E raised 9 on E-duurisoinnun muunnelma, jossa peruskolmisoinnun ja septimin lisänä E-duuriasteikon yhdeksäs sävel perussävelestä ylöspäin laskien. Puhutaan noonisoinnusta tai tuttavallisemmin ysisoinnusta. "Raised" määrittää lisäksi, että yhdeksäs sävel on korotettu puolen sävelaskelen verran.
Sointu sisältää sävelet E - G# - B - D - G. Niistä G on se korotettu asteikon yhdeksäs sävel (korottamattomana se olisi F#). Sointu kirjoitetaan (esim. nuottiviivaston ylle) muodossa E7#9. Ääneen luettuna se kuulostaa kömpelöltä: "E septimi ylennetty nooni" tai "E seiska ylennetty ysi". Sähkökitaristit puhuvat "Hendrix-soinnusta", sillä kitaralegenda käytti sitä usein.
Helpoimmin soinnun hahmottanee…
Daisy-äänikirjat kuuluvat Celia-kokoelmaan. Celiaa tuottaa Helsingissä sijaitseva Celia-kirjasto. Celia-kirjastossa on tällä hetkellä saatavissa yli 45000 äänikirjaa. Levyt ovat ns. Daisykirjoja eli cd-rom muodossa. Oulun kirjasto hankkii Celia-äänikirjoja lainattavaksi asiakkailleen suppeahkon kokoelman.. Celia-äänikirjoja voi kuunnella myös sovelluksella, jonka voi ladata puhelimeen tai tablettiin. Tunnukset sovellusta varten saa kaikista Oulun kirjastoista. Celia-kokoelma on tarkoitettu lukemisesteisille. Lukemiseste voi olla esim. näköön, motoriikkaan, muistiin tai ikään liittyvä. Lukemisesteitä voi olla moninaisia. Jos miettii täyttyykö perusteet Celian käyttöön, niin kannattaa kysyä kirjastosta. Kirjaston…
Tässä joitakin ehdotuksia:
Thomas Taylor: Malamanteri ja jatko-osat: Merellistä, tunnelmallista fantasiaa
Tuutikki Tolonen: Agnes ja unien avain ja jatko-osa: Muistuttaa jonkun verran Routala-sarjaa
Åsa Larsson: Pax-sarja: Hyvin jännittävää, poikamaista fantasiaa, monta ohutta osaa
Holly Black: Magisterium-sarja: Noitakoulufantasiaa vähän Potterin tyyliin
Catherine Doyle: Myrskynvartijan saari ja jatko-osa
Mikki Lish: Taikuuden talo ja jatko-osa
Lisää ehdotuksia voi löytää esimerkiksi Vaski-verkkokirjaston lasten sivuilta kohdasta Lukudiplomit:
https://vaski.finna.fi/Content/lapset
Walter Scottin (1771-1832) romaanista Ivanhoe (1920) on useita suomennoksia. Ensimmäinen suomennos ilmestyi vuonna 1870, suomentaja oli Julius Krohn ja teoksen kustansi G. W. Edlund.
Uusintapainos teoksesta ilmestyi vuonna 1885.
https://www.gutenberg.org/cache/epub/43215/pg43215-images.html
Alpo Kupiaisen suomennos on vuodelta 1929. Vuonna 1930 teos ilmestyi uudelleen, tällöin kääntäjäksi mainittiin salanimi Suonio, jonka takana oli Julius Krohn. Olli Nuorto teki uuden lyhennetyn ja kielellisesti korjatun suomennoksen Suonion käännöksen pohjalta ja se ilmestyi vuonna 1954.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3913747
Löydät viitetiedot kaikista Ivanhoen suomennoksista Suomen kansallisbibliografia Fennicasta:
https://…
Löysin verkosta laulun sanat ruotsiksi, laulu on säveltäjä-sanoittaja on Lydia Lithellin Det enda jag vet tai myös nimellä Det enda som bär. Etsin kirjaston aineistotietokannoista, Fono.fi:sta, kansallisdiskografiasta ja Youtubesta, löysin vain tiedon siitä, että laulu on esitetty nimellä Sen tiedän mä vaan ja että siitä on tallenne Kansalliskirjastossa julkaisussa Laita laulusi soimaan. En kuitenkaan löydä sitä Youtubesta enkä tuota julkaisua Finna.fi:stä kirjastosta lainattavana versiona, ainoastaan Kansalliskirjaston kuunteluhuoneessa kuunneltavan. Sitä on laulanut baptistiseurakunnan kuoro, joten ehkä Baptistiseurakunta osaisi auttaa. Ruotsiksi se löytyy levytyksinä ja Youtubesta.
Lukijalta saimme…
Verkosta löytyy muitakin Vuokraovi -palvelua vastaavia nettisivuja, joiden kautta voi etsiä vuokra-asuntoja. Sivujen hakupalvelun voi suodattaa esimerkiksi asunnon hinnan, koon, talotyypin ja paikkakunnan mukaan. Osa alla olevalta listalta tarjoaa asuntoja Turun seudulta, osa on valtakunnallisia. Joihinkin palveluihin voi jättää asuntohakemuksen, jos sopivaa kohdetta ei löydy. Oikotiellä voi tallettaa hakuvahdin, joka ilmoittaa sähköpostitse, kun hakuehtoja vastaava vuokrakoti vapautuu.
Oikotie: https://asunnot.oikotie.fi/vuokra-asunnot
Vuokraovi.com: https://www.vuokraovi.com/
Realia asuntovuokraus: https://www.realiaasuntovuokraus.fi/
Yh-kodit: https://www.yhkodit.fi/
Avori asuntovuokraus : https://www.avori.fi/
Aiheesta on kyselty Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa useita kertoja aiemminkin.
Valmiita perukirjamalleja ja ohjeita on mm. seuraavilla verkkosivuilla:
Makupalat.fi: https://www.makupalat.fi/fi/search/node/perunkirjoitus
Suomen lakioppaan malli: http://www.lakiopas.com/asiakirjamallit/
Kirjastoissa myös useita kirjoja aiheesta kuten:
Puronen: Näin teet perukirjan itse
Norri: Perintö ja testamentti: käytännön käsikirja
Kyllä kirjan voi palauttaa heti sen lainattuaan.
Oletkohan törmännyt uudenmalliseen palautusautomaattiimme täällä Espoossa? Se lukee kirjan koodin, ja imaisee sen sisuksiinsa vain, jos kirja on varattu tai kotoisin Helsingistä.
Muut palautukset automaatti kehottaa pistämään selän takana olevaan hyllyyn.
Tarkistathan, onko kirja vielä sinulla lainassa.
Vanikasta löytyy useampia artikkeleita ja kuviakin. Maatalousmuseo Sarka on julkaissut kuvan vanikkakaulimesta ja sen ohessa kerrotaan myös, millaista leipä oli. Vanikka oli armeijan näkkileipää ja siksi sen piti kestää sekä kuljetusta että kovia oloja. Se oli siis kovaa ja sillä tavalla erilaista kuin nykyinen helposti purtava näkkileipä. Vanikka oli perinteiseen juureen leivottua, kuivattua ruisleipää, kevyttä kantaa ja oikein säilytettynä hyvin säilyvää. Kuljetuksen sujumiseksi leivällä oli määrätty muoto, se tehtiin pellistä valmistetulla neliön muotoisella muotilla. Pinnan kuvio syntyi kaulimella, jonka pintaan oli veistetty nystyjä, josta tuo kuvakin on. Kaulin teki taikinaan reikiä, jotka estivät sitä kohoamasta…
Ohjeet tien lisäämiseen tai korjaamiseen Google Mapsissa löytyvät tältä sivulta: https://support.google.com/maps/answer/10271004?hl=FI&ref_topic=3093612
Auringonkukka on saanut nimensä siitä, että kasvi seuraa auringon liikkeitä. Nuoret auringonkukat kääntyvät päivän aikana aina aurinkoa päin, mutta täysin auennut kukinto ei enää auringon liikkeitä seuraa, vaan kukinto osoittaa koko ajan itään.Auringonkukat piristävät kodinThe science behind why some sunflowers move
Propofoli eli kemialliselta nimeltään 2,6-diisopropyylifenoli on lyhytvaikutteinen suonensisäinen anestesia-aine, jota käytetään sekä valmistelussa anestesiaan että sen ylläpidossa. Sveitsiläisen bioteknologiayritys Bachemin sivustolla kerrotaan propofolista seuraavaa:"Propofoli on laskimonsisäinen, lyhytvaikutteinen anestesia, jolla on nopea vaikutus ja jota käytetään anestesian induktiossa ja ylläpidossa. Propofolia käytetään myös rauhoittavana aineena, esimerkiksi tehohoidossa oleville hengityskonepotilaille. Propofoli helpottaa nopeaa ja sujuvaa siirtymistä tajuttomuuteen, jolloin lääketieteen ammattilaiset voivat suorittaa tarvittavat toimenpiteet tarkasti."Propofolin valmistuksesta kerrotaan sivustolla näin: "Bachem on…
Ajantasainen lista löytyy Helmet-verkkokirjaston Kirjastot-sivulta. Valitse Hae palvelun perusteella ja kirjoita Valitse palvelusta -valikkoon palautusluukku. 12.2.2025 tieto palautusluukusta on seuraavien kirjastojen tiedoissa:-Etelä-Haagan kirjasto-Haukilahden kirjasto-Kauniaisten kirjasto-Munkkiniemen kirjasto-Nöykkiön kirjasto-Puistolan kirjasto-Pukinmäen kirjasto-Roihuvuoren kirjasto-Sellon kirjasto-Suutarilan kirjasto-Tapanilan kirjasto-Tikkurilan kirjasto-Töölön kirjasto-Vuosaaren kirjasto
Olisiko kyseessä sana vällee? Karjalan murteessa käytetty sana vällee tarkoittaa pian, nopeasti. Linkki: murresanakirja.Välleen-sanaa murresanakirja ei tunne.
Mainitsemaanne teosta ei löydy Helsingin kaupunginkirjastosta. Teos on moniosainen ja sen ilmestyminen on vielä kesken. Tarkistin sekä tieteellisten että yleisten kirjastojen rekistereistä ja näyttää siltä, ettei kirjaa löydy Suomesta. Voitte tehdä siitä kaukolainapyynnön ulkomaille, ohjeet löytyvät Helsingin kaupunginkirjaston kotisivuilta (http://www.lib.hel.fi), kaukopalvelu.
Yleisesti hyväksytty kirjoitustapa näyttää olevan suuri Pohjan sota. Siis kaikki sanat erikseen ja Pohja isolla alkukirjaimella. Esimerkiksi tietosanakirjoissa Spectrum, Studia ja Tietojätti 2000 on käytetty tätä muotoa. Voit tarkistaa asian lisäksi Vesa-verkkosanastosta osoitteesta http://vesa.lib.helsinki.fi/ysa/index.html . Hae sanalla 'sodat', niin saat listan tunnetuimmista sodista ja niiden oikeasta kirjoitustavasta (vrt. Persianlahden sota, jatkosota jne.). Tätä asiasanastoa käytetään mm. kirjastoaineiston kuvailussa ja tiedonhaussa.
Valitettavasti kirjailijasta ei löytynyt suomeksi tietoa, kirja-arvosteluja kyllä. Tässä linkki ruotsinkieliselle internet-sivulle, jossa kustantamo Bonnier esittellee kirjailijan. Selviydyt siitä varmasti "kouluruotsilla",
http://www.bonniercarlsen.se/v2/writer.asp?id=14013 .
Työniloa!
Puolustusvoimat näyttää käyttävän UNTSOSTA nimitystä
YK:n aselevon valvontaoperaatio. http://www.mil.fi/rauhanturvaaja/operaatiot/me.dsp
Kurkistin myös Kielitoimiston sivuille, jossa on luettelo lyhenteistä. Untsoa en sieltä löytänyt, mutta vastaavanlaisia lyhenteitä kyllä enemmänkin
http://www.kotus.fi/index.phtml?s=2149#U .
Näyttäisi siis siltä, että on hyväksyttävää käyttää myös lyhennettä. Puolustusvoimat menettelee näin.
Kielitoimiston yhteystiedot ohessa
http://www.kotus.fi/yhteystiedot
Helsingin kaupunginkirjastossa kirjastonhoitajien kielitaitovaatimuus on: Suomen kielen hyvä suullinen ja kirjallinen taito sekä ruotsin ja englannin kielen tyydyttävä suullinen taito tai kielitaitovaatimus määritellään erikseen tehtävien mukaan.
In Helsinki City Library the language requirements are: fluent in written and oral Finnish and good oral skills in Swedish and English, or according to the job description.
Sirpa Kähkösen Kuopio-sarja kertoo työläisperheestä. Sarjaan kuuluu kolme kirjaa: Mustat morsiamet, Rautayöt ja Jään ja tulen kevät. Eeva Joenpellon Lohja-sarjaa voisi katsoa myös työläisperheen kuvauksena, sarjassa kirjat: Vetää kaikista ovista, kuin kekäle kädessä, Sataa suolaista vettä ja eteisiin ja kynnyksille. Klassikkoja ovat esim.Toivo Pekkasen Tehtaan varjossa, Lauri Viidan Moreeni ja Alpo Ruuthin Kotimaa. Näytelmissä klassikot Minna Canth: Työmiehen vaimo ja Hella Wuolijoen Työmiehen perhe. Vuoden 1918 kuvauksia esim. Ilmari Kiannon Punainen viiva, Frans Emil Sillanpään Hurskas kurjuus ja Leena Landerin Käsky. Kiistelty Hannu Salaman Siinä näkijä, missä tekijä ja nykypäivän työntekijöistä ja työttömyydestä kertova Arto Salmisen…
