Hei, tarkoititko Aikaan täysikuun -kappaletta, jossa lauletaan "aikaan täysikuun, alla saarnipuun, seisot rinnallain", sillä tuon nimistä kappaletta ei löydy? Laulun on tehnyt tunnetuksi Kari Tapio.Aikaan täysikuun on käännös Roy Orbisonin California Blue -biisistä, jonka ovat kirjoittaneet Orbison, Jeff Lynne ja Tom Petty. Suomenkieliset sanat ovat Kari Tapion käsialaa (tekijätiedoissa voitu käyttää myös hänen oikeaa nimeään Kari Jalkanen). Tässä Kari Tapion version tiedot Fono-tietokannassa.
Poliiseille löytyy valtavan paljon eri nimityksiä joista osa on vähemmän imartelevia. Esimerkkeinä: Sinivuokot, tinanapit, sedät, siat, kissalan pojat, natat, jeparit, kytät ja koukut näin muutamia mainitakseni.
Tsekkiläinen Bohumil Hrabal on kirjoittanut yhdestä virkkeestä koostuvan teoksen, joka on suomennettu nimellä "Tanssitunteja aikuisille ja edistyneille". Teos on hyvin saatavilla kirjastoista.
Raahen kirjasto ei kuulu Kysy kirjastonhoitajalta –palvelun vastaajakirjastoihin. Soitin sinne ja sain tietää, että Raahen kirjastoon ei ole tilattu Koneviesti-lehteä. Pattijoen kirjastoon tulee Koneviesti 2010 lähtien. Vanhempia lehtiä saa Raahen kautta kaukolainaksi. Ainakin Oulun kaupunginkirjastossa säilytetään koneviestiä 10 vuotta. Ottakaa yhteyttä suoraan Raahen kirjastoon http://www.raahe.fi/kirjasto .
Asiaan voit itse vaikuttaa lähinnä varmistamalla, että lainaajatietosi ovat kirjaston rekisterissä oikein - ennen kaikkea, että asuinkunnaksesi on rekisterissä merkitty se, jossa todella asut. Varattavaksi nimittäin valikoituu hieman yksinkertaistetusti sanottuna se nide, joka asiakkaalle voidaan nopeimmin toimittaa noutokirjastoon. Käytännössä tämä tapahtuu seuraavasti:
Hyllyssä olevaa kappaletta haetaan ensisijaisesti asiakkaan valitsemasta noutokirjastosta, seuraavaksi omasta kaupungista, sen jälkeen muista kaupungeista ja viimeiseksi kirjastoautoista, varastoista yms. toimipisteistä.
Jos sen sijaan haluat noutaa jossakin kirjastossa hyllyssä olevan niteen kyseisestä kirjastosta, älä tee varausta HelMetin kautta, vaan soita ko.…
Pääkaupunkiseudun HelMet kirjastoista Selloon on tänä vuonna perustettu venäjänkielinen kirjasto. Siellä on kaikkein kattavin kokoelma. Helsingin kirjastoista venäjänkielisiä lastenkirjoja löytyy ainakin suurimmista kirjoista ja laajimmat kokoelmat ovat ehkä Pasilassa ja Itäkeskuksen kirjastoissa. Saksankielisiä lasten- ja nuortenkirjoja kirjastoihin kyllä jonkin verran otetaan, mutta kirjojen täytyy olla uusia. Vanhoja kirjoja voi tuoda kirjastoiden kierrätyspisteisiin.
http://www.lansivayla.fi/artikkeli/162205-selloon-avataan-venajankielin…
Lara Fabianin "Le secret" on 2013 julkaistu levy, joten se olisi ehditty hankkia. Näyttää kuitenkin siltä, ettei mikään suomalainen kirjasto ole sitä hankkinut.
Tällaisista hankkimatta jääneistä levyistä voi tehdä hankintaehdotuksen kirjastoon. Mikään ei estä tekemästä ehdotusta myös johonkin isompaan kirjastoon, josta levyn sitten voisi kaukolainata, jos se saadaan hankituksia.
Kannattaa kuitenkin muistaa, että kirjastoilla ei ole koko ajan pienenevien hankintamäärärahojen puitteissa mahdollista hankkia kuin pieni osa maailmalla julkaistavista levyistä. Mitään mahdollisuutta niiden kaikkien hankkimiseen ei ole. Siksi hankintaehdotukset ovat tärkeä osa kokoelmatyötä eli kannattaa olla aktiivinen.
Heikki Poroila
Tikkurilan kirjasto
Kyllä uuden salasanan saaminen vaatii kirjastokäyntiä ja henkilöllisyyden todistamista. Kyyti kirjastojen käyttösäännöt löytyvät osoitteesta: http://www.kyyti.fi/palvelut/kayttosaannot
Runon on kirjoittanut Hilja Haahti:
Ota lapsen rakkaus lämpöisin!
Sun on se ja aina on ollutkin.
Se on köyhä sun lempesi rinnalle panna,
vaan puutteet unhota, anteeks anna!
Se on ote pitkästä runosta "60-vuotiaalle äidilleni" ja on julkaistu alun perin kokoelmassa:
Hilja Haahti: Tuomenterttuja. Otava 1899.(Nimellä Hilja Hahnsson).
Olisikohan kyseessä Martti Haavion kokoama Iloinen eläinkirja - eli kaksitoista viisasta mestaria (WSOY). Kirjassa on Haavion kokoamia ja muokkaamia satuja eri kansojen sadustoista. Teoksesta on otettu lukuisia painoksia, ensimmäinen ilmestyi vuonna 1946; tuorein, 14. painos on vuodelta 2002. Kirjaan on kaksi eri kuvitusta. Ensimmäinen kuvitus on Matti Verkaksen. Vuonna 1953 ilmestyneestä kolmannesta painoksesta lähtien kirjassa on ollut uusi, Helga Sjöstedtin tekemä kuvitus. Kirjassa on osin mustavalkoinen ja osin monivärikuvitus.
Satu Seitsemän pientä kiliä löytyy vuoden 1981 painoksesta sivulta 37.
http://lastenkirjainstituutti.fi/
Suomen tilastollisen vuosikirja listaa kuolleet kuolemansyyn mukaan. Listaus ei ole yleisyysjärjestyksessä, vaan tautiluokituksen nimikkeistön mukainen.
Tilastolliset vuosikirjat verkossa:
http://www.doria.fi/handle/10024/67152/browse?order=DESC&type=dateacces…
Finavian sivuilta löytyvän tiedon mukaan reseptilääkkeet saa ottaa mukaan matkustamoon alkuperäispakkauksessa matkustajan nimellä varustettuna, mutta muuten ihovoiteet, rasvat ja lähes kaikki kosmetiikkatuotteet lasketaan nesteiksi. Lisätietoja löytyy Finavian sivuilta: https://www.finavia.fi/fi/lentoasemalla/matkatavarat/ennen-matkaa.
Hypnoosi-Hemppa on yksi Veikko Savolaisen eli nimimerkki Joonaksen lastenkirjan Lepsu ja komittari (Sanoma, 1957) henkilöistä. Lepsu on kirjan päähenkilön, professori Hamelin koira. Komittari on professorin keksimä koomillisia ilmiöitä havaitseva mittari. Muita kirjan henkilöitä ovat esimerkiksi Nyyrikki Nurinkurinen, Aivastava Aapeli ja Riutuva Rusto.
Professori Hameli ja Lepsu esiintyivät ensimmäisen kerran Savolaisen Helsingin Sanomiin piirtämän Joonas-sarjakuvan "pilaversiossa", jota hän alkoi tehdä vastalauseena sille, ettei toimitusjohtaja Eljas Erkko suostunut hänen palkankorotuspyyntöönsä. Joonaksen tarina Helsingin Sanomissa päättyi tähän palkkajupakkaan. Sanoma Oy kuitenkin kustansi Lepsun ja komittarin - "Kumma kyllä",…
Lehtien varaaminen tapahtuu hiukan toisin kuin kirjojen.
Voit valita varattavan lehden numeron vasta, kun olet antanut muut varaustiedot, esimerkiksi näin:
Etsi haluamasi lehden nimeketiedot ja napsauta joko painiketta Varaa tai painiketta Lisää koriin. Syötä omat tietosi, valitse noutokirjasto ja napsauta painiketta Jatka. Nyt näytölle ilmestyy luettelo valitsemasi lehden numeroista. Valitse haluamasi numero ja napsauta painiketta Varaa valittu lehden numero.
http://luettelo.helmet.fi/help*fin#lehtienvaraaminen
Kyseessä saattaa olla elokuva "Uhka", ruots. "Hotet" vuodelta 2004.
Lasse Brudell on vastuullinen ohjelmoija Norrbottenin lentotukikohdassa Vidselissä. Hän tekee töitä JAS Gripenin Huippusalaisen EWS-tietokonejärjestelmän parissa. Tuntemattomat agentit kidnappaavat Lassen perheen päästäkseen käsiksi huippusalaiseen ohjelmaan. Yhtäkkiä pelissä on monta miljardia, ja Lasse Brudell on joutunut painajaismaiseen tilanteeseen. Antti Reini ja Peter Franzen ovat sivurooleissa.
Ohjaus Kjell Sundvall.
Pääosissa: Stefan Sauk, Maria Bonnevie, Dejan Cukic, Rolf Degerlund, Åsa Forsblad, Peter Franzen, Peter Haber, Malena Hallerdt, Christian Magdu, Shanti Roney
Olisiko kyseessä tämäntapainen runo:
"... piika aitas peitot potkii, levveet lihat hyllyy, russakka vuan ruminieroo pitkin piian pyllyy. Isäntä nousoo sijaltansa, kessumualle asteloo, itestäsä kiinni pittää, kessumuataan kasteloo. Kuuhutukko, keltanuama, taivaan kantta kamuaa, pojjaan käsi kesäyössä, hammeen alle hamuaa. Lehmänpaska lepikossa, levollisna lötköttää, sinipinta sontiainen, paskan alla pötköttää".
Tämän runon alkuperää on kysytty tässä palvelussa jo aiemminkin, ja siihen on vastattu näin:
"Vuonna 2003 Seppo Kolehmainen oli vieraana Petteri Väänäsen toimittamassa Hyvän päivän jatkot -ohjelmassa (20.7.2003) ja lausui siinä isänsä jäämistöstä löytämänsä, julkaisemattoman Kalle Väänäsen runon 'Maalaiskylän idylli'.…
Puolan paanit tarkoittavat keskiaikaisia puolalais-liettualaisia "herroja", ts. ylimystöä. Puolan kielessä on edelleen käytössä sana "pan", joka tarkoittaa suunnilleen samaa kuin "herra".
Ks. Aamulehti 26.4.1927 s. 9 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1506952?page=9&term=paanit
Wattenfallin sivuilta löytyy sähkönkulutus-vertailu. Leivänpaahdinta on halvempi käyttää kuin hellan levyä. https://www.vattenfall.fi/energianeuvonta/sahkonkulutus/sahkolaitteiden-energiankulutus/ (haku: leivänpaahtimen sähkönkulutus)
Ekologisuus varmaan määräytyy energian kulutuksen mukaan eli leivänpaahdin olisi ekologisempi kuin hella. Hellalla voi tosin valmistaa useampia ruokalajeje, joten se lienee hankintana ekologisempi.
Martat ovat vertailleet erilaisten paistotapojen hyviä ja huonoja puolia. https://www.martat.fi/marttakoulu/ruoka/ruoanvalmistus/kypsennysmenetelmia/paistaminen/
Yleisesti mitä enemmän rasvaa paistamisessa käuytetään, sitä epäterveellisempi lopputulos.
Paahtoleivästäkin saa epäterveellistä…
