Singerin C-sarjan ompelukoneiden yksityiskohtaisia tuotantotietoja ei ole säilynyt. En valitettavasti löytänyt myöskään käyttöohjetta.
Kysy kirjastonhoitajalta palvelussa on vastattu kysymykseen aikaisemmin näin:
Singer-ompelukoneet, joiden sarjanumero alkaa C-kirjaimella, on valmistettu yhtiön Wittenbergin tehtailla Saksassa. Tehdas aloitti toimintansa 1903, ensimmäiset ompelukoneet valmistuivat 1904. Koneita tehtiin vuoteen 1940 saakka, jolloin valtaosa tehtaan tuotantokapasiteetista otettiin sotatarviketeollisuuden käyttöön. C-sarja oli tuotannossa vuodesta 1908 lähtien. Koneet numeroitiin juoksevasti; C-sarjassa päästiin seitsennumeroisiin lukuihin. Tarkemmat tuotantotiedot ovat kadonneet sodan melskeisiin. Tehtaan laitteisto…
Viinit, joista on poistettu alkoholi eivät korosta aterian kokonaismakua tai tuo tarvittaessa esiin sen hapokkuutta.
Kotilieden mukaan alkoholittomia viinejä kannattaa maistella ja jos löytää tarpeeksi hapokkaan viinin, sitä voi kokeilla. Kuitenkin tuossakin artikkelissa kerrotaan, että alkoholiton viini ei tuo samaa syvyyttä ja makuvivahteita ruokaan kuin alkoholillinen viini, https://kotiliesi.fi/ruoka/viini-ruoanlaitossa/
Samaisessa lehdessä neuvotaan myös vaihtoehtoja viinille, https://kotiliesi.fi/ruoka/viini-ruoanlaitossa/
Tai tee niin kuin minä: jätä viini kokonaan pois tarvittaessa. Älä korvaa sitä millään!
Amerikkalaiset palloilusarjat – NHL, NFL (jalkapallo), MLB (baseball), NBA (koripallo) – ovat poikkeuksetta cup-tyylisiä kilpailuja, joissa pelataan yksinomaan voitosta – amerikkalaisessa katsannossa vain voittopokaali sekä siihen liittyvä maine ja kunnia ovat merkityksellisiä: kaikki muut ovat häviäjiä. Koska "hopeaa" tai "pronssia" ei näissä sarjoissa tunneta, ei niissä tunneta myöskään pronssiottelu-käsitettä – vastaava amerikkalainen nimitys olisi "third place finals" ("loppuottelu kolmannesta sijasta").
Jalkapallosarja NFL:ssä pelattiin "pronssiottelut" vuosina 1960–69. Amerikkalaiselle urheilumentaliteetille kuvaavaa on, että oikopäätä "häviäjien finaalin" leiman saaneita pelejä muistellaan urheilupiireissä edelleen…
Helmet-kirjastoissa aineiston varaaminen ei maksa, mutta nouttamattomasta ja perumattomasta varauksesta tulee yhden euron maksu.
Varaamisessa on kyse juuri siitä, että saat haluamasi teoksen lähikirjastoosi lainattavaksi. Jos sinulla on korttisi liitetty pin-koodi, voit tehdä itse varauksen Helmetissä.
https://helmet.finna.fi/Content/kirjastokortti-ja-lainaaminen
https://helmet.finna.fi/Content/laina-ajat-ja-maksut
Yleisesti hyväksytty kirjoitustapa näyttää olevan suuri Pohjan sota. Siis kaikki sanat erikseen ja Pohja isolla alkukirjaimella. Esimerkiksi tietosanakirjoissa Spectrum, Studia ja Tietojätti 2000 on käytetty tätä muotoa. Voit tarkistaa asian lisäksi Vesa-verkkosanastosta osoitteesta http://vesa.lib.helsinki.fi/ysa/index.html . Hae sanalla 'sodat', niin saat listan tunnetuimmista sodista ja niiden oikeasta kirjoitustavasta (vrt. Persianlahden sota, jatkosota jne.). Tätä asiasanastoa käytetään mm. kirjastoaineiston kuvailussa ja tiedonhaussa.
Helsingfors-Journalenin vuosikerta 1938 löytyy Helsingin yliopiston kirjastosta ja myös Helsingin kaupunginkirjaston keskusvarastosta, Pasilasta. Sidottua vuosikertaa ei saa lainaksi, mutta artikkelin voi maksua vastaan tilata kaukopalvelun kautta. Kaukopalvelulomake löytyy Internetistä, osoitteesta http://www.lib.hel.fi/kaukopal/pyynto.htm
Onkohan tarkoittamanne artikkeli otsikoitu "Kavallerist och karl: Gaston Ahrenberg. Till Nylands dragonregementes 20-årsjubileum"? Nylands dragonregementetistä kertovia artikkeleita löytyy ainakin lehden numeroista 4 ja 5.
Hevoskirjailija Bonnie Bryantista on kysytty aiemminkin
etätietopalvelussa (Kysy kirjastonhoitajalta - Arkisto).
Valitettavasti hänestä ei löydy suomeksi elämänkertatietoja painettuna tai netistä. Englanninkielistä kotisivuakaan ei löytynyt. Pari englanninkielistä haastattelua kuitenkin löytyi seuraavista osoitteista:
http://www.abc.net.au/rollercoaster/saddle/special/default.htm
http://groups.msn.com/thesaddleclubgirls2004/interviewonbonniebryant.ms…
Messukylän kirkon läheisyydessä on vainajien säilytyspaikkana käytetty rakennus. Rakennuksen alkuperän selvittäminen edellyttää Messukylän seurakunnan asiakirjojen (vuosikirjat jne.) tai Kansallisarkistossa säilytettävien vanhojen palovakuutusasiakirjojen tutkimista. Saattaa olla, että talo on rakennettu noin vuonna 1878, Messukylän uuden kirkon yhteydessä olevan hautausmaan käyttöönoton yhteydessä. Messukylän seurakunnan arkistonhoitaja lupasi tarvittaessa auttaa kysyjää asiakirjojen haussa.
Kysymykseen en valiettavasti osaa vastata. Asiaa voisi tiedustella Kemian laitokselta http://www.helsinki.fi/kemma/etusivu/yhteystiedot
tai Tiede lehden Kysy asiantuntijalta http://www.tiede.fi/kysy_asiantuntijalta
Sirpa Kähkösen Kuopio-sarja kertoo työläisperheestä. Sarjaan kuuluu kolme kirjaa: Mustat morsiamet, Rautayöt ja Jään ja tulen kevät. Eeva Joenpellon Lohja-sarjaa voisi katsoa myös työläisperheen kuvauksena, sarjassa kirjat: Vetää kaikista ovista, kuin kekäle kädessä, Sataa suolaista vettä ja eteisiin ja kynnyksille. Klassikkoja ovat esim.Toivo Pekkasen Tehtaan varjossa, Lauri Viidan Moreeni ja Alpo Ruuthin Kotimaa. Näytelmissä klassikot Minna Canth: Työmiehen vaimo ja Hella Wuolijoen Työmiehen perhe. Vuoden 1918 kuvauksia esim. Ilmari Kiannon Punainen viiva, Frans Emil Sillanpään Hurskas kurjuus ja Leena Landerin Käsky. Kiistelty Hannu Salaman Siinä näkijä, missä tekijä ja nykypäivän työntekijöistä ja työttömyydestä kertova Arto Salmisen…
Kulttuurikortti on käytössä ainakin Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. Kaikilla se on kuitenkin vähän omanlaisensa. Tietoa esim. näistä linkeistä:
http://www.kulturkortet.se/
http://www.ungdomma.no/?ac_id=65&PHPSESSID=5e7bb6dfd83881f7d57633b82679…
http://kulturkort.dk/medieinfo.pdf
Suomessakin se on käytössä Turun ja Ähtärin lisäksi myös monessa muussa kunnassa.
Näyttäisi siltä, että sarjan suomentaminen on lopetettu, koska osa 7 on ilmestynyt suomeksi jo vuonna 2002. Sinun kannattaa kysyä sarjan kustantajalta Tammelta, aikovatko he suomentaa myös osat 8-11.
Mikäli et ole ns. jailbreikannut ipadiasi, ei sille pitäisi tulla viruksia, joten virustorjunnallekaan ei ole tarvetta. Kaikki Applen kaupassa olevat sovellukset ovat tiukasti valvottuja.
http://www.forbes.com/sites/timworstall/2012/06/04/apple-explains-why-i…
Tähän samaan kysymykseen on vastattu huhtikuussa 2014 Helsingin kaupunginkirjastosta näin:
Tiedustelin asiaa Tammelta, ja sieltä kerrottiin, ettei Tammi näillä näkymin jatka Keplo Leutokalma -sarjan julkaisemista. Seuraavia osia ei siis ole tulossa suomeksi, jollei Tammi muuta päätöstä tai sarjan julkaisu siirry jollekin muulle kustantamolle.
Tammelle voi laittaa asiasta palautetta. Osoitteesta http://www.tammi.fi/kustannusosakeyhtio-tammi löytyvät kustantamon yhteystiedot.
Hei,
ilmeisesti kirjaa ei ole muille kielille käännetty, ainakaan sitä ei tekijöiden nimellä löydy.
Konrad Most on kuitenkin julkaissut 1910 kirjan, joka on englantilaiselta nimeltään Training Dogs: A Manual. Tästä on olemassa ainakin italiankielinen käännös; L'addestramento del cane con particolare considerazione del cane poliziotto e da difesa individualmente e senza punizioni.
Hei,
Kirja löytyy mm. Åbo Akademin kirjaston kokoelmasta. Sitä voi mahdollisesti saada kaukolainana omaan kirjastoon. Kaukopalvelu on yleensä maksullinen palvelu. Ota yhteys omalle kirjastolle ja tee kaukopalvelypyyntö kirjaan heidän kautta.
Kirja on myös luettavissa mikrokortilla Kansalliskirjastossa Helsingissä. Sitä ei saa kotiinlainaan.
Suomen papukaijayhdistyksestä kerrottiin, että heidän tietämänsä mukaan papukaijat eivät vanhetessaan harmaannu tai värit muutenkaan haalistu.
Erona muihin eläimiin papukaijojen tietyt värit, joista esimerkiksi sukupuolet erottaa toisistaan, tulevat esiin vasta noin vuoden vanhalla eläimellä. Tällaisia ovat vaikkapa undulaattien vahanokan (pieni alue nokan yläpuolella, jossa on myös sieraimet) väri tai jakojen eli harmaapapukaijojen sukupuolet erottava silmien väri.
Muuttuneet tiedot eivät päivity Helmetiin. Joitakin tietoja, esim. osoitteen tai puhelinnumeron, voi muuttaa Helmet-sivuston kautta, mutta muutos sukunimeen tehdään kirjastossa. Tule kirjastoon ja ota henkilötodistus mukaan. Uuden kortin saat samalla käynnillä.
