Hei!
Lainojen uusiminen, varausten tekeminen ja omien tietojen hallinnointi edellyttää verkkokirjastoon kirjautumista. Kirjautuminen tapahtuu kirjastokortin numerolla ja tunnusluvulla (pin-koodi). Pin-koodin saa käymällä jossakin Kuopion kaupunginkirjaston toimipisteessä. Mukana tulee olla kirjastokortti ja kuvallinen henkilöllisyystodistus. Puhelimitse tai sähköpostilla pin-koodia ei anneta.
Kirjastojen aukioloajat ja yhteystiedot löytyvät verkkokirjasto Finnasta https://kuopio.finna.fi/
Fennica-tietokanta osoitteessa https://finna.fi kertoo, että Dickensin teoksen Älä rakasta minua vielä englanninkielinen alkuteos on The Cricket on the Hearth. Teos on julkaistu aikaisemmin suomeksi nimellä Kotisirkka.
Englanninkielisen Wikipedian artikkeli osoitteessa https://en.wikipedia.org/wiki/The_Cricket_on_the_Hearth tarjoaa teoksesta lisätietoa.
Tehtäväkiertoa nimitetään usein asiasanoituksissa työkierroksi. Pääkaupunkiseudun aineistotietokanta Plussasta löytyy työkierto-asiasanalla kuusi viitettä: Tampereen yliopiston julkaisema Journalismin muutoskaruselli (1999), Suomen kuntaliiton Liikettä kuntien työelämään (1995), Juha Varilan Työmarkkinakelpoisuus ja työssä oppiminen (1992), Oulun yliopiston julkaisemat Vaihtelun halut ja yleisyys työelämässä (1992) ja Joustava työura (1992), seminaariraportti nimeltä Joustava työura (1992) sekä Henkilötoimikunnan mietintö nimeltä Liikkuvuutta hallintoon (1989). Artikkeliviitetietokanta Aleksista löytyy katkaistulla hakusanalla työkier* 17 lehtiartikkeliviitettä. Voit tehdä haun Aleksista joko itse kirjaston työasemilla tai pyytää…
Hei!
Pahoittelut, että vastaaminen on kestänyt ja vielä siitäkin, että tietoa löytyi näin laihasti. Leipomoista löytyy ihan hiukan tietoa, mutta niiden työntekijöistä ei mitään. Pertti Gyllden on tehnyt kirjasen ”Puoli pulloo punasta limunaatia ja nuoltu pulla!”, josta löydän maininnan s. 23, että Ida Klingstedillä oli tuohon aikaan leipomo ja pullapuoti. Se myytiin v. 1928 Närkille, joka toimikin sitten ihan meidän aikaan asti (lopetti siis toimintansa joskus 1990-luvulla). Viimeinen omistaja oli Martti Närkki, joka nykyään asuu Kuopiossa. Hänellä on (ainakin ollut) arkistoa, mm. äänikasetti Närkin leipomon vaiheista. Tämä tieto löytyy tästä em. Gylldenin kirjasta.
Nykyisinkin toiminnassa oleva Elosen leipomo perustettiin vasta…
Inkeri Anttila oli Helsingin kaupunginvaltuuston jäsen vuosina 1973–1976. Anttila edusti Liberaalista Kansanpuoluetta.
Väinö Hupli oli Helsingin kaupunginvaltuuston jäsen 1919 - 1921. Hupli oli sosiaalidemokraatti.
Arthur Castrén ei ole ollut Helsingin kaupunginvaltuuston jäsen. Castrén oli Helsingin kaupunginjohtaja vuodesta 1921.
Lähteet:
Paavolainen, Jaakko: Helsingin kaupunginvaltuuston historia 1919 - 1976 (Helsingin kaupungin julkaisuja no 38, 1989)
http://valtioneuvosto.fi/hallitukset/ministeri/-/m/inkeri-anttila
https://kansallisbiografia.fi/
https://fi.wikipedia.org/wiki/Inkeri_Anttila
Kuka kukin on 1978 -kirjan mukaan Erkki Häkämies oli Kotkan kaupunginvaltuuston jäsen vuodesta 1977 eteenpäin. Muut lähteet (esimerkiksi Helsingin Sanomien muistokirjoitus Häkämiehestä) tietävät lisätä, että hän toimi "Kotkan kaupungin luottamustehtävissä vuoteen 1981".
Varmennekortin voi parhaiten testata sen julkisen palvelun avulla, joka on myöntänyt / toimittanut varmennekortinkin. Esimerkiksi väestörekisterikeskus tarjoaa maksutta mPollux Digisign Client -kortinlukijaohjelmiston myöntämiinsä henkilövarmenteisiin. Katso lisää https://vrk.fi/kortinlukijaohjelmisto
Italian ignavo merkitsee laiskaa, joutilasta, saamatonta. Dante-kommentaareissa puhutaan pelkureista, puolueettomista, nahjuksista, häpeättä ja kunniatta eläneistä, halveksittavista sekä raukkamaisuuden liepeillä viipyvistä.
Jumalaisessa näytelmässä "ignavi" - jota sanaa ei Danten tekstissä esiinny - esitellään Helvetin 3. laulun säkeissä 22-69. Tyyni Tuulio kuvailee heitä Elina Vaaran suomennoksen esipuheena julkaistussa kirjoituksessaan seuraavasti: "Varsinaisten piirien ulkopuolella, ennen Akheron-virran ylitystä, runoilijat kohtaavat joukon vainajia, joita ampiaiset ja paarmat pistävät. Nämä ovat Danten suuresti halveksimia pelkureita ja puolueettomia, jotka eivät ole tehneet hyvää eikä…
Koneesi näyttää olevan joulukuulta 1938 ja kuuluu 1000 koneen erään. Singer
ISMACS International sivusto kertoo Singereiden valmistusvuodet valmistusnomeron mukaan. Hieman on selattava, mutta sieltä ne löytyvät.
Kalleimmista maista löytyy monia luetteloita. WorldData-sivustolla Suomi on 17:ksi kallein maa. Luettelo löytyy alta:
https://www.worlddata.info/cost-of-living.php
Numbeo-tietokannassa on vertailtu 119 maata. Sen mukaan Suomi on kalleimpien maiden listalla sijalla 13. Tämän listauksen mukaan kalleimmat maat ovat Sveitsi, Norja,Venezuela, Islanti ja Tanska. Alla linkki lisätietoon Ylen uutisesta (23.1.2015):
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/01/23/naissa-maissa-on-kalleinta-ela…
Vaikuttaa siltä, ettei vuonna 2010 ilmestyväksi kaavailtua Eläinkoti pulassa -kirjaa ole julkaistu lainkaan. Kirjastotietokannoista siitä löytyvät vain kustantajan ilmoittamat ennakkotiedot. Kansalliskirjastostakin saatavuustiedot puuttuvat. Vapaakappalekirjastona sen kokoelmiin kirjan voisi ainakin otaksua kuuluvan, mikäli se olisi ilmestynyt - oli painos sitten kuinka pieni hyvänsä.
Harjunpää ja kylmä kuolema (ruots. Harjunpää och kalla döden) on neliosainen televisiosarja vuodelta 1983.
Sarjaa on kuvattu Katso-lehden 1/1983 mukaan eri puolilla Helsinkiä, muun muassa Kruununhaassa sekä silloisen poliisilaitoksen tiloissa Aleksanterinkadulla.
Myös merellinen Helsinki on sarjassa vahvasti läsnä.
Emme löytäneet kuitenkaan vahvistusta sille, että sarjaa olisi kuvattu juuri Herttoniemen kartanossa.
Sarja on tälläkin hetkellä katsottavissa YLE Areenassa, josta voi tehdä lisää tunnistuksia.
Herttoniemestä kuvauspaikkana yleensä on luettavissa lisää esimerkiksi Herttoniemen kartanon sivuilta sekä elokuvahistorioitsija Jari Sedergrenin blogikirjoituksesta.
Harri Närhestä löydät tietoa teoksessa Kotimaisia nykykertojia 2/toim. Ritva Aarnio ja Ismo Loivamaa. Teoksen saatavuuden näet nettiosoitteesta http://www.libplussa.fi (pääkaupunkiseudun kirjastot). Asioidessasi kirjastossa voit pyytää virkailijalta artikkelihakua Närhen lehtikirjoituksista, niitä kyllä löytyy.
Vänrikki Stoolin tarinat julkaistiin suomeksi jo vuonna 1848. Albert Edelfeltin kuvittamat Vänrikki Stoolin tarinat ilmestyivät vihkoina vuonna 1898. Vuoden 1919 laitoksen painosmäärät löytynevät WSOY:n tilastokirjoista, joita kaupunginkirjastossa ei valitettavasti ole. WSOY:n arkistosta niitä kannattaa kysellä. Runebergsbiblioteketista (Svenska Litteratursällskapet i Finland)tieto saattaisi myös löytyä.
Kyselin asiaa kollegoilta. He suosittelevat k.o. kirjoja, jotka löytyvät seuraavan linkin takaa:
http://www.helmet.fi/search~S9*fin?/Xhomoseksuaalisuus+kuvakirjat&searc…
Kopion lehdestä saat Kansalliskirjastosta Helsingistä. Ota yhteyttä Kansalliskirjaston tietopalveluun sähköpostitse:
kk-tietopalvelu@helsinki.fi
http://www.kansalliskirjasto.fi/yleistieto/yhteystiedot/toimipisteet.ht…
Kirjoista en valitettavasti runoa löytänyt, selasin esim. Neuvostolyriikkaa osat 1-4. Tulenkantajat lehdessä vuodelta 1930 numerossa 4 löytää kyseinen runo Uuno Kailaan vapaasti suomentamana. Kyseinen lehti on luettavissa sekä Kaisatalossa että Kansalliskirjastossa. Jos runo jostakin kirjasta vielä löytysi, niin palaan asiaan.
Muuttuneet tiedot eivät päivity Helmetiin. Joitakin tietoja, esim. osoitteen tai puhelinnumeron, voi muuttaa Helmet-sivuston kautta, mutta muutos sukunimeen tehdään kirjastossa. Tule kirjastoon ja ota henkilötodistus mukaan. Uuden kortin saat samalla käynnillä.
Pohjois-Karjalan paikallis- ja maakuntalehdet on säilytetty ja ne ovat luettavissa mikrofilmeinä Joensuun pääkirjastossa, myös tuolta ajalta. Mikrofilmeistä saa myös kopioita. Maakuntalehtiä ovat Karjalainen, Karjalan maa (ei ilmesty enää) ja Pohjois-Karjala (nyk. Viikko Pohjois-Karjala). Sanomalehti Karjalaista on myös sidottuina lehtinä pääkirjaston varastossa.
Muiden maakuntien sanomalehtiä saa kaukolainaksi mikrofilmeinä Joensuun pääkirjastoon tai omaan lähikirjastoosi, mikäli siellä on mikrofilmin lukulaite.
