Kanadassa siirryttiin oikeanpuoleiseen liikenteeseen asteittain 1920 -luvun alussa. Syynä olivat ongelmat Kanadan ja USA:n rajaliikenteessä. Kanadan itäisessä osassa Uudessa Ranskassa liikenne on kuitenkin aina ollut oikeanpuoleista. Ks. lisää Wikipediasta, Left- and right-hand traffic (https://en.wikipedia.org/wiki/Left-_and_right-hand_traffic#cite_note-cbc-39)
Ylen usein kysytyissä kerrotaan, että Ylellä on myynnissä myös radiossa ja televisiossa esitettyä draamaa, asiaa ja lastenohjelmia, https://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/11/26/ohjelmat-mita-voin-ostaa-tallenteina
Arkistomyynnin sivulla annetaan lisätietoa https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/10/20/arkistomyynti-arkistoaineistoa-yksityis-ja-tutkimuskayttoon ja sieltä pääset tekemään tilauksen https://www.lyyti.fi/reg16/?p=choose&uid=242279-1902371225.
Ylen viihde- ja draamamateriaalia löytyy myös Elävästä arkistosta, https://yle.fi/aihe/elava-arkisto/tv-ohjelmat ja Areenassakin on klassikkoja ja toivottuja, https://areena.yle.fi/tv/ohjelmat/elokuvat.
Elonetissa voi katsella elokuvia https://elonet.…
Tähän kysymykseen on vastattu aikaisemminkin. Alla aikaisempi vastaus ja linkki siihen:
Suomen kirjakieli ei kultapoju tai kultapoika -sanoja tunne, mutta murteellisesti sitä käytetään usein juuri hiukan ironisessa merkityksessä. Sillä voidaan tarkoittaa lellikkiä, lellipoikaa, eli vaikkapa opettajan suosikkia koulussa. Ilmaus "elää kuin kultapoika" taas tarkoittaa huolettomana elämistä. Kultapojalla on tarkoitettu myös hamekangasmallia, jossa on käytetty punaisia, keltaisia ja vihreitä lankoja.
Alla linkki Suomen murteiden sanakirjan sivuille, jossa sanan käyttöä on selvitetty:
http://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&word=kultapoika&sms_id=SMS_4ee8fedaa122b4acf93485e6de6062af
https://www.kirjastot.fi/kysy/mita-…
Ehkä muistelet Eduard Uspenskin satua "Takuumiehet" (Otava, 1978, tekijän hyväksymin muutoksin suomentanut Martti Anhava)? Nämä takuumiehet ovat pieniä miehiä, jotka asuvat erilaisissa laitteissa ja koneissa ja huoltavat niitä niin kauan kuin takuu on voimassa ja palaavat sitten tehtaalle. Vanhin takuumies Esaias Hesekielinpoika Könni on jäänyt asumaan käkikelloon käkensä Maijan kanssa, koska kellotehdas on lopetettu.
Usein kehystämöt tekevät entisöintiä. Kannattaa etsiä haulla maalauksen entisöinti, taulun entisöinti, maalauksen konservointi, taulun konservointi. Konservaattoriliiton konservaattoreita löytyy heidän sivuiltaan, https://www.konservaattoriliitto.fi/etsitko-konservaattoria/maalaustait…;
Etsin kirjallisuutta aiheesta, mutta en löytänyt oikein käytännön oppaita Helmetistä, Englanninkielinen Cleaning painted surfaces voisi olla käytännöllinen, mutta sitä ei löydy Helmetistä, vain AMK-kirjastoista ja Vaski-kirjastosta, josta sitä toki voi pyytää oman lähikirjaston kautta kaukolainaan, https://www.finna.fi/Record/3amk.104465
Finnasta löytyi listaa konservointikirjallisuudesta, mutta se vaikutti enemmänkin ammattikirjallisuudelta,…
Latinaa on lausuttu eri aikoina ja eri paikoissa hieman eri tavoin. Ei voida sanoa, mikä näistä tavoista olisi se oikea tapa lausua latinaa. Klassisessa latinassa c-kirjain lausuttiin aina k:na. Myöhemmässä latinassa c-kirjain taas voitiin lausua i-, e- ja y-kirjaimien sekä ae- ja oe-diftongien edellä hieman s-kirjaimen tapaan.
Nykyisin eri maissa on omia ääntämissääntöjään. Näin ollen esimerkiksi ranskalainen latinan harrastaja saattaa ääntää latinaa eri tavalla kuin suomalainen, englantilainen tai norjalainen. Suomessa latinan c-kirjain opetetaan lausumaan klassisen latinan tapaan k:na.
Latinan kielen ääntämysohjeita löytyy kieliopeista, esim.Tuomo Pekkanen, Ars Grammatica, ss. 9-13 sekä Nils Sjöstrand, Ny latinsk grammatik.
Bitumi sisältää PAH-yhdisteitä eli polysyklisiä aromaattisia hiilivetyjä. Aiheesta on tehty opinnäytetyö: PAH-yhdisteet bitumikatteissa ja niiden aiheuttamat riskit bitumikatteen kierrätykselle / Pauliina Ahokas (Lahden ammattikorkeakoulu, 2016), joka on myös verkossa luettavissa:
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/110919/Ahokas_Pauliina.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Vanhoja koulunäytelmiä sisältäviä teoksia ovat esimerkiksi:
Airisto, Irma: Kuunvaloa ja muita näytelmiä kouluille ja kerhoille (1975)
Ahokainen, Ester: Joukolla juhlimaan : lasten ohjelmistoa (1970)
Haahtela, Mattila, Tiusanen (toim.): Näytelmän vuoro (1965)
Susiluoto, Laura: Tinanappi ja muita satunäytelmiä (1967)
Österlund, Lisa: Leikisti ja oikeasti : kansakoulun luokkanäytelmiä (1967)
Öljymäki, Aino: Iloa ja juhlaa-sarja (ilmestynyt vuosina 1957-1963)
Kainet-kirjastojen kokoelmista löytyviä vanhoja koulunäytelmiä voi hakea Finna-verkkokirjastosta, www.kainet.finna.fi. Parhaimman hakutuloksen saa tarkennetun haun kautta. Hakuryhmä-osiossa käytetään hakusanaa ”koulunäytelmät” ja sivun alalaidasta Muu-kohdasta…
huumekoirat ovat usein labradorinnoutajia. Huumekoirina käytetään muidenkin rotujen koiria, ja periaatteessa se voi olla minkä rodun koira vain, kunhan rodun ja yksilön ominaisuudet sopivat työhön.
Jamppa Tuomisen esittämään lauluun "Meren rannalla" ei ole olemassa nuottia. Laulun on säveltänyt Reijo Määttä ja sanat on tehnyt Rikhard Palm.
Muusikoiden-net palstalla on keskusteltu vuonna 2017 tästä kappaleesta: Muusikoiden.net - Keskustelu - Meren rannalla, Jamppa Tuominen
Jamppa Tuominen on esittänyt myös toisen "merenranta aiheisen" kappaleen: "Rannalla kyynelten meren" (säv. Jori Sivonen, san. Vexi Salmi). Tähänkään kappaleeseen ei ole julkaistu nuottia.
Leveyspiirit ovat maapallon kiertäviä päiväntasaajan suuntaisia piirejä. Päiväntasaaja eli ekvaattori puolestaan sijaitsee napojen puolivälissä ja jakaa maapallon pohjoiseen ja eteläiseen pallonpuoliskoon. Leveyspiirit eivät siis kulje napojen kautta. Napojen kautta kulkevat pituuspiirit.Lähteet:LeveyspiiriPituus- ja leveyspiirit muodostavat kartalle verkonPäiväntasaaja
Kirjallisuuden tekijänoikeusjärjestö Sanasto julkaisee vuosittain tilastot vuoden lainatuimmista teoksista. Vuoden 2023 lista julkaistiin viime toukokuussa, ja se kertoo yleisten kirjastojen lainatuimman teoksen olleen J. K. Rowlingin "Harry Potter ja viisasten kivi". Täältä pääset katselemaan erinäisiä lainavuotta 2023 koskevia listauksia, joita Sanasto on tehnyt: https://www.sanasto.fi/tassa-ovat-vuoden-2023-lainatuimmat-kirjat/
Joulunvastaisen yön valvomista on nimitetty "kukon kengittämiseksi". Sanonnan on ajateltu liittyvän siihen, että tällöin valvotaan kukonlauluun asti. Sen alkuperä liittynee kuitenkin saman nimiseen perinteiseen joululeikkiin. Haastava leikki piti osanottajat usein hereillä aamunkoittoon asti, minkä vuoksi jouluyön valvojaisia on alettu kutsua kukon kengittämiseksi."Sitten piti vielä ruveta 'kukkoa kenkittämään.' Pojat hakivat 'saavintangon porstoosta' ja käänsivät pitkäntuolin sivupenkin kanssa rinnan noin sylen päähän sekä asettivat tangon näiden päälle; sitten he panivat tallukkaan sekä penkille, että tuolille kummallekin puolelle tankoa noin kyynärän etäisyydelle. Kengittäjä istui pitkin päin tangolle ja nosti jalkansa ristiin sille…
Suomalaisen paikannimikirjan (Karttakeskus ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2007) mukaan Ahvio on ruotsiksi Ahvis. Löytyy historiallisista lähteistä vuonna 1555 Ahawiss, Affwio 1558 Ahuioby 1561, Ahvis 1744, Ahvio 1789. Asutus sijaitsee Ahvionkosken rannallla Kosken nimi esiintyy vanhastaan myös muodossa Ahviskoski. Siihen liittyy ilmeisesti kalan nimi ahven. Jos Ahviskoski on vanha kansanomainen nimi niin se on voinut lyhentyä muodosta Ahveniskoski. Paikkaa osoittava johdin -io on voitu liittää nimeen kylännimeä muodostettaessa. Toinen mahdollisuus on, että kosken nimestä Ahvenkoski > Ahvikoski on saatu kylännimi Ahvi > Ahvio.
Kymin historian 1:n (Kouvolan Kirja- ja Kivipaino, 1960) mukaan Mammulanmäki tulee vuonna…
Tällaiselta paikalta vaikuttaisi ainakin Kolumbian pääkaupunki Bogotá, jossa vuoden keskimääräisesti alin lämpötila on vuosina 1995–2020 ollut kuukauden mukaan tammikuussa 7°C, ja ylin vastaavasti helmikuussa 20°C. Yleisesti ottaen Bogotássa vallitsee lauhkea ilmasto, tai subtrooppinen vuoristoilmasto. Lämpötiloissa saattaa kuitenkin saman kuukauden sisällä olla suuria vaihteluita - tammikuun (joka on yleensä kylmin kuukausi Bogotássa) lämpöennätys on toisaalta ollut +28,6°C, joka mitattiin vuonna 2003. Tällaiset lämpötilat ovat silti harvinaisia, sillä lämpömittarin lukema harvoin nousee yli 23 asteen. Lämpötilaennätyksiä ja keskimääräisiä lämpötiloja voi tarkastella esim. seuraavalta sivulta: https…
Ylioppilastutkintolautakunnan kotisivuilla ei ole noin vanhoja tietoja, eikä niitä löydy heidän arkistostaankaan. Ylioppilastutkintolautakunnan arkistosta vastattiin, että tiedot saattaisivat löytyä Kansallisarkistossa.
Kirjassa Sivistyksen portti : ylioppilastutkinnon historia (Mervi ja Pekka Kaarninen, Otava, 2002) sivulla 390 on taulukko, jossa on laskettu kahden vuoden ajalta tiedot ylioppilaiden määrästä äidinkielen ja sukupuolen mukaan. Tiedot löytyvät siinä aikaväliltä 1870-1919. Lähteenä mainitaan käytetyn lehteä TIDSKRIFT UTGIVEN AV PEDAGOGISKA FÖRENINGEN I FINLAND, joka löytyy digitoituna Kansalliskirjaston kokoelmista.
Ylioppilaiden kokonaismäärä jokaiselta vuodelta löytyy kirjan seuraavalta…
Kihniön kunnasta ei nähtävästi ole kirjoitettu omaa historiateosta. Heikki Rantatuvan kokoama, vuonna 1971 julkaistu Parkanon ja Kihniön kirja, yli 800-sivuinen teos käsittelee seudun historiaa.
Kansallisarkiston verkkosivuilla on tietoa kruununtilojen aineistoista: https://portti.kansallisarkisto.fi/fi/aineisto-oppaat/kruununtilojen-ka…
Palvelussamme on aiemmin vastattu useampaankin torppia tai kruununtorppia koskeviin kysymyksiin. Näiden kahden vastauksen verkkolinkit ovat osin vanhentuneita, mutta vastausten sisällöissä on perustietoa torppien historiatietoja etsiville:
https://www.kirjastot.fi/kysy/torpparin-rakentama-mokki-kirjaatinko-mih…
https://www.kirjastot.fi/kysy/omistamani-maatilat-ovat-alun-perin
Kuten…
Virren ”Soi kunniaksi Luojan” (tai ”Soi kiitokseksi Luojan”) on säveltänyt Jean Sibelius. Säkeistöt 1 ja 2 on kirjoittanut Aukusti Valdemar Koskimies ja 3. säkeistön Ilta Koskimies. Sibeliuksen teosten yhtenäistettyjen nimekkeiden luettelossa sen nimi on ”Laulut, sekakuoro, op23. Nro 6a, Soi kiitokseksi Luojan”.
Laulettavia käännöksiä on olemassa ainakin kaksi.
Fabian Dahlströmin tekemän Sibeliuksen teosluettelon mukaan R. Birch Hoylen englanninkielinen sanoitus ”We praise Thee, our Creator” sisältyy nuottiin ”Cantate Domino : World Student Christian Federation Hymnal”. Tästä nuotista on useita painoksia, joiden sisältötietoja en pääse näkemään. Martti Nisosen englanninkielinen sanoitus ”Take flight, my song so tender” sisältyy…
Tästä Veikko Samulin säveltämästä ja Jori Nummelinin sanoittamasta kappaleesta ei ole julkaistu nuottia. Kappaleen sanat ja soinnut löytyvät verkosta esimerkiksi Chordify-palvelusta (https://chordify.net) ja "Ultimate guitar" -palvelusta (https://www.ultimate-guitar.com).
