Hei,
Pikkuserkusta on kysytty kirjastonhoitajalta esimerkiksi https://www.kirjastot.fi/kysy/mika-on-pikkuserkku
Vanhempiesi serkkujen lapset ovat sinulle siis pikkuserkkuja.
Tie Helsingistä Lahteen on rakennettu jo 1930-luvulla.
Ns. uuden tien rakentamispäätökset on tehty vuonna 1955. Tietä rakennettiin tämän jälkeen pätkissä. Viimeinen osa Mäntsälä-Lahti valmistui 1958. Kyseessä oli tien päällystystyöt, varsinainen tieosuus oli olemassa jo 1930-luvulta.
Kaikkiin varauksiin ilmestyy nykyää automaattisesti takaraja. Se liittyy johonkin tekniseen ongelmaan. Päivämäärä on kahden vuoden päässä tulevaisuudessa, joten siitä ei ole mitään haittaa.
Romaaneja eri maista ja kulttuureista on ilmestynyt suomeksi paljon, mutta jokainen niistä omanlaisensa.Keräsimme sinulle joitakin nimiä, jotka aiheeltaan olisivat sellaisia kuin toivoit.
Afrikkaan sijoittuvia tarinoita ovat mm. Adichien Purppuranpunainen hibiscus ja Doris Lessingin Ruoho laulaa ja miksei Blixenin Europpalaisena Afrikassa sekä Farahin Aavikon tyttäret
Cecilia Samartinin Nora & Alicia sijoittuu Kuubaan, Isabel Allenden Rakkaus ja varjo kertoo Chilestä.
Espanjan sisällisodan ajoista kertovat kirjat Duenasin Ommelten välinen aika sekä Hemingwayn Kenelle kellot soivat.
Kamilla Shamsien Poltetut varjot kertoo Intiasta. Jakaranda puun lapset sijoittuu Iraniin ja suosittu muistelmateos Sassonin Prinsessa Saudi-Arabiaan
Saksankielistä alkutekstiä ei ole. Schützin sävellyksen löysi kätköistään Harald Andersen, ja Asunta teki suomennoksen norjalaisen Magnus Brostrup Landstadin tekstiin, jonka Edvard Evers ruotsinsi ja joka on nykyisessä suomenruotsalaisessa vk:ssa nro 8. Laulun teksti alkaa säkeistöstä 2. Riikinruotsalaisessa numero on 424 ja siellä säkeistöt ovat ilmeisesti viimeisimmän muokkaajan jäljiltä eri järjestyksessä. Sävellyksen ja tekstin yhdistäminen johtuu siitä, että runomitta on sama kuin Schützin säveltämässä, jonka tekijästä ja sisällöstä ei ole tietoa, tai se saattaisi olla yksi psalmiparafraaseista? Jos siis tekstin alkuperästä halutaan tieto, niin tekijä on M.B.Landstad ja vuosi 1861, ruotsintaja E.Evers 1902. Ja sitten Asunta joskus 50-…
Yleisesti ottaen kustantajilla ei ole tekijänoikeutta, vaan pelkästään tekijöiden kanssa tehtyihin sopimuksiin perustuva yksinoikeus julkaista tekijöiden tekstit tietyssä muodossa ja yhteydessä. Vanhat tekstit ovat itsessään tekijänoikeudellisesti vapaita, mutta sellaisesta tehtyyn käännökseen on kääntäjällä tekijänoikeus, joka on voimassa kuten varsinainenkin tekijänoikeus.
Yliopistopainon "epämääräisyys" asiassa voi johtua siitä, ettei kääntäjien kanssa ole aikoinaan tehty kunnollisia sopimuksia. Jos sopimuksia ei ole tehty, Yliopistopainon oikeudet rajautuvat kustannettuun kirjaan ja sen levittämiseen. Kustannussopimukset yleensä sitovat tekijää niin, ettei hän voi vapaasti hyödyntää tekstiään sopimatta asiasta kustantajan kanssa. Mutta…
Voisikohan kyseessä olla Sara Razai ja Djävulen är en lögnare -kirja? Razai oli haastateltavana Efter Nio -ohjelmassa 29.8.2016 (uusinta 30.8.2016).
Ohjelma Yle Areenassa: http://areena.yle.fi/1-3160482
Sara Razai: https://www.forlaget.com/author/sara-razai/
Kaarlo Haapasen kirjat Leskien kortteli (Tammi, 1982), Kersojen korttelit (Pietarsaaren sanomat, 1986) ja Kortteliympyrä (Pietarsaaren sanomat, 1987) kuuluvat useiden Suomen yleisten kirjastojen kokoelmiin.
Ette mainitse, minne haluaisitte kirjat tilata. Mikäli kirjoja ei ole lähikirjastossanne tai kirjastoverkkoalueellanne, voitte tilata kirjat kaukolainaan oman lähikirjastonne kautta.
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Mikäli kirjastokorttiisi on liitetty nelinumeroinen tunnusluku (pin-koodi), voit muuttaa sähköpostiosoitteesi kirjautumalla omiin tietoihisi Helmet-palvelusivustolla. Jos sinulla ei ole tunnuslukua, poikkea missä tahansa Helmet-kirjastossa ja varaa mukaasi voimassa oleva henkilöllisyystodistus, niin virkailija tekee sähköpostiosoitteen muutoksen puolestasi.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info
Kysyjä ei määrittele ilmaisua "kunnollinen" muutoin kuin viittaamalla yleisesti yhden kustantajan julkaisemiin suomennoksiin, joita ei pidä sellaisina. Avoimeksi siis jää, mitkä ominaisuudet ratkaisevat käännöksen kelpoisuuden. Toisaalta voidaan suoraan todeta, että ensimmäisen kerran vuonna 1582 julkaistusta kokoelmasta Piæ Cantiones ecclesiasticæ et scholasticæ veterum episcoporum ei ole olemassa ns. modernia, kattavaa suomennosta, tuoreinkin on 1960-luvulta.
Ensimmäinen suomennos julkaistiin vuonna 1616 nimellä Wanhain Suomen maan Piispain ja Kirkon Esimiesten laulud Christuxesta ja inhimillisen elämän surkeudhesta, mutta pahoin pelkään, ettei tämä olisi kysyjän tarkoittama "kunnollinen" käännös. Ilmeisesti sellainen ei ole myöskään…
Kirjastokorttia ei voi uusia netin kautta, mutta uusiminen onnistuu soittamalla tai käymällä missä tahansa Kyyti-kirjastossa. Kirjastokortin uusimisen yhteydessä tarkistamme, että yhteystiedot ovat ajan tasalla.
Helsingin historian katsotaan alkaneeksi siitä, kun Kustaa Vaasa 12.6.1550 antoi kuninkaallisen määräyksen, jolla Porvoon, Tammisaaren, Rauman ja Ulvilan (eli Porin) kaupunkien porvareita määrättiin muuttamaan uuteen Helsingin pitäjään Helsingin kosken ääreen perustettuun kaupunkiin (Matti Klinge, Helsinki - Itämeren tytär, s. 9.) Päämäränä oli perustaa Tallinnan kauppakaupungeille eli Räävelille kilpailija. Ilmeisesti tuo käsky löytyy teossarjan Konung Gustaf den förstes registratur, julk. Riksarkivet ; toim. Joh. Ax. Almquist. 29 osaa, osasta 22 s. 280 (12/6 1550). Nämä tiedot löytyvät teoksesta Helsingin kaupungin historia osa I, Eino E. Suolahden artikkelista, Vantaan Helsinki. Siitä löytyy muutakin tietoa…
Valitettavasti en löytänyt piirrettyä, joka sopisi täysin kuvaukseesi. Eteeni kuitenkin tuli sirkukseen sijoittuva vuonna 1942 osana Terry Toons sarjaa ilmestynyt piirretty nimeltä Happy Circus days. Sen tapahtumat sijoittuvat sirkukseen ja siinä käytetään linkittämääsi Julius Fučíkin Entrance of the Gladiators kappaletta. Piirretystä löytää pätkiä googlettamalla sen nimen. Alla sarjan wikipedia-sivu:
https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_Terrytoons_animated_shorts
Toinen mahdollinen piirretty voisi olla 1983 ilmestynyt Matka maailman ympäri. Alla sarjan wikipedia-sivu:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Matka_maailman_ymp%C3%A4ri_(piirrossarja)
Kyselin työkavereilta etsimääsi kirjaa ja vastaukseksi sain kirjan Iltahetken tarinoita, jonka tekijät ovat Anne Suess sekä Josef Carl Grund. Valitettavasti kirjaa ei ole saatavilla Helmet-kirjastoista.
Tiedustelin kirjastotyössä pidempään olleilta kysymystäsi. He muistelivat, että kirjastot ovat saaneet esimerkiksi Aku Ankan taskukirjoja kovakantisina versioina Kirjastopalvelun kautta. Tämä tieto vahvistettiin myös Kirjastopalvelusta. Sieltä kerrottiin, että Kirjastopalvelu osti ennen Aku Ankan taskukirjat arkkeina ja sitoivat ne Vippulan varastolla kirjasidoksiksi. Tätä on heidän mukaansa tehty aina 1990-luvun loppupuolelle saakka.
Lempi Pursiaisen Savon tytön tarina -sarjassa on ilmestynyt neljä kirjaa:
- Pienenä tyttönä Savossa (1)
- Savon tytön tie (2)
- Savon tyttö ja sotavuodet (3)
- Savon tyttö etsii elämää (4)
Lähde: Kirjasampo: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175944267352
She walks in beauty on yksi niistä yhdeksästä Byronin Hebrew melodies -kokoelman kolmestakymmenestä runosta, jotka Valter Juva on tulkinnut suomeksi valikoimassa Sata runoa : valikoituja maailmankirjallisuudesta (WSOY, 1916). Siinä sen nimenä on Hän ihanana hiipii luo.
Tämä Talouselämä-lehden numero on lainattavissa Helmet-kirjastoista muutamista Helsingin kirjastoista, ja näyttäisi tällä hetkellä olevan hyllyssä Laajasalon ja Vuosaaren kirjastoissa. Löydät lehden tiedot kirjoittamalla Helmet-hakuun lehden nimen ja valitsemalla linkin Talouselämä: Helsinki:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1105854__Stalousel%C3%A4m…
Ohje lehtien varaamiseen löytyy täältä:
https://luettelo.helmet.fi/help*fin#lehtienvaraaminen
Voit myös pyytää kirjaston henkilökuntaa varaamaan lehden.
