Varsin lähelle kysymyksessä kuvailtua kirjaa tulee Pollux-hevoskerho-sarjassa ilmestynyt Jenny Hughesin Morvonan hevoslegenda.
"150 vuotta sitten Morvonan saaren edustalle haaksirikkoutui laiva, josta legendan mukaan pelastautui upea hevonen... Vanhan tarinan alkuperä kiinnostaa 15-vuotiaan Tian kirjailijaisää. Niinpä edessä on lähtö Morvonaan."
Katso esimerkiksi Juha Seppälän romaanit Paholaisen haarukka (2008) ja Sankariaika (2018), Kjell Westön Leijat Helsingin yllä (1996) tai Hanna-Riikka Kuisman romaani Kerrostalo (2019). Lisää luettavaa löytyy esimerkiksi Tieteen termipankin kirjallisuudentutkimuksen termipankin kautta, katso
https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kirjallisuudentutkimus:metafiktio
Kirjasto voi ottaa vastaan joitakin korvaavia niteitä kirjastossa loppuunkuluneiden tilalle. Mitään isoja määriä kirjoja ei oteta vastaan. Kirjaston lehtisalissa on vaihtohylly, johon voi tuoda tarpeettomaksi käyneitä kirjoja. Yksittäisistä kirjoista voi olla yhteydessä kirjastoon.
Aswangista ei kukaan ole vielä ehtynyt tehdä tyhjentävää selitystä wikipediaan.
Englantilaisen wikin mukaan Aswang on kattotermi erilaislle muodonmuuttajille Filippiiniläisessä kansanperinteessä.
Esim. erilaisia vamppyyreitä, demooneja, noitia, sisälmysten syöjiä ja ihmissusia saatetaan kutsua aswangeiksi.
https://en.wikipedia.org/wiki/Aswang
Vapaasti suomennettuna:
Käyttäytyminen
Aswangin voi tavata yöllä hautausmailla tai metsissä. Yö on niiden aktiivista aikaa, koska päivänvalolla niiden voimat vähenevät merkittävästi tai loppuvat kokonaan. Huolimatta siitä, että aswangit on kuvattu luonnonvaraisina hirviöinä, jotka usein elävät yhteiskunnan laitamilla tai erämaissa, on niissä olentoja jotka kykenevät elämään, niissä…
Kohta löytyy Kalevalasta runosta 15, 369 säkeestä alkaen, vuoden 1849 Kalevalassa teksti on muodossa
kusta luu luhoksi mennyt,
siihen luuta luikahuta,
kusta liikkunna lihoa,
siihen liittele lihoa,
sijallensa siunaele,
asemellensa aseta:
luu luuhun, liha liha'an,
jäsenet jäsenihinsä!"
Kalevalasta on monia eri versioita, ensimmäinen julkaisu oli vuonna 1835, mutta myöhemmin Kalevalasta on tehty lukuisia mm. kouluun työstettyjä lyhenneltyjä ja selkosanaisia versioita, http://neba.finlit.fi/kalevala/index.php?m=10&s=79&l=1
1835 Kalevalasta tuo tekstin kohta puuttuu vielä kokonaan (8. runo, säkeet 227-235). Tarkastin kohdan useista kouluille lyhennellyistä Kalevaloista, mutta en löytänyt tätä tekstimuotoa. En…
Kirjan kestävyyteen vaikuttaa merkittävästi sidosasu. Sidotuissa kirjoissa käytetään joko liima- tai lankasidontaa, joista lankasidonta on kestävämpi, mutta myös kalliimpi. Nidotun kirjan sivut taas irtoilevat helposti, vaikka osaa niistä voidaankin kirjastokäyttöä varten vahvistaa niittaamalla. Joidenkin arvioiden mukaan yhden kirjan pitäisi kestää noin 70 lainauskertaa elinkaarensa aikana. On myös arvioitu, että kovakantinen eli sidottu kirja kestäisi keskimäärin 100 ja pehmeäkantinen eli nidottu noin 40 lainauskertaa. Helsingin kaupunginkirjaston kirjansitoja on arvioinut, että kirjat kestäisivät nykyään vain noin 20 lainauskertaa. Hämeenlinnan kaupunginkirjaston aikuistenosaston kirjastonhoitajan mukaan muovitettu pokkarikin saattaa…
Astrid Lingrenin sadussa Hämäränmaassa on Jyrki-niminen poika, joka makaa kaiket päivät sängyssään eikä voi enää kävellä. Hämäränhetkellä herra Liljanoksa hakee hänet Hämäränmaahan eli Maahan Jota Ei Ole. Siellä Jyrki voi tehdä vaikka mitä, mm lentää ja ohjata raitiovaunua. Satu löytyy useammastakin kokoelmasta, esimerkiksi kirjasta Satuja, seikkailuja ja kepposia. Sadusta on myös olemassa Marit Törnqvistin kuvittama kuvakirjaversio vuodelta 1995.
kuvakirjan kansikuva ja esittely Kirjasammossa:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_9510202541
Raili Mikkasen Hyvästi! toivoo Jere -kirjassa (ilmestynyt 1990) Jere suuttuu ja päättää karata kotoa. Karkaamisessa auttaa Lentävä…
Tietoa Suomen kaupunkien historiasta löytyy ainakin näistä kirjoista:
- Suomen kaupunkilaitoksen historia.1-3 + tilasto-osa (1981, 1983, 1984, 1985)
- Suomen kaupunkirakentamisen historia. II / toimittaneet Henrik Lilius & Pekka Kärki (2014)
Uudenmaan läänin historiaa vuoteen 1919 löytyy tästä kirjasta:
- Suomenmaa, 1. osa : Uudenmaan lääni / Toim. J. E. Rosberg et al. maantieteellis-taloudellinen ja historiallinen tietokirja (1919)
Myös muista lääneistä on omat osansa. Toinen Suomenmaa-niminen sarja on ilmestynyt 1960- ja 1970-luvuilla ja esittelee Suomea kaupungeittain.
Kirjat saa lainaan Helmet-kirjastoista:
https://www.helmet.fi/fi-FI
Wikipedia-artikkelista Luettelo Suomen kaupungeista perustamisvuoden…
Usein kehystämöt tekevät entisöintiä. Kannattaa etsiä haulla maalauksen entisöinti, taulun entisöinti, maalauksen konservointi, taulun konservointi. Konservaattoriliiton konservaattoreita löytyy heidän sivuiltaan, https://www.konservaattoriliitto.fi/etsitko-konservaattoria/maalaustait…;
Etsin kirjallisuutta aiheesta, mutta en löytänyt oikein käytännön oppaita Helmetistä, Englanninkielinen Cleaning painted surfaces voisi olla käytännöllinen, mutta sitä ei löydy Helmetistä, vain AMK-kirjastoista ja Vaski-kirjastosta, josta sitä toki voi pyytää oman lähikirjaston kautta kaukolainaan, https://www.finna.fi/Record/3amk.104465
Finnasta löytyi listaa konservointikirjallisuudesta, mutta se vaikutti enemmänkin ammattikirjallisuudelta,…
Kirkonkirjoilla tarkoitetaan erilaisia seurakunnan ylläpitämiä rekistereitä ja luetteloita. Niitä ovat luettelo seurakunnan jäsenistä sekä luettelot syntyneistä ja kastetuista, rippikoulun käyneistä ja konfirmoiduista sekä henkilöistä, joiden avioliiton esteistä on toimitettu tutkinta. Lisäksi pidetään rekisteriä avioliittoon vihityistä, kuolleista ja haudatuista, muuttaneista sekä kirkosta eronneista ja kirkkoon liittyneistä. (Kirkkolaki 16:2)
Aina vuoteen 1962 saakka tiedot seurakuntien jäsenistä talletettiin sidottuihin kirjoihin. Vanhimmat niistä on mikrofilmattu. 1960-luvulla siirryttiin niin sanottuihin perhelehtiin eli erillisiin kortteihin. Noin kaksi kolmasosaa seurakunnista on siirtänyt sataa vuotta vanhemmat kirkonkirjat…
Hei! Aika monessa HelMet-järjestelmän nuotissa on varsin "yksinkertainen" sovitus tai jopa pelkkä melodianuotinnos Toivelaulukirjojen tapaan. Voisit kuitenkin vielä tarkistaa, sopisiko alla oleva, ruotsinkielisin sanoin varustettu nuotti omaan tarkoitukseesi:
Teoksen nimi Vi gör musik : visbok för högstadiet och gymnasiet : Ackompanjemang / Bengt Olof Engström, Egil Cederlöf
Julkaisutiedot Stockholm : Helsingfors : Ehrlingförlagen, Fazer, 1984
Pysyvä linkki http://www.helmet.fi/record=b1117742~S3*fin
Sininen uni on siinä nimellä "Den blåa drömmen". Tätä kirjoittaessani oli kyseisen nuotti hyllyssä Töölön ja Tapiolan kirjastoissa.
Joulutarinoita kokoelmassa, jossa on tarinoita useammalta kirjailijalta, löytyy myös Leena Landerin joulutarina. Tässä joitakin novelliehdotuksia: Minna Canthin , Pentti Haanpään Veikko Huovisen , Tove Janssonin, Juhani Ahon ja Veijo Meren novellit. Lisäksi esim. Daniel Katz: Herra Lootin tyttäret, jumalallisia ja jumalattomia tarinoita, Mirja Kuivaniemi: Hyvä aviomies ja muita novelleja, Zinaida Linden: Nuorallatanssija , Raija Orasen Kaikki Doriksesta ja muita ällistyttäviä tarinoita sekä Sulo tuli taloon ja muita käänteentekeviä kertomuksia, Tuula-Liina Varis: Että tuntisin eläväni sekä Muotokuvamaalarin tytär, Joni Skiftesvik: Katsastus, Reijo Mäki: Ehtookellot, Leena Lehtolainen: Sukkanauhatyttö ja muita kertomuksia, Helmi…
Turun kaupunginkirjaston varastosta voi pyytää teoksen täyttämällä kirjastossa varastohakulapun tai soittamalla kirjastoon (tietoaineisto puh. 022620630 tai kaunokirjallisuus, taiteet 022620622)ja pyytämällä teoksen varastosta. Varastossa olevaan kirjaan voi myös tehdä suoraan Vaskista tavallisen maksullisen (1 €) varauksen, jolloin asiakas saa ilmoituksen, kun teos on noudettavana.
Varastosta noudetaan kirjoja vain arkisin ja kirjan saa lainattavaksi seuraavana arkipäivänä klo 14 jälkeen pääkirjaston. Jos tilaa perjantaina, saa teoksen siis vasta maanantaina.
Maailman tila -julkaisu on Worldwatch-instituutin vuosittain julkaisema teos, jonka artikkelit käsittelevät eri tavoin luonnonvarojen kulutusta ja kestävää kehitystä.
Tilastotietoa suomalaisten luonnonvarojen käytöstä löydät niin ikään vuosittain ilmestyvästä, Tilastokeskuksen toimittamasta Ympäristötilastosta.
Lyytinmäki, J. & Hakala, H.: Ympäristön tila Suomessa -kirja käsittelee Suomen luonnonsuojelun tilaa ja suomalaisten luonnonvarojen kulutusta.
Ekotiimi - ympäristöohjat omiin käsiin -kirja on käytännönläheinen katsaus suomalaisten kuluttamiseen ja opas omien kulutustottumusten muuttamiseen.
Vihreä elämä -sarja on tietoiskumaisesti toteutettu julkaisusarja. Sarjassa on ilmestynyt useita eri osia, jotka käsittelevät maailman…
Hei,
kyllä tarvitset salasanan tai oikeastaan salanumeron lainojesi uusimiseen Neli-netin kautta. Pyydä henkilökuntaa tallettamaan salanumero tietoihisi, kun käyt seuraavan kerran kirjastossa.
Arja
Hei,
Kysymääsi kirjaa ei ole Raahen kaupunginkirjaston kokoelmissa. Sitä on mahdollisuus tilata kaukolainaksi toisesta kirjastosta. Kaukolainaus on aina maksullista. Maksu on tällä hetkellä OUTI-kirjastoista 50 snt ja muualta 5 €. OUTI-kirjastoissa kysymäsi kirja on lainassa ja lähin eräpäivä on helmikuun alussa. Jos haluat tehdä kaukolainatilauksen, niin voit käyttää joko netissä olevaa kaukolainapyyntölomaketta tai käydä pääkirjastossa tekemässä tilauksen.
Kaukolainalomake on sivulla: http://raahe.verkkokirjasto.fi/
ystävällisesti
Arja
