Lempi Pursiaisen Savon tytön tarina -sarjassa on ilmestynyt neljä kirjaa:
- Pienenä tyttönä Savossa (1)
- Savon tytön tie (2)
- Savon tyttö ja sotavuodet (3)
- Savon tyttö etsii elämää (4)
Lähde: Kirjasampo: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175944267352
Digi- ja väestötietoviraston Nimipalvelun mukaan Saarelainen on tai on ollut sukunimenä 3916 Suomen väestötietojärjestelmään rekisteröidyllä henkilöllä:
https://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/nimipalvelu_sukunimihaku.asp?L…
Uusi suomalainen nimikirja -teoksen (1988) mukaan nimi kertoo ensimmäisten tämän nimen kantajien olleen kotoisin saaresta tai joltakin saari-nimiseltä paikalta tai paikkakunnalta. Se on lähinnä pohjoiskarjalais-pohjoissavolainen sukunimi.
Fono-äänitietokannasta löytyi kolme kappaletta nimellä Prahan kevät: Fono-äänitetietokanta haku: Prahan kevät
Oletan, että tarkoitat tässä joko Aili Runnen [1920-1999] säveltämää ja sanoittamaa kappaletta tai Vanessa Philippin säveltämää ja Vexi Salmen sanoittamaa kappaletta Prahan kevät.
Valitettavasti Prahan kevät -nimisen kappaleen nuotteja ei ole saatavilla.
Aili Runnen säveltämä Prahan kevät -kappale on saatavilla äänitteenä Vaasan kaupunginkirjastosta Päivi Paunun levyltä 20 suosikkia: Oi niitä aikoja.
Kirjasammon kautta on kätevä etsiä kaunokirjallisuutta erilaisista aiheista. Lähes kaikista teoksista on luettavissa lyhyt kuvailu, mikä helpottaa valintaa. Hakutuloksissa näkyy aina ensin 10 teosta, mutta saat lisää näkyviin painikkeesta "Lataa lisää tuloksia".
Tässä joitakin kirjoja, joissa käsitellään sotaa ja tramoja:
https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/traumat%20sota
Tässä vielä lisää:
https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/traumat%20sodat
Helmet-kirjastossa on vastaushetkellä käytössä kolme e-lehtipalvelua, joista voi lukea ulkomaisia lehtiä ja joita voi käyttää myös kotoa.
The Guardian ja Forbes löytyvät luettavaksi PressReaderistä. Muita nimeämiäsi lehtiä e-valikoimistamme ei ainakaan tällä hetkellä löydy eikä niitä ole tilattu Helmet-kirjastoihin.
Pentti Saaritsa on suomentanut Lars Huldénin runon De färdades från dans till dans (sarjasta Sommardikter). Suomennos He matkasivat tasseista tansseihin sisältyy Lars Huldénin runojen valikoimaan Erään marjamatkan seikkaperäinen kuvaus : runosatoa viideltä vuosikymmeneltä (2006, WSOY, s. 535). Runon on suomentanut Pentti Saaritsa vuonna 2005.
https://He matkasivat tansseista tansseihinfinna.fi/Record/vaasa.585406
Symmetry -lehdessä 2021 julkaistussa artikkelissa Atypical Brain Asymmetry in Human Situs Inversus: Gut Feeling or Real Evidence? on käyty läpi tutkimuksia, joita on tähän mennessä tehty situs inversuksen vaikutuksesta aivoihin. Laajemmin tai kokonaisuudessaan katsottuna aineistosta ei kirjoittajien mukaan löydy ainakaan selkeää yksiselitteistä yhteyttä sisäelinten peilikuvasijainnin ja aivojen poikkeavuuksien välillä, toisin kuin joillakin muilla lajeilla on tähän mennessä todettu. Tästä huolimatta monesta tutkimuksesta on ainakin löytynyt joitakin viitteitä siitä, että situs inversuksen omaavilla ihmisillä vasen aivopuolisko on yleisesti hiukan edempänä suhteessa oikeaan, kun tavallisesti on päinvastoin (ns…
Vaski-kirjastosta lainatut kirjat voi palauttaa mihin tahansa Vaski-kirjastoon. Kaikki Vaski-kirjastojen palvelupisteet löydät Vaski-verkkokirjastosta.
Hyväntekeväisyysjärjestöjen myymälät toimivat kuten muutkin myymälät, mutta niiden tuotto ohjataan hyväntekeväisyyteen. Esim. SPR Kontti kertoo sivuillaan ketjun vuoden 2023 myyntituloiksi 21 miljoona euroa, joista Suomen punaisen ristin auttamistyöhön ohjattiin 7 miljoonaa euroa. 14 miljoonaa siis käytettiin mainitsemiini kauppaketjun kuluihin. Linkki sivulle.Kierrätyskeskus taas muotoilee ajatuksensa hieman toisin: "Kierrätyskeskus pyrkii toiminnassaan taloudelliseen kestävyyteen eli siihen, että toiminta on järjestetty taloudellisesti vakaalle pohjalle. Toiminnan tuotto ohjataan suoraan yrityksen mission mukaiseen yleishyödylliseen työhön, eli yhtiö ei jaa omistajilleen taloudellista voittoa.Myymälätoiminnastaan Kierrätyskeskus ei…
Suomessa on karkeasti arvioitu syntyvän vuodessa noin 4 000 tonnia lujitemuovijätettä. Tästä puolet on käytöstä poistettuja tuotteita, pääasiassa veneitä ja kuljetusvälineiden osia, ja loput tuotantojätettä. Lujitteista yleisin on lasikuitu 96% osuudella. Sen lisäksi käytössä on mm. hiilikuituja ja aramidikuituja.
Lujitemuovin sijoittaminen kaatopaikalle on ollut kiellettyä vuodesta 2016. Lujitemuovien kierrätystä on tutkittu, mutta kaupallisesti kannattavaa tapaa ei ole toistaiseksi onnistuttu luomaan. Luijitemuovijätettä voidaan myös polttaa. Kotitalouksien pienet lasikuituerät lajitellaan sekajätteeseen.
Lähteet ja lisätietoa:
Olli Saarela, Ilkka Airasmaa, Juha Kokko, Mikael Skrifvars, Veikko Komppa: Komposiittirakenteet (2019…
Hei!
Tässä joitakin ehdotuksia, joista lähteä liikenteeseen.
Kaunokirjallisuutta:
Burnett, Frances Hodgon: Salainen puutarha
Doyle, Arthur Conan: Sherlock Holmes -kirjat
Forster, E.M.: Hotelli Firenzessä
Kafka, Franz: Muodonmuutos
La Mure, Pierre: Punainen mylly : romaani Henri de Toulouse-Lautrecin elämästä
Mann, Thomas: Buddenbrookit : erään suvun rappio
Maupassant, Guy de: Bel-Ami
Niemensivu, Riitta: Maalarisiskot
Oranen, Raija: Ackte!
Proust, Marcel: Kadonnutta aikaa etsimässä -sarja
Shin, Kyung-Shook: Hovitanssija
Tolstoi, Leo: Anna Karenina
Twain, Mark: Huckleberry Finnin seikkailut
Wells, H.G.: Aikakone
Wilde, Oscar: Dorian Grayn muotokuva
Zola, Emile: Nana
Tietokirjallisuutta:
Edelfelt, Albert: Niin…
Kysy kirjastonhoitajalta ei vastaa lakiasioita koskeviin kysymyksiin, koska vastaajissamme ei ole lakimiehiä. Jotakin yleistä voin kuitenkin sanoa. Yleiset edunvalvojat ja edunvalvontasihteerit hoitavat edunvalvontatoimistoissa asiakkaiden asioita Digi- ja väestötietoviraston tai tuomioistuimen antaman päätöksen mukaisesti. Tehtävät koskevat pääsääntöisesti taloudellisia asioita. Toimistojen toimintatavat kuvataan palvelulupauksessa ja Edunvalvonnan käsikirjassa.
Yleisestä edunvalvontaa koskeva sopimus sovitaan asiakkaan ja edunvalvontaa hoitavan tahon kanssa. Tässä sopimuksessa asiakas saa määritellä, kenelle edunvalvoja voi kertoa hänen asioistaan.
Edunvalvonnan käsikirjassa todetaan, että : "Edunvalvonnan alkamisesta tulee…
R. R. Ryynäsen sanoitus ”Bublitški”-nimiseen lauluun sisältyy ”Suuren toivelaulukirjan” osaan 25 (F-Kustannus, Kustannusosakeyhtiö Otava, [2022], s. 51). Laulu alkaa: ”Yö melun poistavi”. Toinen säkeistö alkaa: ”Voi isä-renttua, kun ryyppää tenttua... Äit' ylimalkanen, sisko yöjalkanen". Nuotin tietojen mukaan laulun on säveltänyt Sergej Bogomazov tai sävelmä on kansansävelmä. Kanto – kansalliset toimijatiedot -palvelun mukaan säveltäjästä on tiedossa vain sukunimi Bogomazov.
R. R. Ryynäsen sanoituksen ovat levyttäneet Theodor Weissman, Lasse Kuusela ja Henry Theel.
Laulun nimi kirjoitetaan monella eri tavalla eri lähteissä, esimerkiksi ”Bublitski”, ”Bublitshki”, "Boublitski" ja ”Boublitshki”. Lauluun on olemassa myös toinen…
Bis on latinaa ja tarkoittaa "kahdesti" tai "toisen kerran". Neuvostoliitossa tätä käytettiin kuvaamaan lentokonetyypin "toista" tai huomattavasti paranneltua versiota. MiG-21:n kohdalla se tarkoitti jälkimmäistä. Bis oli MiG-21:n "äärimmäinen" versio.
Käytäntö oli peräisin Ranskasta, oletettavasti koska Venäjän lentokalusto oli suurimmaksi osaksi hankittu sieltä, ja sitä käytettiin jo I-2-hävittäjän uudelleen suunnitellusta toisesta versiosta vuonna 1928.
Lähteet:
https://en.wiktionary.org/wiki/bis#Latin
https://forum.dcs.world/topic/279230-bis/
http://www.airvectors.net/avmig21_1.html
https://www.fighterpilotpodcast.com/musing/aircraft-nomenclature-part-1…
https://ru.wikipedia.org/wiki/%D0%98-2
Youtubesta löytyi yksi ohjelma nimeltä Ennätystentekijät (1993). Videon tiedoissa lukee "Ennätystentekijät kertoo erikoisia ennätyksiä saavuttaneista suomalaisista. Ohjaus Arto Koskinen & Esa Illi. Tuotanto Yleisradio / TV 1 / Mediakomppania". Olisiko tämä kaipaamasi ohjelma?
Vinkkinä sanottakoon, että Ylen asiakaspalvelun kautta voi laittaa ohjelma- tai uusintatoiveita.
Lähteet:
Youtube.fi. Ennätystentekijät. https://www.youtube.com/watch?v=6Xx7h30VjK0
Yle.fi. Asiakaspalvelu. https://asiakaspalvelu.yle.fi/csp
Valitettavasti emme onnistuneet löytämään tietoja tällaisesta joulupiirretystä. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tietoja siitä voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Ajantasainen lista löytyy Helmet-verkkokirjaston Kirjastot-sivulta. Valitse Hae palvelun perusteella ja kirjoita Valitse palvelusta -valikkoon palautusluukku. 12.2.2025 tieto palautusluukusta on seuraavien kirjastojen tiedoissa:-Etelä-Haagan kirjasto-Haukilahden kirjasto-Kauniaisten kirjasto-Munkkiniemen kirjasto-Nöykkiön kirjasto-Puistolan kirjasto-Pukinmäen kirjasto-Roihuvuoren kirjasto-Sellon kirjasto-Suutarilan kirjasto-Tapanilan kirjasto-Tikkurilan kirjasto-Töölön kirjasto-Vuosaaren kirjasto
Kyllä on. "Jättiläisvalas Jonas" oli esillä Puutorilla syyskuussa 1973, ks. ilmoitus Turun Sanomissa 22.9.1973. Jonaksen lisäksi Puutorilla on ollut esillä myös toinen valas nimeltään Goliath, se oli näytteillä toukokuussa 1959 (TS 16.5.1959). Molempia valaita kierrätettiin eri maissa ja kaupungeissa ja eri ihmisillä on niistä vaihtelevan tarkkoja muistoja, ks. esim. blogikirjoitus https://sukututkijanloppuvuosi.blogspot.com/2020/08/valasmuistoja-pitkin-suomea.html
Euroopan neuvoston viralliset kielet ovat englanti ja ranska, joten elimien viralliset nimet ovat ainoastaan näillä kielillä. Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan vuosittain ilmestyvässä kertomuksessa elimestä käytetään nimitystä: Jäsenmaiden jäsenyysvelvoitteiden valvontakomitea.
En onnistunut löytämään kappaleesta suomenkielistä nuottia. Sävelmä löytyy mm. Eino Grönin cd:ltä Romanttinen Eino Grön, v. 2000. Levy löytyy mm. musiikkiosastoltamme Porin kaupunginkirjastossa. Voit etsiä levyn saatavuutta monihaun avulla, http://monihaku.kirjastot.fi. (Korjattu saatavuustiedot 2009)
