Vaunut.org-sivustolle skannatussa aikataulussa matka-aika Helsingistä Keravalle on ollut 30-48 minuuttia vuonna 1939.
Sivuston keskustelupalstan junaharrastajat osaisivat varmasti kertoa aiheesta lisää. Toinen mainio tietolähde olisi arvatenkin Suomen rautatiemuseo.
Hei,
Tällainen vastaus Kaari-nimen alkuperään löytyy Anna-Liisa Haavikon kirjasta Kaari - Kirjailija Kaari Utrion elämä (Helsinki : Kustannusosakeyhtiö Siltala: 2021), sivulta 26:
"Kaari-nimi oli isän toive, ja toinen nimi tuli äidiltä. Untamo oli ihastunut norjalaiseen Kaarina-nimen versioon, suomeksi se piti kirjoittaa Kaari."
Kaari Utrio itse kertoo Facebook-sivullaan 25.11.2022, että nimi, johon hänen isänsä ihastui, olikin Katariina. Norjankielinen muoto nimestä on Kari yhdellä a:lla, joten suomenkieliseen versioon piti lisätä toinen a.
Vuonna 1823 pitkäperjantai on Suomessa ollut 28.3., ensimmäinen pääsiäispäivä 30.3. ja toinen pääsiäispäivä siis 31.3. Ortodoksinen kirkko Suomessa ja muissa maissa on tuolloin noudattanut juliaanista kalenteria ja pääsiäisen ajankohta on voinut olla eri.
Kasvit ovat samannäköisiä, mutta eri sukuisia.
Kolibrinmaljan tieteellinen nimi on Lophospermum ja se kuuluu putkilokasveihin. Linkki Lajit.fi
Vaulan Asarina ja kuuluu ratamokasveihin. Linkki Wikipedia
Kappaleen sanoitusta tai nuotinnosta saksan kielellä ei näyttäisi olevan saatavissa. Käännöksen ovat finna-tietokannan mukaan tehneet Kirsti ja Sigurd Göttlicher. Kuoppamäen tulkintaa Blau und weiß -kappaleesta voi toki kuunnella vaikkapa YouTubelta ja yrittää kirjoittaa sanat talteen.
https://www.finna.fi/Record/fikka.5124978?sid=4201237842
Oivallinen lähde oppikouluaiheisen tietämyksen äärelle on Kyösti Kiuasmaan kirja Oppikoulu 1880–1980 (Pohjoinen, 1982). Siitä löytyvät seikkaperäiset tiedot kahdeksanvuotisen oppikoulun lukusuunnitelmista eri aikoina, niin reaali-, klassillisissa kuin tyttölyseoissa. Ajanjakson 1890–1910 ensimmäisellä puoliskolla noudatettiin 1880-luvulla muotoiltuja suunnitelmia. Sortovuosina venäjän kielen osuutta lisättiin tuntuvasti muiden aineiden kustannuksella, ja 1900-luvun ensimmäisen vuosikymmenen jälkipuoliskolla palattiin taas "normaaliin".Ajan uudet kasvatustavoitteet, jotka olivat reaalilyseoiden synnyn taustalla, vaikuttivat myös näiden oppilaitosten lukusuunnitelmaan. Tavoitteeksi oli asetettu perinteisen klassisen sivityksen…
Valitettavasti mitään kovin tieteellistä en onnistunut aiheesta löytämään. Löysin netistä keskusteluketjun, jossa keskusteltiin enemmänkin kissan tuottaman kehräämisäänen kuvailusta eri kielillä, mutta sieltä löytyi tieto, että ainakin hollanniksi kissa "spinnen" eli "kehrää". Tuota kautta löytyi sitten Wikipedia-artikkeli ja sen eri kieliversiot, joita tutkimalla pääsee vastausten äärelle. Italiaksi sana on "fusa", joka on "fuso"-sanan feminiinimuoto. "Fuso" tarkoittaa mm. "värttinää" ja "kehrää" (osa rukissa pyörivää lyhtyä, joka aiheuttaa sen tunnusomaisen hyrisevän äänen). Travelling Cats -nettisivustolla on 100 kielen kehräyslista: https://traveling-cats.com/2015/09/purr-in-other-languages.html. Sivusto ei valitettavasti ole…
Suomenkielistä tietoa Omanista löytyy parhaiten kirjoista Maailma tänään, osa 15:Lähi-Itä (1999)ja Khan, Kirsti: Dubai ja muut Arabiemiirikunnat (1997). Englanninkielisiä teoksia ovat esim. seuraavat: Kay, Shirley: Enchanting Oman (1992), Robinson, Gordon: Arab gulf states (1996), Devine, Elizabeth: The travellrs´ guide to Middle eastern and North African customs and manners(1991) ja Oman & the UAE (1998). Kun haet tietoa PIKI-haulla, kannattaa asiasanaluukkuun laittaa Oman (tässä tapauksessa) ja jättää tekijä- ja nimeke-luukut tyhjäksi. Aineistolajiksi on syytä valita kirjat ja kirjastoksi kannattaa laittaa Tampereen kaupunginkirjasto ja siirtää ruksi kauno- ja tietokirjallisuuden kohdalta pelkän tietokirjallisuuden paikalle. Näin saa…
Kirja on HELKA-tietokannan mukaan saatavilla Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan kirjastossa sekä HelMet-tietokannan mukaan Pasilan pääkirjastossa, aik.
Ystävällisin terveisin
Eduskunnan kirjasto
Tittamari Marttisesta löytyy tietoa ja kuva teoksesta
Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 3 (toim. Ismo Loivamaa) BTJ Kirjastopalvelu 2001.
Kirja löytyy kokoelmastamme ja se on käsikirjastossamme. Käsikirjaston kirjoja ei voi lainata kotiin, joten kirja on varmasti paikalla, kun haluat tulla tutustumaan.
Tervetuloa kirjastoon!
Kirja jossa varmasti kerrotaan lasten ja vanhempien yhteisten lukuhetkien tärkeydestä on Aikaa lapselle: Lukuhetki päivässä (Grönholm, Maj-Britt, Opetushallitus 1996). Pienten lasten taidekasvatusnäkökulmasta kirjallisuutta käsitellään kirjassa Elämysten alkupoluilla: lähtökohtia alle 3-vuotiaiden taidekasvatukseen (Toim. Seija Karppinen, Arja Puurula, Inkeri Ruokonen, 3.p. 2007).
Lukukeskuksella oli muutama vuosi sitten Lukuleikki-kampanja, johon liittyi kirjanen Lukulahja lapselle (Toim. Päivi Heikkilä-Halttunen). Se sisältää loruja ja lukuvinkkejä, mutta myös pieniä artikkeleita kirjallisuuskasvatuksesta ja lastenkirjallisuudesta. Kirjasen voi löytää kirjastoista mutta myös Internetistä:
http://www.lukukeskus.fi/www/uploads/pdocument/…
Skypen sivuilla on sekä englanniksi että suomeksi erilaisia ohjeita. Siellä on myös kohta käyttöjärjestelmistä. Ohjeita löytyy esim. skypeä avattaessa kohdasta ohjeita. Tämäntyyppinen kysymykseen löytyy vastaus parhaiten joko Skypen omilta sivuilta, erilaisista keskustelulistoista tai toisilta käyttäjiltä.
Googlettamalla: skype ja keskustelu saa monenlaisia vinkkejä
Kirjaa ei ole annettu kenellekään muulle. Niin kauan kuin kirjan tiedot näkyvät varaustiedoissasi, kirjaa ei ole lainattu sinulle. Vasta kun kirja näkyy omien tietojesi lainalistassa, kirja on sinulla lainassa. Muokkasin varaustasi hieman. Varaus on kuitenkin edelleenkin voimassa ja sinulle ilmoitetaan, kun kirja on Puotilan pysäkillä noudettavissa.
Hei,
Kansalliskirjasto on digitoinut Savon Sanomia tähän mennessä vasta vuosilta 1907-1910, joten digitoitua lehteä ei valitettavasti ole vielä saatavana, mutta Savon Sanomia löytyy mikrofilmattuina vuodesta 1908 eteenpäin mm. Kuopion kaupunginkirjastosta, josta voi myös pyytää filmejä/kopioita kaukolainaksi. Tässä linkki kirjaston kaukopalveluun.
http://kirjasto.kuopio.fi/Kaukolainat
Suomesta en löytänyt, mutta kannattaa kysyä Tanskan Kuninkaallisesta kirjastosta (tanskan kansalliskirjasto)
http://www.kb.dk/en/
Heillä saattaa löytyä lehtiä vielä jossain muodossa.
Suomen elämäntarinayhdistys ry järjestää kursseja, kirjoitusvalmennusta, ja yhdistyksellä on myös arvostelupalvelu. Linkin kautta löytyvät yhdistyksen sivut:
https://elamantarinayhdistys.wordpress.com/
Kirjailija Pepi Reinikainen on kirjoittanut kirjan nimeltä Elämänkaarikirjoitus. Kirja on Helmet-kirjastojen kokoelmissa:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/?lang=fin&target=elämänkaarikirjoitus
Pepi Reinikainen myös ohjaa kirjoittamista ryhmissä:
https://elamankaarikirjoitus.fi/
Oman kunnan työväen- tai kansalaisopistosta voi myös löytyä kirjoitusryhmiä.
Toivottavasti näiden vinkkien kautta löytyy sinulle sopivaa apua kirjoittamiseen.
Lue kirja rauhassa loppuun. (voit pinota irtolehdet erikseen, niin lukeminen on helpompaa)
Palauta risa kirja tiskille ja kerro miten kävi eli kirja hajosi lukiessa. Silloin sinulta ei peritä maksua kirjan rikkoutumisesta.
Viron kirjallisuudesta ja kulttuurista löytyy internetistä aineistoa kohtalaisesti. Linkkejä on koottu Monikulttuurinen kirjasto -sivuston maailma-infoon http://www.lib.hel.fi/mcl/maailma.htm , tästä voi valita maan (Viro), erityisesti linkkiosasto Art, Culture and Literature sisältänee etsimäänne aineistoa.
Munkkiniemen kirjasto toimi aikaisemmin Munkkiniemen palokunnantalolla, jossa oli myös monia muita hallinnollisia toimintoja kuten valtuustosali ja poliisilaitos. Itse talo rakennettiin vuonna 1931.
Munkkiniemen kirjasto perustettiin heti seuraavana vuonna 1932, ja samaan aikaan syntyi myös Lauttasaaren kirjasto. Vuoden 1934 lopussa kirjastoilla oli yhteensä 1 1171 nidettä ja molemmilla oma johtokuntansa ja kirjastonhoitajansa. Munkkiniemi oli silloin osa Huopalahden kuntaa, joka liitettiin Helsinkiin 1946.
Kaija Hackzellin teos Rakas vanha Munkkiniemi kertoo, että kirjasto sai oman rakennuksen vasta 1989. Vanha Palokunnantalo toimii nyt nuorisotalona.
Tässä vastauksen pohjana käytettyjä lähteitä:
Hackzell, Kaija: Rakas vanha…
Kielitoimiston sanakirjan mukaan termin "kukoistaa" synonyymi on "kukkia", joten kantasana on "kukka", ei "kukko". Kukkimisen lisäksi termiä käytetään abstraktimmin terveyden, hyvinvoinnin ja elinvoimaisuuden kuvaajana.
Heikki Poroila
