Kyllä tuo The Crystalsien esitys Rudolphista löytyy helposti esimerkiksi HelMet-kirjastosta, jos sitä ei tosiaankaan ole Lahden omissa kokoelmissa (kannattaa varmistaa ennen kaukolainan pyytämistä, ainakin Nastolassa näytti olevan CD A Christmas gift for you from Phil Spector). Esimerkiksi seuraavista se löytyy: http://luettelo.helmet.fi/record=b1600073~S9*fin, http://luettelo.helmet.fi/record=b2021773~S9*fin, http://luettelo.helmet.fi/record=b1884545~S9*fin, http://luettelo.helmet.fi/record=b1799127~S9*fin ja http://luettelo.helmet.fi/record=b1014993~S9*fin.
Heikki Poroila
Kaarlo Haapasen kirjat Leskien kortteli (Tammi, 1982), Kersojen korttelit (Pietarsaaren sanomat, 1986) ja Kortteliympyrä (Pietarsaaren sanomat, 1987) kuuluvat useiden Suomen yleisten kirjastojen kokoelmiin.
Ette mainitse, minne haluaisitte kirjat tilata. Mikäli kirjoja ei ole lähikirjastossanne tai kirjastoverkkoalueellanne, voitte tilata kirjat kaukolainaan oman lähikirjastonne kautta.
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Taikuri David Seth Kotkinin taiteilijanimi David Copperfield tulee tosiaankin Dickensin samannimisestä kirjasta koska hän pitää nimen soinista.
https://en.wikipedia.org/wiki/David_Copperfield_(illusionist)
Hei!
Pahoittelut, että vastaaminen on kestänyt ja vielä siitäkin, että tietoa löytyi näin laihasti. Leipomoista löytyy ihan hiukan tietoa, mutta niiden työntekijöistä ei mitään. Pertti Gyllden on tehnyt kirjasen ”Puoli pulloo punasta limunaatia ja nuoltu pulla!”, josta löydän maininnan s. 23, että Ida Klingstedillä oli tuohon aikaan leipomo ja pullapuoti. Se myytiin v. 1928 Närkille, joka toimikin sitten ihan meidän aikaan asti (lopetti siis toimintansa joskus 1990-luvulla). Viimeinen omistaja oli Martti Närkki, joka nykyään asuu Kuopiossa. Hänellä on (ainakin ollut) arkistoa, mm. äänikasetti Närkin leipomon vaiheista. Tämä tieto löytyy tästä em. Gylldenin kirjasta.
Nykyisinkin toiminnassa oleva Elosen leipomo perustettiin vasta…
Japanissa on lukemattomia perinteisiä vuotuisia tapahtumia ja juhlia, joiden alkuperä on usein uskonnollinen. Tietoa näistä löytyy esim. seuraavista teoksista ja nettilinkeistä:
Vesterinen, Ilmari : Shintolaisuus : Japanin kansallisuskonto. Gaudeamus, 2012.
Helmet http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2047231
Japani : pienoishakuteos Japanista. Japanin ja Suomen kulttuurivaihdon toimeenpanokomitea, 2006. (Kirjassa esitellään myös vuotuisia juhlia.)
Helmet http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1800040
Porrasmaa, Raisa : Japani pintaa syvemmältä. Atena, 2012.
Helmet http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2066897
Japanin kulttuuri. Otava, 1994. (3.painos 2002.)
Helmet http://haku.helmet.fi/iii/encore/record…
Olisiko kyseessä tämäntapainen runo:
"... piika aitas peitot potkii, levveet lihat hyllyy, russakka vuan ruminieroo pitkin piian pyllyy. Isäntä nousoo sijaltansa, kessumualle asteloo, itestäsä kiinni pittää, kessumuataan kasteloo. Kuuhutukko, keltanuama, taivaan kantta kamuaa, pojjaan käsi kesäyössä, hammeen alle hamuaa. Lehmänpaska lepikossa, levollisna lötköttää, sinipinta sontiainen, paskan alla pötköttää".
Tämän runon alkuperää on kysytty tässä palvelussa jo aiemminkin, ja siihen on vastattu näin:
"Vuonna 2003 Seppo Kolehmainen oli vieraana Petteri Väänäsen toimittamassa Hyvän päivän jatkot -ohjelmassa (20.7.2003) ja lausui siinä isänsä jäämistöstä löytämänsä, julkaisemattoman Kalle Väänäsen runon 'Maalaiskylän idylli'.…
Yksimielistä vastausta tuskin löytyy, jos asiaa ryhdytään ratkomaan ideologioiden tai uskontojen näkökulmasta. Puhtaasti biologian ja evoluution näkökulmasta mikään yksittäinen eliölaji ei ole sinänsä sen tarpeellisempi kuin mikään toinenkaan. Evoluutiolla ei ole tavoitteita tai päämääriä, se on vain nimitys järjestelmälle, joka näyttää ratkaisevan eliölajien menestymisen. Maapallo eli miljardeja vuosia siten, että ainoa elämä oli yksinkertaisten bakteerien ja muiden pieneliöiden elämää.
Voidaan siis turvallisesti sanoa, että Maapallo ei mitenkään tarvitse ihmistä biologisena lajina, kuten se ei tarvitse kimalaisia tai kaskelottajakaan. Tätä ei pidä kuitenkaan ymmärtää niin, ettei ihmisellä ja monilla eliöillä olisi kehittynyt suhdetta,…
Kaupallisten palvelujen (esim. Bookbeat, Storytel ym.) äänikirjoja voi kuunnella vain heidän omilla sovelluksillaan.
Adobe Digital Editions (ADE) voi olla osittain sellainen palvelu, jolla voi kuunnella eri palveluntarjoajilta hankittuja kirjoja, mutta siihenkään ei välttämättä saa ladattua ihan kaikkea sisältöä. ADEa voi käyttää tietokoneella, tableteilla tai mobiililaitteilla. Ohjelman asentaminen ja käyttö on ilmaista.
Hämeenlinnasta kertovia ja sitä kuvaavia ja valokuvia sisältäviä kirjoja on useita eri
vuosikymmniltä. Esim. Böök: Hämeenlinna -matkailuopas, (alkuperäinen
julkaisuvuosi 1927), nyt uusintapainoksena. Samoin löytyy neliosainen
Hämeenlinnan kaupungin historia, (ilmestynyt vuosina 1916-1966), kuin myös
Sandberg - Viherjuuri: Hämeenlinna (1935). Helsingin kaupunginkirjastossa
Hämeenlinnasta kertovat kirjat löytyvät luokista 412.4 (maantiede, Suomi) ja
929 (paikallishistoria, Suomi). Kaikkein kattavin Hämeenlinna-aineisto löytyy
kuitenkin Hämeenlinnan kaupunginkirjaston (http://www.htk.fi/kirjasto/index.htm) Hämeenlinna-kokoelmasta (käsikirjasto, ei
siis lainata). Helsingin aineiston saatavuus kannattaa tarkistaa Plussa-
tietokannasta http://…
Suomenkielistä tietoa Anita Brooknerista löytyy mm. kirjoista Ulkomaisia nykykertojia 1, 1998 ja Kissansilmä:angloamerikkalaisia naiskirjailijoita 1970-80-luvuilla, 1991. Tiedot kirjoista saat Kuopion kaupunginkirjaston aineistohausta (yhdistelmähaku) http://kirjasto.kuopio.fi/riimi/zgate.dll
Valitse hakutyypiksi asiasana ja asiasanaksi Brookner, Anita. Kannattaa myös tutustua Kuopion kaupunginkirjaston käsikirjastokokoelmaan mm.seuraaviin teoksiin Contemporary popular writers ja Encyclopedia of world literature in the 20th century. Viittauksia Brookneria koskeviin lehtiartikkeleihin löytyy jonkin verran. Kysy kirjastosta Arvostelevaa kirjaluetteloa vuodelta 1988. Kirjaston työasemilta voit käyttää Aleksi WWW-viitetietokantaa (sisältää…
Sellaista lähdettä, jossa suoraan mainittaisiin, mitkä Kleen teokset ovat Carpelanin runojen taustalla en löytänyt.
Paul Kleen maalausten saksan- ja englanninkielisiä nimiä löytyy Kleetä käsittelevistä teoksista, joista Hämeenlinnan kirjastoissa on seuraavat.
Grohmann, Will: Paul Klee
Jardi, Enric: Paul Klee
Naubert-Riser, Constance: Klee
Raboff, Ernest: Paul Klee
Jardin teoksessa on 116 maalusta ja niiden saksan- ja englanninkieliset nimet.
Mainitsemanne HeSa: arvostelu Carpelanin runoteoksesta on kirjastossa luettavissa Kirjallisuusarvosteluja-lehdestä. Se on numerossa 1/2000 s. 10 ( lehden ylälaidassa oleva sivunumero).
Internetistä google-haulla hakusanalla ”Paul Klee” löytyy useita sivuja, joissa on kuvia Kleen maalauksista.
Jatko-osan nimi on Dirdy dancing: Havana nights (2004). Elokuvan on ohjannut Guy Ferland ja pääosiaa esiintyvät mm. Diego Luna,Katey miller, Sela Ward, John Slattery http://en.wikipedia.org/wiki/Dirty_Dancing:_Havana_Nights
Elokuvasta on saatavana soundtrack nimella Dirdy Dancing Havana Nights.
Täältä voit yrittää ladata elokuvan tai musiikin:
http://www.dirtydancinghavananights.com/
Tässä traileri
http://www.apple.com/trailers/artisan/dirtydancinghavananights/
Ja täältä voit katsoa pätkiä elokuvasta
http://www.youtube.com/watch?v=ZuKNgmCafFQ
Kustantajan sivuilta käy ilmi, että vuoden 2009 painoksen ISBN-numero on sama kuin kirjastosta varaamasi edellisvuotisen kirjan. Kyseessä on siis muuttamaton painos, joten voit rauhassa käyttää sitä tenttiin valmentautumiseen.
Kysymäsi teoksen voit saada kaukolainaksi asuinpaikkasi kirjaston kautta tekemällä kirjasta kaukolainapyynnön.
Teos: Heiskari, Jaakko: Kaaranneksen masuuni ja kalkkitie: Lapin vuoritoiminnan historiaa vv. 1640-1820.
Esimerkiksi Rovaniemen kaupunginkirjastossa, (Lapin maakuntakirjasto),
on tätä kirjaa 3 kappaletta hyllyssä. Lähettäjäkirjasto toimittaa kirjan siihen kirjastoon, johon olet tehnyt kaukolainapyynnön.
Vihlman on Suomessa esiintyvä melko harvinainen sukunimi.Vihlman-nimisten lukumäärä oli Väestörekisterin mukaan vuonna 2014 yhteensä 101.
Nimen alkuperää on kysytty aikaisemmin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa, tässä vastaus vuodelta 2013:
"Käytettävissä olevista lähteistämme ei löytynyt Vihlman-nimen alkuperää tai merkitystä. Pirjo Mikkosen Sukunimet-kirjassa mainitaan, että Vihlman-nimeä on suomalaistettu vuoden 1906 tienoilla. Uusiksi sukunimiksi on otettu mm. nimiä Vilja, Venho, Oras ja Vuolukka. Lisätietoa voisi löytyä Suomen Sukututkimusseurasta http://www.genealogia.fi/"
Tulosteet maksavat kaikissa Helmet-kirjastoissa 0,40 € / sivu riippumatta siitä, ovatko ne värillisiä vai mustavalkoisia.
http://www.helmet.fi/Preview/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Lainaaja…
Kirja on Camilo José Celan Masurkka kahdelle kuolemalle. Kirjan tapahtumat sijoittuvat kirjailijan kotiseudulle Galiciaan ja kyseessä on nimenomaan kyläyhteisön kuvaus.
Ote kirjasta: ”Don Mariano Vilobal, se piereksivä pappi, putosi kellotapulista ja taittoi niskansa /... / -Siinä menee protestanteille! Kuolema Lutherille!”
Digi- ja väestötietoviraston Nimipalvelun mukaan vuosina 2010 - 2019 Ringo on ollut etunimenä viidellä henkilöllä. Yhteensä nimi on annettu 53 henkilölle.
Voit tarkastella nimen lukumääriä täältä:
https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/default.asp?L=1
Gambinasta on kyselty palvelussa samoin sanoin ennenkin, aivan hiljattain vieläpä: https://www.kirjastot.fi/kysy/etsisin-gambinasta-mita-tahansa-tietoa?language_content_entity=fi
Altian asiakaspalvelijan mukaan (chat-keskustelu 27.2.2020) Gambinaa on valmistettu 30-luvulta lähtien Rajamäen tehtaalla, joka oli ennen Alkon omistuksessa. Suurin osa juoman ainesosista (ainakin vermutti) tulee ulkomailta, mutta valmistus on edelleen rajamäkeläistä. Valitettavasti Altian arkistoistakaan ei löytynyt juomasekoituksen tuotekehittäjien tietoja. Myös Hotelli- ja ravintolamuseon tiedoissa on Gambinan kohdalla aukko (sähköposti 28.2.2020).
Gambina ilmestyi Alkon hyllyille heti kieltolain kumoamisen jälkeen (1932). Kieltolaki oli vaikeuttanut…
