Suikkanen-nimen alkuperää on kysytty tällä palstalla aikaisemminkin ja sitä koskevaan kysymykseen on vastattu vuonna 2007 näin:
Suikkanen-nimisiä henkilöitä nainitaan jo 1500-luvulta peräisin olevissa lähteissä. Suikkasia on asunut pääasiassa Karjalan Kannaksella, Laatokan luoteispuolisissa pitäjissä sekä Juvalta Pohjois-Savoon ja Pohjois-Pohjanmaalle ulottuvalla alueella.
Nimi on muunnos Suikka-nimestä, jota on käytetty skandinaavisen Sven-nimen puhuttelumuotona. Myös skandinavinen nimi Sone (Sune) saattaa olla nimen takana. Sukunimeksi Suikka on siirtynyt joko isän- tai talonnimestä.
Lähde:
Mikkonen, Pirjo & Paikkala, Sirkka
Sukunimet
Otava 2000
Vanamo-verkkokirjaston (https://vanamo.verkkokirjasto.fi/web/arena) mukaan vuoden 1993 painosta on Hämeenlinnassa 1 kpl ja hakuhetkellä se oli lainassa (eräpäivä 8.3.2014). Vuoden 1996 painoksesta näyttäisi olevan hyllyssä kappale sekä Hämeenlinnan pääkirjastossa että Jukolan ja Rengon kirjastoissa.
Albania Kotkien maa löytyy HelMetistä (sitä on viisikin kappaletta ympäri seutua) ja voit tilata sen lähikirjastoosi.
Tekijän nimi onkin Anja Kinnunen. Siksi kirja ei löytynyt heti tekijähaulla.
Helsinki-Vantaan lentoaseman asiakaspalvelusta kerrottiin, että matkatavaroille pyritään ensinnäkin aina etsimään oikea omistaja. Tavaroita säilytetään tietty aika. Mikäli omistajaa ei löydy, tavarat huutokaupataan, myydään tai tuhotaan. Se mitä matkatavaroille tehdään, riippuu sisällöstä. Tämä koskee Finnairia, muiden lentoyhtiöiden käytännöstä ei osattu antaa varmaa tietoa.
Helsinki-Vantaan lentoaseman asiakaspalvelu
Kiitos palautteesta!
Ehdotuksesi on mielenkiintoinen. Kirjastojen aukioloaikoja on pidennetty viime vuosina ja todennäköisesti tullaan pidentämään mahdollisuuksien mukaan tulevina vuosina. Kaikkia mahdollisia keinoja palvella asiakkaita tehokkaammin varmasti pohditaan. Yökirjasto vaatisi monenlaista tekniikkaa ja esimerkiksi vartiointia. Tämä puolestaan tarkoittaa kustannuksia.
Omatoimikirjastoja on pääkaupunkiseudullakin jo jonkin verran. Niitä voi käyttää myös varsinaisten aukioloaikojen ulkopuolella, mutta yöaikaan mikään omatoimikirjastoista ei ole asiakkaiden käytettävissä. Helsingin kirjastoista ainoastaan Jakomäessä on mahdollisuus käyttää kirjastoa varsinaisen aukioloajan ulkopuolella.
Voit antaa palautetta asiasta myös…
Valitettavasti se ei ole tällä hetkellä mahdollista. Jos haluaa lainata pääkaupunkiseudun tai jonkin muun kirjastokimpan e-kirjoja, pitäisi olla Helmetin tai sen muun alueen kirjastokortti. Kortin kyllä saa vaikka ei alueella asuisikaan kunhan muistaa ottaa mukaan kuvallisen henkilöllisyystodistuksen.
Finavian sivuilta löytyvän tiedon mukaan reseptilääkkeet saa ottaa mukaan matkustamoon alkuperäispakkauksessa matkustajan nimellä varustettuna, mutta muuten ihovoiteet, rasvat ja lähes kaikki kosmetiikkatuotteet lasketaan nesteiksi. Lisätietoja löytyy Finavian sivuilta: https://www.finavia.fi/fi/lentoasemalla/matkatavarat/ennen-matkaa.
Kysyjä ei määrittele ilmaisua "kunnollinen" muutoin kuin viittaamalla yleisesti yhden kustantajan julkaisemiin suomennoksiin, joita ei pidä sellaisina. Avoimeksi siis jää, mitkä ominaisuudet ratkaisevat käännöksen kelpoisuuden. Toisaalta voidaan suoraan todeta, että ensimmäisen kerran vuonna 1582 julkaistusta kokoelmasta Piæ Cantiones ecclesiasticæ et scholasticæ veterum episcoporum ei ole olemassa ns. modernia, kattavaa suomennosta, tuoreinkin on 1960-luvulta.
Ensimmäinen suomennos julkaistiin vuonna 1616 nimellä Wanhain Suomen maan Piispain ja Kirkon Esimiesten laulud Christuxesta ja inhimillisen elämän surkeudhesta, mutta pahoin pelkään, ettei tämä olisi kysyjän tarkoittama "kunnollinen" käännös. Ilmeisesti sellainen ei ole myöskään…
Kyllä kirjastoissa pidetään edelleen kiinni siitä periaatteesta, ettei muita häiritsevää käytöstä hyväksytä. Täydellisen hiljaisuuden vaatimuksesta on kuitenkin jouduttu luopumaan mm. sen takia, että moderni teknologia aiheuttaa joka tapauksessa monenlaista taustahälyä. Useimmissa vähän isommissa kirjastoissa tilanne on ratkaistu yleensä niin, että kirjastossa on erillinen tila, jossa edellytetään puhumattomuutta mm. opiskelurauhan takia.
Kirjastoja käyttävien kansalaisten näkemykset kirjastohiljaisuudesta poikkeavat varsin suuresti toisistaan, ja myös henkilökunnan keskuudessa on erilaisia näkemyksiä. Osa haluaisi myös kirjastoon viihdyttävää taustamusiikkia, mutta Suomessa sellainen on jäänyt suhteellisen harvinaiseksi. Pienemmissä…
Rolling Stones ei ole esiintynyt Kemissä. Mainittuna ajanjaksona yhtye esiintyi Suomessa kahdesti: Yyterissä vuonna 1965 ja Helsingin olympiastadionilla 1970.
Olisikohan Rollarien sijasta ollut kyse toisesta suositusta brittiyhtyeestä? Liverpoolilainen Swinging Blue Jeans esiintyi Kemin työväentalolla lokakuussa 1965. Se oli kaupungissa merkittävä tapaus; konsertin tunnelmaa kuvattiin hurmokselliseksi.
Naapurikaupunki Torniossa vierailivat brittiyhtyeet Renegades (1965) ja Rockin' Vickers (1967).
http://www.vaylanpyorre.com/hysteriaa-liverpoolista-kemiin-50-vuotta-si…
http://www.vaylanpyorre.com/yeah-ekat-ulkolaiset-rokkivieraat-torniossa/
https://fi.wikipedia.org/wiki/The_Rolling_Stones#Konsertit_Suomessa
Suosikista löytyy hajanumeroita 1970-1980-luvuilta Varastokirjastosta. Mikrofilmeinä sitä ei kirjastoista löydy. Apu-lehden kanssa sama tilanne. Ilta-Sanomista löytyy mikrofilmejä 1970-1980-luvun lehdistä Pasilan kirjastosta.Noin vanhoja Iltalehden numeroita ei löydy missään tallennemuodossa kirjastoista. Kaikki saatavilla oleva materiaali mahdollista saada kaukolainoiksi. Kaukolainapyynnön voit tehdä joko Kyyti-Finnan kaukolainalomakkeella tai asioimalla lähimmässä kirjastossasi. Kirjastot aukeavat normaalisti 8.6. Nuo mikrofilmit joutuu lukemaan kirjastossa. Meillä voi tallentaa tarvitsemansa artikkelit muistitikulle ja tietysti muistitikulta voi tulostaa.
Draugen (tai yksikössä draugr, draug) on skandinaavisessa mytologiassa esiintyvä elävä kuollut. Ne ovat kammottavan näköisiä ja pahansuopia olioita, jotka asuvat haudoissa.
Draugen voi tarkoittaa myös muita asioita. Norjanmerellä on Draugenfeltet-niminen öljykenttä. Erään norjalaisen videopelin nimi on Draugen (https://www.redthreadgames.com/draugen). Black metal -yhtye Dark Funeralin entisen rumpalin Joel Anderssonin taiteilijanimi oli Draugen. On myös olemassa Draugr-niminen eksoplaneetta (PSR B1257+12 b).
Farkuissa ja t-paidoissa materiaali on tavallisesti puuvillaa johon on lisätty erilaisia keinokuituja. Pesuissa musta väri ajan kuluessa tapaa vääjäämättä jonkin verran haalistua. Vaatevalmistajat tuskin uskaltavat luvata täydellistä värinpitävyyttä tuotteilleen.
Mustien vaatteiden pesussa voi ainakin noudattaa hyviksi koettuja käytäntöjä: farkut käännetään nurinpäin, valitaan oikea pesuaine ja pesulämpötila, vältetään kuivausrummun käyttöä pesun jälkeen. Markkinoilla on myös mustille ja tummille vaatteille tarkoitettuja pesuaineita.
https://www.lily.fi/blogit/ma-material-girl/nain-pidat-mustat-farkut-mu…
https://www.is.fi/asuminen/art-2000000828467.html
Fono-fi tietokanta löytää 30 äänitettä, joilta valssi löytyy.
Esittäjinä ovat Tapio Rautavaara, Eemeli, Kauko Käyhkö, Tuomas Iso-Ahola ja Ville Kosola http://www.fono.fi/KappaleHakutulos.aspx?kappale=kalastaja+eemelin+valssi&culture=fi&Page=1
Näistä Tuomas Iso-Ahola on saattanut tenavatähtenä laulaa myös Kalastaja-Eemelin valssia. https://www.tanssiin.fi/lannen-lokarilla-hurmannut-tenavatahti-voittaja-julkaisi-ensisinglensa-aikuisena-tahtaa-tangotahdeksi/
Kirjassa Uuden taiteen lähteillä : suomalaisia taiteilijoita Pariisissa, Berliinissä ja Italiassa 1891-1895 kerrotaan Ellen Thesleffistä. Kirjan on kirjoittanut Salme Sarajas-Korte. Tätä on mm pääkirjastossa saatavilla. Thesleffin töitä käsitellään myös lukuisissa muissa teoksissa, esim kirjassa Taiteilijattaria - målarinnor. Marjatta Levanto on toimittanut näyttelyjulkaisun nimeltä Ellen Thesleff. Ateneumin julkaisut - sarjan osa 7 kertoo hänen töistään.
