Keväällä 2021 ilmestyvä kirjailija Kaari Utrion elämäkerta on nimeltään Kaari : kirjailija Kaari Utrion elämä. Elämäkerran on kirjoittanut Anna-Liisa Haavikko ja sen julkaisee Siltala.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.5463926
Jos ajattelee mutka-sanaa sen kuvaannollisessa merkityksessä "vaikeus, vastus, pulma, hankaluus", tuon voisi tulkita niin, että käymme vaikeudesta toiseen vain huomataksemme, ettei vaikeus suinkaan aina johda voittoon. Ehkä tässä voisi halutessaan nähdä jopa jonkinlaisen viittauksen Suomen sotahistoriaan (talvi- ja jatkosota).
Yksittäisiä teoksia Newfoundlandinkoirista on olemassa muutamia:
- Drury, Kitty: Newfoundlands
- This is the newfoundland--official breed book of The Newfoundland Club of America
- Gothen, Birgitta: Min Newfoundlandshund
- Gothen Christensen,Birgitta: Newfoundlandshunden
- Drury, Kitty: How to raise and train a Newfoundland,
-yksi videokin aiheesta löytyy: Suosituimmat koirarodut esittelee myös Newfoundlandin koiran.
Yleiskoirakirjoista löydät varmasti rotua käsitteleviä lukuja, esim. Gomez-Toldran Suuri koirakirja osa 3 kertoo melko paljon Newfoundlandin koirasta.
Voit käydä myös kurkkaamassa Hämeenlinnan kaupunginkirjaston mainiot makupalat koirista osoitteessa http://www.makupalat.fi/elukat2a.htm
Newfoundlandinkoirayhdistyksen…
Tietoja Antti Lizeliuksesta kannattaa hakea Suomen historian hakuteoksista esim. Suomen historia 4 s. 96-97
Tietoja on myös teoksissa:
Perälä, Väinö: Mynämäki 1260-1960
Osmo Ikola: Antti Lizelius suomen kielen viljelijänä.Sananjalka 18, 1976
Otava, T.: Antti Lizelius ja hänen "Suomenkieliset tietosanomansa”.1931
elämäkertatiedot:
http://www.genealogia.fi/genos/6/6_166.htm
muita linkkejä
http://users.utu.fi/anulah/tutkimus/tutkimus3.html
http://www.kultti.net/tutkimukset/kronikka/I.html
Lizeliuksen toimittaman lehden "Suomenkieliset tietosanomat" osia on luettavissa osoitteesta
http://digi.lib.helsinki.fi/
Ulkoministeriön matkustustietojen mukaan Ukraina on myöntänyt viisumivapauden EU-kansalaisille, mikäli maassa oleskelu kestää alle 90 vuorokautta.
Przemyslin kaupungista löytyy muun muassa itävalta-unkarilainen linnoitus, jota piiritettiin syksystä 1914 kevääseen 1915. Lisäksi kaupungista löytyy piiritykseen liittyvä 1. maailmansodan aikainen sotilashautausmaa.
Lvivin kaupungista löytyy muun muassa asemuseo.
Lisätietoja kaupunkien matkailusivuilta:
http://www.przemysl.pl/english/549/558/
http://www.inlviv.info/travel/museums-part-1/
Suomalaisissa kirjastoissa on totuttu siihen, että ihmiset tulevat tekemään hyvinkin hankalia kysymyksiä. Perinteisesti on lähdetty siitä, että jokaiseen kysymykseen yritetään vastata parhaan kyvyn mukaan. Jos ei osata itse, yritetään löytää tietävämpi taho tai ohjataan kysyjä sellaisen luo, joka ehkä kirjastoa paremmin tuntee kysytyn aiheen. Tätä samaa periaatetta pyritään myös täällä verkkokyselypalvelussa noudattamaan.
Se on totta, että osa kysymyksistä on niin vaikeita tai erityisosaamista vaativia, etteivät niistä selviä edes kirjastojen tiedonhaun ammattilaiset. Mutta sitten etsitään apua.
Joihinkin kysymyksiin ei ole olemassa vastausta (kuten "Mikä on elämän tarkoitus"), mutta jos tällainen askarruttaa kysyjää, kyllä siihenkin…
Vanhoista lastenkirjoista tulee mieleen Anni Swanin kirjat esim. Iiris rukka ja Tottisalmen perillinen. Klassikkoja ovat Oiva Paloheimon Tirlittan ja Astrid Lindgrenin Veljeni Leijonamieli ja Burnettin Pikku prinsessa. Uudempia lastenkirjoja, joissa koti-ikävä aiheena, on Kerstin Johansson i Backen Näkymätön Elina ja kuvakirjoista Liisa Kallion Lentävä talo . Aikuisten romaaneissa koti-ikävä on teemana monessa sota-aikaan liittyvässä teoksesssa. Iris Kähärin, Laila Hirvisaaren, Eeva Kilven kirjat ja Heikki Hietamiehen Äideistä parhain voisivat olla esimerkkeinä tuosta ajasta. Nykypäivän koti-ikävä liittyy maahanmuuttoon, mistä aiheesta löytyy runsaastikin kirjallisuutta. Majaneh Bakhtiarin kirjat kertovat maahanmuuttajista Ruotsissa,…
Varsin hyvä verkkotietopaketti venäläisten joukkojen osuudesta Tampereen vuoden 1918 tapahtumiin löytyy osoitteesta
http://www15.uta.fi/koskivoimaa/valta/1918-40/venalai1.htm
Kyseisen artikkelin lopussa on myös kattava luettelo kirjallisuudesta, jossa käsitellään tai sivutaan venäläisiä joukkoja.
Lars Westerlundin toimittamassa, vuonna 2004 julkaistussa teossarjassa "Venäläissurmat Suomessa 1914-22" on käsitelty myös kyseistä aihepiiriä. Teossarjan osassa 2.1 esitetään venäläisten kärsimiä tappioita Tampereen seudun taisteluissa sekä luetellaan myös suuret määrät kaatuneiden nimiä.
Em. teokset ovat lainattavissa muun muassa Maanpuolustuskorkeakoulun kirjastosta sekä esimerkiksi pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista.
Itse 422. Kolpinon…
Kirjaston Adobe-palvelin on nurin. Ota yhteyttä tukeen ja ilmoita tämä virheilmoitus. Kirjojen lataaminen laitteelle ei onnistu ennen kuin palvelin on nostettu. Selainlukeminen onnistuu ja selainlainan voi muuttaa ja ladata myöhemmin laitteelleen, kun palvelinongelma on ratkaistu.
Sweet Valley High -kirjasarjasta on suomennettu 50 osaa ja niiden lisäksi kuusi trilleriä. Sarjassa on kuitenkin alkukielellä englanniksi julkaistu 181 kirjaa, joista varsinaista sarjaa 143 kirjaa.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Sweet_Valley_High
http://www.randomhouse.com/sweetvalley/
http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_Sweet_Valley_High_books
Viimeisin suomennos, Rakkauden tanssi (nro 50, julkaistiin suomeksi 2002) ei siis lopettanut sarjaa. Varsinaisen sarjan viimeinen on vuonna 1988 julkaistu Party Weekend. Englanniksi kirjoja on Helmet-kirjastoissa vain joitakin, tätä viimeistä ei ole. Wikipedia-sivun juoniselostuksen perusteella ei vaikuta siltä, että tämän osan olisi suunniteltu jäävän viimeiseksi.
Emme voi tietää fiktion kirjoittajan syvimpiä tarkoituksia, mutta tässä tapauksessa taustalla on ainakin ollut pyrkimys kuvata jääkauden aikana eläneitten ihmisten elämää sen kaikilta puolilta. Kirja on fiktiivinen, mutta kirjoittaja on perehtynyt myös arkeologisiin löytöihin, joita on sitten käyttänyt hyväksi.
On mahdollista, että seksuaalisten kuvausten suuri määrä johtuu yksinkertaisesti siitä, että sillä on pyritty lisäämään kirjojen kiinnostavuutta ja myyntiä. Tällaisen todistaminen on tietysti hyvin vaikeata, ellei kirjailija tai kustantaja suoraan myönnä asiaa. Muistan itse, että jo 1980-luvulla asiasta käytiin keskustelua, kun suomennokset julkaistiin (1980, 1982, 1985 jne). Olin tuolloin töissä tavallisessa kunnankirjastossa ja…
Lempi Pursiaisen Savon tytön tarina -sarjassa on ilmestynyt neljä kirjaa:
- Pienenä tyttönä Savossa (1)
- Savon tytön tie (2)
- Savon tyttö ja sotavuodet (3)
- Savon tyttö etsii elämää (4)
Lähde: Kirjasampo: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175944267352
Leskeneläkettä on meillä maksettu perhe-eläkejärjestelmän alusta saakka eli vuodesta 1967. Silloin tehtiin Suomessa työeläkelakeihin lisäys perhe-eläkkeistä yhtenä viimeisimmistä maista Euroopassa. Perhe-eläke muodostuu lesken- ja lapseneläkkeestä. Eläkkeeseen oikeutettuja olivat naislesket ja edunjättäjän lapset 18 ikävuoteen asti. Kesällä 1990 astui voimaan perhe-eläkeuudistus. Siinä myös miehille laajennettiin oikeus leskeneläkkeeseen.
Lähde:
Mervi Takala (toim.), Katsaus perhe-eläkkeeseen
Kirsi Kunnaksen runo Siilin kuutamo on ilmestynyt useissa kokoelmissa. Ensimmäisen kerran se julkaistiin kokoelmassa Tiitiäisen satupuu vuonna 1956. Tämän ja muiden kokoelmien tiedot löytyvät Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannasta:
https://prettylib.erikoiskirjastot.fi/lib4/src?DATABASE=6&PBFORMTYPE=01…
En löytänyt tietoa, kuinka kauan ihminen selviäisi noin kuumassa. Sitä kannattaa tiedustella lääkäriltä, esim. Terveys.fi-palvelussa on Kysy terveydestä osa, jonka puoleen kannattaa kääntyä.
Viimeisten löylynheiton MM-kisojen finaalissa vuonna 2010 venäläinen osanottaja kuoli ja suomalainen paloi pahoin saunassa, jonka lämpötila on eri lähteiden (IL, IS, ESS:n lehtijuttujen mukaan) ollut 116-120 tienoilla. Finalistit olivat olleet saunassa 6 minuuttia. Saunassa oli ollut paljon kosteutta, joten se oli vaikuttanut tapahtumien kulkuun, samoin kuin muut seikat. IL haastatteli Suomen Saunaseuran puheenjohtaja Lasse Lehtosta, joka haastattelussa toteaa että ihminen kestää130-140 -asteisessa saunassakin, jos olosuhteet ovat kuivat, mutta…
Lain mukaan yleisellä kirjastolla tulee olla riittävä määrä kirjasto- ja informaatioalan koulutusta saanutta ja muuta henkilöstöä. Asiantuntijatehtävässä toimivalta edellytetään soveltuvaa korkeakoulututkintoa, jollei tehtävän luonteesta muuta johdu. Yleensä työpaikkailmoituksissa kirjastonhoitajan tai virkailijantehtävän hakijoilta edellytetään vähintään 60 opintopisteen laajuisia kirjasto- ja informaatioalan opintoja. Tämä vastaa yliopistossa perus- ja aineopintoja. Myös alempi korkeakoulututkinto (kandidaatti) siis riittää kirjastovirkailijaksi tai kirjastonhoitajaksi työllistymiseen, mikäli se sisältää tarpeeksi kirjasto- ja informaatioalan opintoja.
Laki yleisistä kirjastoista: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2016/20161492#P17…
