Pyhäjärven ja muiden Kirikirjastojen asiakkaiden käytössä on ePress-palvelu, jossa voi lukea yli 200 kotimaista sanomalehteä digitaalisina näköislehtinä, mm. Helsingin Sanomia. Lehtiä voi lukea kirjaston asiakaskoneilta tai mobiililaitteelta Haapajärven, Pyhäjärven, Haapaveden ja Kärsämäen kirjastoissa. Eli muualla kuin kirjaston verkossa lehtiä ei voi lukea. Lisää tietoa Kiri-kirjastojen sivuilta:
https://kirikirjastot.verkkokirjasto.fi/web/arena/e-press
Toinen e-lehtipalvelu Kiri-kirjastoissa on Flipster. Sen kokoelmissa on valikoima englanninkielisiä aikakauslehtiä. Alla lisää tietoa:
https://kirikirjastot.verkkokirjasto.fi/web/arena/flipster
Kirjastot ja kirjastokimpat hankkivat oikeuksia e-lehtien asiakaskäyttöön…
Alla Lappiin ja saamelaisuuteen liittyviä lastenkirjoja. Toivottavasti niistä löytyy sopivia reissullenne.
Minä, äiti ja tunturihärkki / Riitta Jalonen ; kuvittanut Kristiina Louhi
Suden arvoitus / Kirsti Manninen
Pentti miesten Lapin-reissulla / kirjoittanut Riina Katajavuori ; kuvittanut Salla Savolainen
Talviseikkailu Lapissa / Paola ja Pirjo Suhonen
Weetin luokka lentää / kirjoittanut Tuula Sandström ; kuvittanut Jukka Lemmetty
Hopeasarvinen poro: satuja Lapista / Leena Laulajainen ; kuvittanut Virpi Penna
Pikku poron syntymäpäivä / Martti Lintunen
Ella Lapissa / Timo Parvela
Petra ja revontulet / Eevamaria Halttunen
Valkoinen kivi / Kirste Paltto
…
Mainittu laulu lienee Rakkauden valo Hannu Savon ja Kamiinan levyltä vuodelta 2001. Laulussa rakastunut pari rakentaa talon. Mies käy töissä, nainen odottaa. Mutta sitten nurkan takaa tule käärme ja tarjoaa naiselle vihreää omenaa. Onni murtuu.
Paratiisissa ei tarvinnut tehdä töitä, joten kysessä eivät ole Aatami ja Eeva. Tässä rakkauslaulussa tai laajemmin ottaen parisuhdelaulussa hyödynnetään intertekstuaalista viittausta Raamatun luomiskertomukseen. Tällaista viittausta voidaan nimittää alluusioksi.
Alluusiosta: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kirjallisuudentutkimus:alluusio
Runojen tulkintaan voi perehtyä tarkemmin teoksessa Lentävä hevonen
Rakkauden valo on julkaistu kokoelma-cd:llä Suomirokkia 7
Kirsi Kunnaksen runo Siilin kuutamo on ilmestynyt useissa kokoelmissa. Ensimmäisen kerran se julkaistiin kokoelmassa Tiitiäisen satupuu vuonna 1956. Tämän ja muiden kokoelmien tiedot löytyvät Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannasta:
https://prettylib.erikoiskirjastot.fi/lib4/src?DATABASE=6&PBFORMTYPE=01…
Partiolaisten päiväretkimainos tiesi kertoa:". Lintutornin lähellä on ontto tammi, jonka sisälle voi sujahtaa vaikka aikuinen" Retkipaikkavinkit
Kauklahden esite on samaa mieltä:"Fiskarsin metsän lintutornissa voi seurata lintujen muuttopuuhia ja ihailla onttoa lehmusta, jonka sisälle mahtuu ainakin kolme ihmistä kerrallaan." Pikkukaupunkielämää
Eli lintutornin löytämällä löytää varmaan myös onton puun. Partiolaisten mukaan tammen ja kauklahden esitteen mukaan lehmuksen. Lopullinen totuus selvinnee vain käymällä katsomassa.
Luontoon.fi kertoo lintutornin tarkemman sijainnin kartalla.
Tukki-sana tulee ruotsin kielen sanasta, joka nykyruotsissa on muodossa stock. Suomenruotsin murteissa sana esiintyy myös muodossa stukk.
Tukkia-verbin alkuperä sen sijaan tuntematon. Sanalla on kyllä vastineita eräissä lähisukukielissämme (inkeroisessa tukkia, karjalassa tukkie ja virossa tukkida). Verbi on johdos samasta vartalosta, josta on johdettu myös tukehtua ja tukahtua.
Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja (2004)
Lauri Pohjanpään runo Lauantai-ilta on kokoelmasta Mielialoja (1910). Runo sisältyy myös kokoelmiin Kaipuu ylitse ajan : valitut runot 1910-1954 (1989) sekä Lauri Pohjanpään Valittuihin runoihin (1953) ja nämä teokset kuuluvat lähikirjastonne kokoelmiin.
https://loisto.verkkokirjasto.fi/web/arena/welcome
Kysyin asiaa sarjan tuotantoyhtiöstä ja he kertoivat, että tunnusmusiikki on sarjan alkuperäisformaatin Keeping Nation Alive -formaattimusiikkia ja sen on säveltänyt Richard Spiller. Sarjassa käytetään myös katalogimusiikkia Epidemic Sound -katalogista.
Sydämen sykkeen tai sydänmonitorin äänen matkiminen on yleistä sairaalasarjojen musiikissa. Hyviä esimerkkejä ovat Ken Freemanin säveltämät tunnussävelmät pitkäikäiseen brittiläiseen sairaaladraamaan Casualty ja sen sisarsarjaan Holby Cityn sairaala.
Sykettä kuulee populaarimusiikissa usein äänitehosteen muodossa. Esimerkeksi Musen "Follow Me" -kappaleessa ja Taylor Swiftin "Wildest Dreams" -kappaleessa on taustalla aidoista…
Konsta Jylhä on säveltänyt ainakin kolme joululaulua, joita nimitetään vaihtelevasti "Joululauluksi", "Konstan joululauluksi" tai "Konsta Jylhän joululauluksi". Pelkän laulun nimen perusteella ei siis voi tietää varmasti, mistä laulusta on kysymys.
Ainoan selkeän viitteen Jylhän säveltämästä, sanoilla "Syntyi lapsi taivahista" alkavasta laulusta löysin Tuomas Piirosen kirjasta "Joulun lauluperinne : joululauluhakemisto" (Kirjastopalvelu, 1992). Sen mukaan laulun nimi on "Joululaulu". Sanoittajan nimeä ei kirjassa mainita. Kirjan mukaan laulun nuotti sisältyy "Kultalyhde"-nimiseen vuoden 1977 joululehteen, jonka on kustantanut Ristin voitto. Finna-hakupalvelun mukaan lehti on tilattavissa kaukolainaksi Varastokirjastosta. Se on…
Jamppa Tuomisen esittämään lauluun "Meren rannalla" ei ole olemassa nuottia. Laulun on säveltänyt Reijo Määttä ja sanat on tehnyt Rikhard Palm.
Muusikoiden-net palstalla on keskusteltu vuonna 2017 tästä kappaleesta: Muusikoiden.net - Keskustelu - Meren rannalla, Jamppa Tuominen
Jamppa Tuominen on esittänyt myös toisen "merenranta aiheisen" kappaleen: "Rannalla kyynelten meren" (säv. Jori Sivonen, san. Vexi Salmi). Tähänkään kappaleeseen ei ole julkaistu nuottia.
Kirjasto saa myydä tai lahjoittaa kokoelmista poistettua av-aineistoa. Tekijänoikeuslain (404/1961) 19. pykälässä mainitaan, että kirjastolla on oikeus myydä tai muutoin pysyvästi luovuttaa laillisesti hankkimansa aineisto. Kirjasto maksaa lainauskorvauksen hankkiessaan elokuvatallenteita, jotta niitä voi lainata eteenpäin, mutta lainausoikeus ei sisälly myytyyn aineistoon.Lähteet ja lisätietoaAiheesta aiemmin Kysy kirjastonhoitajalla-palstalla: Saako kirjaston poistomyynnissä myydä VHS tai DVD tallenteita? | Kysy kirjastonhoitajalta (kirjastot.fi)Tekijänoikeuslaki, 19§: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404#L2P19
Ehdottamasi taivutus olisi minustakin parempi. Lopullista tuomiota kannattaa kysyä Kotimaisten kielten keskuksen kielineuvonnasta. Kyselylomake on auki parillisilla viikoilla eli tällä viikolla pääsee kysymään. Linkki lomakkeeseen.
Vuonna 1917 Suomen väliaikainen hallitus asetti valtion oppikoulujen lukukausimaksuksi 20 markkaa (nykyrahassa n. 9 euroa). Kansallisarkiton oppikouluja koskevan tekstin mukaan erot valtion ja yksityisten oppikoulujen lukukausimaksujen kohdalla olivat suuria. Kalliolainen-blogissa suuri ikäluokka muistelee opintojaan Kallion yhteiskoulussa. Blogikirjoituksessa on mukana kuva tuntemattomasta lähteestä vuodelta 1958, jossa rehtori Hugo Knuutila kertoo lukukausimaksun olevan 14 000 markkaa (nykyrahassa noin 417 euroa). Rahanarvonlaskimen mukaan vastaava lukukausimaksu olisi vuonna 1965 ollut noin 190 markkaa. Tässä tulee ottaa huomioon inflaatio ja vuoden 1963 rahauudistus. Lähteet: Asetus Suomen valtion…
Olisiko kyseessä sana vällee? Karjalan murteessa käytetty sana vällee tarkoittaa pian, nopeasti. Linkki: murresanakirja.Välleen-sanaa murresanakirja ei tunne.
Lasitalo, "paholaisen silmä", kummitukset ja lasit, joilla aaveita voi nähdä, viittaavat vahvasti Steve Beckin ohjaamaan elokuvaan Kolmetoista aavetta (Thir13en ghosts, 2001), joka oli splatter-aineksin höystetty uudelleenfilmatisointi William Castlen elokuvasta 13 kummitusta (13 ghosts, 1960). TV5 ja Kutonen ovat televisioineet Kolmetoista aavetta jo useammin kuin kolmetoista kertaa (viimeksi 4.11.2017).
Kolmetoista aavetta (2001) - IMDb
https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_1064166
13 kummitusta (1960) - IMDb
KOLMETOISTA AAVETTA ohjelmatiedot - Telsu.fi
Olisiko tämä "Joku muu"-henkilölle sopiva muistopuhe?
Joku Muu on poistunut keskuudestamme
Järkyttyneenä otimme viime viikolla vastaan tiedon, että yrityksemme kunnioitettu ja arvostettu jäsen, Joku Muu on poistunut keskuudestamme.
Jonkun Muun poismeno ei ole korvattavissa. Hän on ollut yrityksemme kantavia voimia jo vuosikymmeniä. Hän teki aina paljon enemmän yhtiön hyväksi kuin hänen osalleen kohtuudella olisi kuulunut.
Aina kun tehtävä, joka piti hoitaa, projekti joka piti vetää, työryhmä, joka kaipasi sihteeriä tai joku kiireellinen, tärkeä työ, oli kaikkien huulilla heti sanat: "Eikö Joku Muu voisi mennä?"
On yleisesti tiedossa, että Joku Muu oli yhtiön historian ahkerimpia jäseniä. Aina kun tarvittiin vapaaehtoisia, kaikki…
Suomen kustannusyhdistys kokoaa vuosittain tilastot julkaistuista uusista nimekkeistä. Omakustanteiden määriä ei tilastoida samalla tavalla ja tarkempia tietoja vuosittain ilmestyneistä omakustanteista onkin vaikea löytää. Kirjakauppamyyntiin tai kirjastoon lainattavaksi päästäkseen on omakustanteelle haettava ISBN-tunnus. Kaikki omakustanteiden kirjoittajat eivät välttämättä tähän pyri.
Uutisoinnin mukaan omakustanteita tehdään ja luetaan Suomessa yhä enemmän. Kansainvälinen omakustannepalveluita myyvä BoD (Books on Demand) toteutti seitsemässä maassa, myös Suomessa tutkimuksen omakustanteiden kirjoittamisesta. Omakustannekirjailijoita oli online-kyselyssä mukana 5 500, lukijoita tuhat. Tutkimuksen mukaan Suomessa…
Niissä J. N. Vainion toimittamissa ”Valistuksen laulukirjoissa”, jotka pääsen näkemään, ei tällaista ”Joutsenlaulua” ole. Vuoden 1917 8. painoksessa ja vuoden 1945 33. painoksessa on Fredrik August Ehrströmin säveltämä ”Joutsen”, jonka sanoituksena on Johan Ludvig Runebergin runo ”Svanen” Yrjö Veijolan suomentamana. Laulu alkaa: ”Halk’ illan ruskon”. Otto Mannisen kirjoittama runo ”Joutsenet” alkaa: ”Yli soiluvan veen ne sousi”. Tämä runo on yhdistetty suomalaiseen kansansävelmään lauluksi. Se sisältyy esimerkiksi Aksel Törnuddin toimittamaan ”Koulun laulukirjaan”, josta on useita painoksia.Kumpikin laulu sisältyy nuottiin ”Kultaiset koululaulut vanhoilta ajoilta” (Tammi, 2008).Otto Manninen on kirjoittanut myös runon ”Joutsenlaulua…
