Puisia malleja on, mutta ainakaan meillä ei ole tiedossa suomalaista tahoa, joka niitä myisi. Netin kautta hinta tulee luultavasti joka tapauksessa halvemmaksi, vaikka sellainen olisikin jossakin. Isosta Britanniasta löytyy myyjänä ainakin Hobgoblin Music (http://www.hobgoblin.com/local/sales/210/wooden-flutes/) ja Yhdysvalloista Lark in the Morning (http://larkinam.com/IrishFlutes.html - kannattaa tosin huomioida huomattavat tullimaksut, jos tilaa EU:n ulkopuolelta).
Helsingin tai Porvoon kaupunginkirjastoilla ei ole pääsyä The Guardian -lehden arkistoon. Kansalliskirjastossa on lehti mikrofilminä, täältä tietoa:
http://www.kansalliskirjasto.fi/kokoelmatjapalvelut/kokoelmat/ulkomaise…
Helsingin yliopiston pääkirjastossa Kaisa-talossa on myös The Guardian -lehti elektronisena aineistona:
http://www.helsinki.fi/kirjasto/fi/toimipaikat/paakirjasto/
Lahden pääkirjastolta löytyy Etelä-Suomen Sanomien vuosikertoja mikrofilmeinä vuodesta 1914 saakka. Hakemasi ajankohdan lehti pitäisi siis löytyä. Kotilainaan niitä ei ole mahdollista saada, mutta kirjastosta löytyy mikrofilmien lukulaite jolla lukeminen sekä skannaus/tulostaminen onnistuu.
Lisätietoja palvelusta: http://lastukirjastot.fi/110026/fi/articles/mikrofilmit
Fiktiivisissäkin tarinoissa lienee usein sekä fiktiota että faktaa jonkinlaisena sekoituksena. Toisaalta myös faktana kirjoitettu teos sisältää monesti paikkansa pitämätöntä tietoa. Ja fiktiivisestä teoksesta "itsensä" löytänyt saattaa loukkaantua. Rajan vetäminen ei ole ollenkaan aina itsestään selvää.
Tästä rajanvedosta on kirjoitettu paljon. Mm. Dorrit Kohnin teoksessa Fiktion mieli on aiheesta artikkeli nimeltä Fiktiiviset ja historialliset elämät: rajoja ja rajatapauksia (s. 29-50). Nettilähteitä ovat vaikkapa alla olevat:
http://www.ennenjanyt.net/1-01/i-mu.htm
http://tieteentermipankki.fi/wiki/Kirjallisuudentutkimus:historiallinen…
https://kirjakko.wordpress.com/2012/08/17/kirjalappaa-fakta-fiktio-ja-s…
http://www.ts.fi/kulttuuri/…
Musiikkiäänitteillä ei ole ISBN- tai ISMN-numeroiden kaltaista yhteistä standardikoodia. Sen seurauksena äänitteen julkaisija harkitsee itse, lisääkö julkaisuunsa jonkin tunnisteen ja minkälaisen. Usein omakustantajat päätyvät ratkaisuun "CD-001", joka ei todellisuudessa identifioi mitään, kun samaa koodia on käyttänyt myös moni muu. Vakiintuneilla levy-yhtiöillä on omat kirjaimista ja numeroista koostuvat pidemmät koodinsa, mutta nekään eivät ole standardimuotoisia. Omakustannusjulkaisijan kannalta mahdollisimman omaperäinen, mutta silti ytimekäs koodi on tarkoituksenmukaisin: sillä erottuu, mutta on silti muistettavissa. Esimerkiksi suomalainen Fuga-levykauppa on julkaissut paljon omakustanteita omalla helposti tunnistettavalla…
Tilastokeskus vastasi kysymykseesi seuraavasti:
"Luultavasti tuollaisia tilastoja ei löydy valmiina, kannattaa varmistaa asia väestörekisterikeskuksesta.
https://vrk.fi/yhteystiedot
Tilastokeskuksen väestörakennetilastosta löytyy aikasarjaa eri uskontokuntiin kuuluvien määrästä Suomessa, http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/sq/fdb3ca14-28df-4837-9c35-c6dcb756063e . Tästä voi päätellä esimerkiksi onko jokin uskontokunta kasvanut jäsenmäärältään, varsinaisesti erojen määrää ei siitä suoraan näe.
Esimerkiksi Suomen ev.luterilainen kirkko kerää tilastotietoja eronneiden määrästä, ks. https://www.kirkontilastot.fi/viz?id=26. Samanlaisia tilastotietoja varmasti löytyy muiltakin uskontokunnilta."
Hei!
Kyseessä on Jevgeni Jevtusenkon runo "Nuku rakkaani...". Runo löytyy ainakin Jevtusenkon teoksesta Runoni (Kirjayhtymä 1984). Teoksen runot ovat ilmestyneet Neuvostoliitossa 1952-1972. Kyseinen teos löytyy Nurmijärven kirjaston kokoelmasta, joten voit käydä kysymässä kirjaa kirjastosta.
Näitä aistimuksia kutsutaan fosfeeneiksi. Lisää ilmiöstä voit lukea täältä:
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/hieroitko-silmiasi-kovaa-ja-nait-outoja-kuvioita-tasta-ilmiossa-on-kyse/6767352#gs.7pgzt7
Kun tulostaa vain mustaa tekstiä, väritulostimen muut värit eivät kulu, kunhan huomaa asetuksissa/määrityksissä valita "mustavalkoinen/vain musta muste"-vaihtoehdon. Mustaa saadaan myös värillisten musteiden sekoituksena ja tavallisesti väritulostimet käyttävätkin kaikkia värikasetteja, ellei käyttäjä mustavalkoisia dokumentteja tulostaessaan nimenomaisesti säädä laitettaan käyttämään vain mustaa väriä.
Mitä luultavimmin Pariisin yöt olivat eloisia eivätkä suinkaan hiljaisia vuonna 1910. Vuosisadan vaihteessa ennen ensimmäisen maailmansodan puhkeamista Pariisissa elettiin ajankautta, joka tunnetaan nimellä ”La Belle Epoque”, suomennettuna kaunis aikakausi. Tämä vaurauden aikakausi sijoittuu vuosien 1880-1914 välille. Tuolloin elettiin rauhan aikaa, loistokkaita vuosia. Pariisi oli taiteilijoiden ja boheemin elämäntavan keskittymä. Elokuva, kabaree ja can-can tanssi olivat suosittuja kansan huvituksia. Montmartressa Pigallen punaisten lyhtyjen alueella sijaitsi maailmankuulu kabaree Moulin Rouge, joka eli aktiivisia vuosiaan viihdyttäen yleisöä ympäri Eurooppaa erilaisin tanssi- ja teatteriesityksin. Moulin Rougessa ja punaisten lyhtyjen…
Kyseessä on kaiketikin Yhtyneiden kuvalehtien vuosina 1976-1979 julkaisema aikakauslehti P.S : paljon puhuva, suoraan sanova.
P.S.-lehteä on vain muutaman yliopistokirjaston kokoelmissa. Pääkaupunkiseudulla lehden voi lukea Kansalliskirjastossa, mutta kotilainaan sitä ei saa.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3422984
Kansalliskirjaston palveluista nyt poikkeusaikana voit lukea lisää täältä:
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Iskelmän tähtitaivas (WSOY 2004) -kirjan mukaan Loukiala lopetti 1980-luvun lopulla ammattimaisen muusikon uransa ja ryhtyi yksityisyrittäjäksi kiinteistönhoitoalalle. Musiikki on kuitenkin säilyttänyt paikkansa hänen elämässään edelleenkin ja silloin tällöin hänet näkee esiintymässäkin. Tuorein levytys on vuodelta 2000 (omakustanne-cd 'Love me tender').
Pelikirjat käsittelevät yleensä tietokonepelejä.
Pelaamista ja populaarikulttuurin hyödyllisyyttä käsitellään teoksessa:
Kaikki huono on hyväksi : miten populaarikulttuuri tekee meistä älykkäämpiä / Steven Johnson ; suomentanut Kimmo Pietiläinen
Hakemalla HelMetin tarkennetulla haulla hakusanoilla "pelit" ja "sosiaalinen vuorovaikutus", tulee mm. tämä kirja:
Varpunen : varhaisen puuttumisen malli / Suvi Bouhlal, Taru Heinonen, Teemu Sulaoja
Kirja on aivan uusi, ilmestynyt maaliskuussa 2015. Se ei ole tulossa Hämeenlinnan kirjaston kokoelmiin. Voit tehdä siitä halutessasi kaukolainapyynnön. Tietoa kaukopalvelusta alla olevan linkin kautta:
https://vanamo.verkkokirjasto.fi/web/arena/kaukolainat
Sähköpostiosoitetta et pysty itse vaihtamaan meidän nykyisessä kirjastojärjestelmässä vaan sinun täytyy olla yhteydessä kirjastoon ja kirjaston henkilökunta vaihtaa sähköpostiosoitteesi. Meidän kirjastojärjestelmä vaihtuu tänä keväänä ja sen jälkeen on mahdollista korjata kirjastojärjestelmässä olevia henkilötietoja itse.
Saat uuden kirjastokortin mistä tahansa Helmet-kirjastojen toimipisteestä. Varaa mukaan voimassa oleva henkilötodistus, passi, ajokortti tai kuvallinen kela-kortti.
Vanhan tilalle tehdystä aikuisten kirjastokortista veloitetaan kolme euroa. Mikäli olet tehnyt rikosilmoituksen varkaudesta, saat kortin ilmaiseksi.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Usein_kysyttya/Usein_kysyttya__ongelmat…
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa
