turussa.
Kyseessä on Ruth Goldwayn kirja nimeltä Kirjeitä Suomesta. Kirja on luokiteltu muistelmiin.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1261234__S%28yhdysvallat%2…
Kansallisdiskografia VIOLA ei tunne yhtään "Korpin polkka" -nimellä liikkuvaa esitystä, mutta muodolla "Korpin polska" löytyy kaksi äänitystä. Ensimmäinen löytyy Seurasaaren Pelimannien LP-levyltä "Jalalla koreasti" (Finnlevy p1971 SFLP9514), joka löytyy ainakin HelMet-musiikkivarastosta ja josta sen voi tilata.
Toinen, todennäköisesti erittäin hankalasti tavoitettava versio on vuonna 2004 julkaistulla C-kasetilla "Kittilän kesäpäivien kansantanssiohjelman musiikki".
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
