Sähköpostiosoitetta et pysty itse vaihtamaan meidän nykyisessä kirjastojärjestelmässä vaan sinun täytyy olla yhteydessä kirjastoon ja kirjaston henkilökunta vaihtaa sähköpostiosoitteesi. Meidän kirjastojärjestelmä vaihtuu tänä keväänä ja sen jälkeen on mahdollista korjata kirjastojärjestelmässä olevia henkilötietoja itse.
Saat uuden kirjastokortin mistä tahansa Helmet-kirjastojen toimipisteestä. Varaa mukaan voimassa oleva henkilötodistus, passi, ajokortti tai kuvallinen kela-kortti.
Vanhan tilalle tehdystä aikuisten kirjastokortista veloitetaan kolme euroa. Mikäli olet tehnyt rikosilmoituksen varkaudesta, saat kortin ilmaiseksi.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Usein_kysyttya/Usein_kysyttya__ongelmat…
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa
Suomen kansallisbibliografia Fennican mukaan Sally Salmisen Pitkä kevät ilmestyi vuonna 1939, mutta siitä otettiin 2. ja 3. lisäpainos, eli uusi mutta muuttamaton painos, vuonna 1940. Eli osassa kirjoja painovuotena on 1939 ja osassa 1940. Alla linkki Fennicaan:
https://finna.fi
Inkeri Anttila oli Helsingin kaupunginvaltuuston jäsen vuosina 1973–1976. Anttila edusti Liberaalista Kansanpuoluetta.
Väinö Hupli oli Helsingin kaupunginvaltuuston jäsen 1919 - 1921. Hupli oli sosiaalidemokraatti.
Arthur Castrén ei ole ollut Helsingin kaupunginvaltuuston jäsen. Castrén oli Helsingin kaupunginjohtaja vuodesta 1921.
Lähteet:
Paavolainen, Jaakko: Helsingin kaupunginvaltuuston historia 1919 - 1976 (Helsingin kaupungin julkaisuja no 38, 1989)
http://valtioneuvosto.fi/hallitukset/ministeri/-/m/inkeri-anttila
https://kansallisbiografia.fi/
https://fi.wikipedia.org/wiki/Inkeri_Anttila
Kysyjä tarkoittanee sarjan neljännen osan Storia della bambina perduta suomennoksen julkaisemista, alkukielinen teoshan on vuodelta 2014. Kustantaja WSOY:n ennakkotietojen mukaan kirja julkaistaan nimellä Kadonneen lapsen tarina lokakuussa 2018 (paperikirja, mp3-äänikirja ja e-kirja).
Kirja tulee kirjastoihin heti kun välittäjäliikkeet pystyvät sen kirjoille toimittamaan. Edes kirjastoissa itsessään ei vielä tiedetä tarkkaa päivää, se riippuu niin monesta tekijästä. Kysyjän kannattaa olla tässä asiassa yhteydessä suoraan omaan kirjastoonsa, joka ehkä tarjoaa mahdollisuuden tehdä ennakkovaraus.
Heikki Poroila
Robin Hoodin suomenkielisen version ääniohjaajana toiminut Reino Bäckman oli taustaltaan muusikko. Sille, että hän elokuvien suomenkielisiä ääniversioita toteuttaessaan hyödynsi laulajia, ei välttämättä ole mitään sen erityisempää syytä kuin hänen yhteytensä musiikkimaailmaan ja vuosien varrella muodostamansa muusikkokontaktit. Aikaisemmissa Disney-jälkiäänityksissäänkin hän oli näyttelijöiden ohella käyttänyt äänirooleissa laulajia, kuten Aristokateissa Lea Lavenia Ameliana (1972) ja Robin Hoodissakin esiintynyttä Viktor Klimenkoa Viidakkokirjan Kaan roolissa (1968), joten mikään poikkeus Robin Hood ei Bäckmanin elokuvatöiden joukossa ole.
Myös Wikipedian Robin Hood -artikkelin mainitsema Ossi Ahlapuro oli mukana…
Anna-Leena Härkönen on kirjoittanut tyylilajiltaan varsin monenlaisia kirjoja. Hänen teoksiaan on luonnehdittu mm. psykologisiksi romaaneiksi, kehitysromaaneiksi, rakkausromaaneiksi, mustaksi huumoriksi ja tragikomiikaksi. Hän on kirjoittanut ainakin romaaneja, runoja, novelleja, pakinoita, laulujen tekstejä, näytelmiä ja tv-sarjojen ja elokuvien käsikirjoituksia.
Esimerkiksi psykologisiksi romaaneiksi luonnehditaan hyvin monia ja myös monella tavalla toisistaan poikkeavia kirjoja. Tämän maininnan ovat saaneet esimerkiksi jotkin Pauliina Rauhalan, Tommi Kinnusen, Jukka Viikilän, Elena Ferranten ja Selja Ahavan romaanit . Alla linkki Siilinjärven kirjaston aineistotietokannan hakuun aiheena psykologiset romaanit:…
Tähän aihepiiriin liittyvää ja sitä valottavaa teoretisointia voisi ehkä lähteä etsiskelemään Jean Piaget'n ja Lev Vygotskin kirjoituksista. Piaget'n lapsen puheen kehittymistä ja Vygotskin ajattelun ja kielen suhdetta yleensä pohdiskelevat teoriat tarjoavat asiasta kiinnostuneelle ongelmaa mainiosti havainnollistavia käsitteitä ja erittelyjä. Varsinkin Vygotskin Ajattelu ja kieli on mitä suositeltavin lähdeteos haettaessa psykologista selitystä "enemmän itselle kuin muille" suunnatulle puheelle.
Puhe voi olla sisäistä tai ulkoista: sisäinen puhe on puhetta itselle, ulkoinen puhe on puhetta muille. Ulkoinen puhe on ajatuksen muuttamista sanoiksi, sen materialisoimista ja objektivoimista. Sisäisessä puheessa suunta on…
Etsitte tekstiä, jolla osallistuitte Raittiuskirjoituskilpailujen kilpailuun joko vuonna 1951 tai 1952. Selvitin asiaa olemalla yhteydessä Raittiuden ystävät -keskusjärjestöön, josta sain lisätietoa noista kirjoituskilpailuista. Raittiuskilpakirjoituksia järjestettiin yhteistyössä paikallisten raittiusyhdistysten ja Suomen opettajain raittiusliiton kanssa.
Käyttäessäni Suomen opettajain raittiusliittoa haussani Kansalliskirjaston hakupalvelussa, sain vastauksesi monia Kansalliskirjaston kokoelmaan kuuluvia valmistekirjasia, joissa on Raittiuskirjoituskilpailussa käytettyä aineistoa. Sain Kansalliskirjastolta apua. Suomen opettajain raittiusliiton arkisto sisältyy Nuorisokasvatusliiton arkistoon, jota säilytetään…
Yhtä noppaa heitettäessä ykkösen todennäköisyys on 1/6.
Yhdellä nopalla todennäköisyys sille, että tulee ykkönen on siis: 1/6 ≈ 0,17 ≈ 17%
Kahta noppaa heitettäessä todennäköisyys sille, että yksi kahdesta on ykkönen (eli 1. TAI 2. on ykkönen) on: 1/6+1/6 = 2/6 = 1/3 ≈ 0,33 ≈ 33%
Jos sinulla olisi kolme noppaa, ja tarvitsisit vähintään yhden ykkösen (eli 1. TAI 2. TAI 3. on ykkönen) tällöin: 1/6+1/6+1/6 = 3/6 = 1/2 = 0,5 = 50%
Eli kun tapaukset ovat erilliset, on laskentakaava tämänlainen:
?(? ??? ?) = ?(?) + ?(?), jos tapaukset eivät riipu toisistaan…
L. Onerva on kirjoittanut todellakin kaksi Ihminen -nimistä runoa. Ensimmäinen ilmestyi kokoelmassa Särjetyt jumalat (1910) ja se alkaa sanoilla
Mikä olen? Tähdenlento
Luojan ikuisessa yössä,
tomujyvä aavan aineen
lakkaamattomassa työssä.
Toinen ilmestyi kokoelmassa Murattiköynnös (1918) ja se alkaa näin:
Tavoittaa tyhjyys jumal-ajatuksen
kuin tähdenlennon ikikierroltaan,
Leimahtaa siivet liekkiin lentäväisen,
mi tuhaks raukee tulen saatuaan:
Pär Lagerqvist on kirjoittanut runon Livets båt http://diktarkiv.blogspot.com/2012/09/veckans-dikt-vecka-1236.html . Suomennettuna runo Elämän vene löytyy kirjasta Lagerkvist, Pär: Runoja (1955).
Jouko Vahtolan Suomen mäkihypyn historia kertoo, että Suomen ensimmäinen suunnitelmallisesti järjestetty mäkihyppykilpailu hypättiin 9. maaliskuuta 1886 pohjoisrinteellä Helsingin Katajanokalla. Mäenlaskukilpailu "norjalaiseen tapaan" oli ollut tarkoitus järjestää jo 1884 ja 1885, mutta näinä vuosina hypyt jäivät hyppäämättä, koska Helsinkiin ei saatu lunta. Helsingin Sporttiklubin järjestämän kilpailun voitti Sandvikenin höyrysahalla työskennellyt norjalainen insinööri Christian Nielsen, joka oli innokas mäkihyppäämisen edistäjä Helsingissä.
Urheilumme kasvot -kirjasarjan talviurheilua käsittelevään ensimmäiseen osaan sisältyvässä artikkelissaan Mäenlasku-urheilumme kehitys Harri Eljanko niin ikään mainitsee, että …
Radio- ja tv-arkiston (RTVA) Ritva-tietokannasta ei löytynyt annetuilla tiedoilla vastausta.
Ylellä on oma tietokantansa, jossa ohjelmien sisältöä on kuvailtu tarkemmin.
Kannattaa ottaa yhteyttä Yle Arkiston asiakaspalveluun:
eva.andberg@yle.fi
"Koskaan rakkaus kuole ei", alun perin Francis Goyan "Daddy's Bolero", on nuotinnettu ainakin kokoelmalle Pop tänään. Vol 26 (Fazer, 1983). Kokoelmaa näyttäisi löytyvän myös Siilinjärven pääkirjastosta.
https://siilinjarvenkirjasto.finna.fi/Record/siilinjarvi.43385
Kouvolan Sanomat löytyvät mikrofilmeinä Kouvolan pääkirjastosta. Näin korona-aikaan asiakkaat kyllä joutuvat käyttämään mikrofilmin lukulaitetta omatoimisesti.
Seura-lehteä näyttäisi löytyvän yliopistojen kirjastoista. Jos tiedät artikkelin, jonka haluat, saat sen kaukopalvelun kautta artikkelikopiona. Saattaa olla ettei kokonaisia lehtiä kaukolainata. Kaukopalvelu on maksullista.
Ainakin säästö- ja osuuskassan kautta sai ostettua vakuutuksia 1960-luvun Jaalassa. (Salminen, Esko: Jaalan historia, 2004.) Eduskunnan kirjastosta löytyy teos: Männistö, Väinö; Karvinen, Ismo: Valkealan-Jaalan vakuutusyhdistys 1878-1978, 1978.
Seppo tarkoittaa tosiaan seppää runokielessä. Leino vielä viittaa kansanrunouden kuuluisimpaan seppään, seppo Ilmariseen, joka takoi taivaankantta ja taivaankappaleita. Tähtitaivas siis innoittaa runon kertojan vielä kerran takaisin luomistyöhön, kun hän nousee takaisin jaloilleen ja alkaa takoa taivaankansia.
https://kaino.kotus.fi/ns/Nykysuomen_sanakirja_5_S-Tr.pdf
https://kielikudelmia.blogspot.com/2017/08/vahatuin-purjein-hoyhensaari…
https://fi.wikipedia.org/wiki/Ilmarinen
Tuomas Salasten sukunimi-info tietää kertoa, että "Saksa on Suomessa esiintyvä sukunimi. Se on suomalaisilla melko yleinen. Noin joka 10 000:s suomalainen on nimeltään Saksa.....
Sukunimien yleisyyslistalla Saksa on sijalla 1 547.
Sanan saksa merkitys on 'saksalainen, saksilainen, kulkukauppias'. Jokin muukin merkitys saattaa tulla kyseeseen." https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/saksa.html
Sivustolta saa tietoa myös Saksa nimisten asuinpaikoista.
Lauri Pohjanpään runo Lauantai-ilta on kokoelmasta Mielialoja (1910). Runo sisältyy myös kokoelmiin Kaipuu ylitse ajan : valitut runot 1910-1954 (1989) sekä Lauri Pohjanpään Valittuihin runoihin (1953) ja nämä teokset kuuluvat lähikirjastonne kokoelmiin.
https://loisto.verkkokirjasto.fi/web/arena/welcome
