Tuomas Kyröstä on hieman tietoa seuraavissa teoksissa:
- Kotimaisia nykykertojia 5 / toim. Ismo Loivamaa, 2006, s. 36-38
- Vesa Sisättö ja Jukka Halme: Aapelista juoppohulluun : kotimaisia humoristeja 1, s. 92-98
- Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 9 /Ismo Loivamaa, 2013, s. 39-43
- Silfverberg, Anu: Sata sivua : tekstintekijän harjoituskirja, 2010
Kirjasammon sivuilla myös kirjailijan omat sanat
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175926506422#.VmV… .
Helsingin Sanomien kuukausiliitteessä 2.8.2014 on artikkeli Kyröstä http://www.hs.fi/kuukausiliite/a1406600415520 .
Image-lehden artikkeli 14.12.2011 http://www.hs.fi/kuukausiliite/a1406600415520 .
WSOYn tiedot http://www.kirja.fi/kirjailija/tuomas-kyro/
Kyseisistä säveltäjistä on tietoa ainakin seuraavissa kirjoissa:
Lord, maria: Musiikin tarina antiikista nykypäivään, 2008
Sävelten maailma, osa 1, 1989
Otavan iso musiikkitietosanakirja, osat 3 ja 4, 1978
Kun on tarpeeksi kuuma, esimerkiksi aavikolla, muurahaiset vetäytyvät pesänsä maanpinnan alapuolisiin osiin, jossa lämpötila ei ole liian korkea. Suomen kaltaisissa viileämmissä maissa tämä ei ole ongelmallista yhtä usein, mutta meilläkin muurahaiset toimivat samoin, jos pesän yläosien lämpötila kasvaa liian korkeaksi.
Nämä ja muutakin tietoa muurahaisista löytyy muurahaiswikistä:
http://www.muurahaiset.net/wiki/index.php/Muurahaisten_biologiaa
Valitettavasti tämä Timo Mäenpään säveltämä ja sanoittama laulu "Ystäväni, muistathan" kuuluu niihin tunnettuihin lauluihin, joista ei ole koskaan julkaistu nuottia.
Musiikkiarkisto JAPAssa on laulun nuotinnoksesta kuitenkin valokopio, joten sinne kannattaa ottaa yhteyttä ja kysyä, voisiko siitä saada kopion. Sähköpostiosoite on info@musiikkiarkisto.fi, puhelinnumero (arkisin 10-16) on (09) 757 0040.
Heikki Poroila
Mitään tällaista koottua luetteloa ei varmaankaan ole tehty.
Helsingissä vastuu orpolapsista oli vuonna 1906 ensisijaisesti kaupungin terveydenhoitolautakunnalla, vuonna 1914 vastuuta siirrettiin myös kasvatuslautakunnalle. Kasvatuslautakunnan vastuulle tulivat yli kolmivuotiaat kasvattilapset eli "yksityiset elättiläiset".
Myös köyhäinhoito- ja holhouslautakunnallakin oli joitakin lastensuojelullisia tehtäviä.
Todennäköisesti tietoja isoisää koskevista viranomaispäätöksistä pitäisi etsiä näiden lautakuntien pöytäkirjoista ja asiakirjoista. Asiakirjoja voi kysyä Helsingin kaupunginarkistosta
http://www.hel.fi/www/tieke/fi/kaupunginarkiston-palvelut/
Halila, Aimo
Helsingin kaupungin sosiaalitoimen historia. - Helsingin kaupunki, 1977
Tutustumisen voisi aloittaa Helmetistä löytyvällä Hartolan kirjalla, jonka on toimittanut Erkki Markkanen (Hartolan kunta, 1963)
Suomen kansallisbibliografiasta (Fennica.fi) löytyy haulla "Hartola historia"useita teoksia.
https://finna.fi
Netistäkin löytyy haulla "Hartola 1700-luku" YLEn historia-artikkeli. Siinä tosin puhutaan Heinolasta, mutta elo lienee ollut melko samanlaista...
https://yle.fi/uutiset/3-5592799
Hei!
Hae vaikkapa sellaiselta hakupalvelimelta kuin :
http://www.northernlight.com seuraavalla haulla:
"free black and white images" (free-sanan voin jättää poiskin, mutta jos senkin sisällyttää hakuun, saa tulokseksi sivuja, joiden kuvia voi vapaasti kopioida rikkomatta tekijänoikeutta).
Kysyjän kohdalle on todennäköisesti sattunut naapuri (ainakin lähikerroksissa), joka vastoin kaikkia ohjeita ei ole nimennyt verkkoaan (siksi tuo "default" eli oletusarvo) eikä myöskään suojannut sitä, minkä takia kysyjä on päässyt verkkoa käyttämään.
On hankala juridisesti todeta, että kysyjä olisi syyllistynyt toisen verkkoon tunkeutumiseen, koska mitään aktiivisia toimenpiteitä ei ole ollut vaan "tunkeutuminen" johtuu verkon omistajan huolimattomuudesta ja kysyjä voisi vedota siihen, että oletti talossa olevan kaikille vapaa yhteinen verkko. Teoriassa voisi jopa olla, että tämä huoleton henkilö haluaa jakaa oman yhteytensä satunnaisten muitten käyttäjien kanssa. Jos liittymäsopimuksessa ei ole datansiirtorajoituksia, kukaan ei…
Šintolaisuuden rooli Japanin valtionuskontona muuttui vuonna 1945, kun sodan voittajan eli Yhdysvaltain miehityshallinto pakotti Japanin luopumaan uskonnon ja valtiollisen hallinnon vahvasta siteestä. Pääsyynä vaatimukseen oli näkemys, että valtiollisella šintolaisuudella oli keskeinen rooli koko yhteiskunnan läpäisseessä militarismissa, joka puolestaan aiheutti tuhoisan sodan naapurimaita ja lopulta Yhdysvaltoja vastaan. Aiheesta on lisätietoa suomen kielellä Wikipedian artikkelissa.
Heikki Poroila
Musiikkiäänitteillä ei ole ISBN- tai ISMN-numeroiden kaltaista yhteistä standardikoodia. Sen seurauksena äänitteen julkaisija harkitsee itse, lisääkö julkaisuunsa jonkin tunnisteen ja minkälaisen. Usein omakustantajat päätyvät ratkaisuun "CD-001", joka ei todellisuudessa identifioi mitään, kun samaa koodia on käyttänyt myös moni muu. Vakiintuneilla levy-yhtiöillä on omat kirjaimista ja numeroista koostuvat pidemmät koodinsa, mutta nekään eivät ole standardimuotoisia. Omakustannusjulkaisijan kannalta mahdollisimman omaperäinen, mutta silti ytimekäs koodi on tarkoituksenmukaisin: sillä erottuu, mutta on silti muistettavissa. Esimerkiksi suomalainen Fuga-levykauppa on julkaissut paljon omakustanteita omalla helposti tunnistettavalla…
Eri kielten rakenne ei noudata mitään erityistä logiikkaa, koska kielen kehitys on pitkälle sattumanvarainen prosessi. Ei ole mitään erityistä syytä, miksi asia, joka voidaan ilmaista monella eri tavalla, täytyisi ilmaista jollain tietyllä tavalla. Usein samankaltaiset sanat ja käyttötavat johtuvat siitä, että ne on suoraan lainattu toisesta kielestä. Yleensä kuitenkin myös lainasanoihin liittyy omaa kehitystä, joka ilmenee pienenä vaihteluna esikuvaan verrattuna.
Kysymyksessä olevan kaltainen erilaisuus ei kielissä itse asiassa ole ollenkaan harvinaista. Esimerkiksi ranskan kielessä kirjoitetaan lukusanat tavalla, joka on muunkielisten mielestä täysin omituista (70 on kuusikymmentä-kymmenen, 80 on neljä-kaksikymmentä ja 90 on neljä-…
Mainittu laulu lienee Rakkauden valo Hannu Savon ja Kamiinan levyltä vuodelta 2001. Laulussa rakastunut pari rakentaa talon. Mies käy töissä, nainen odottaa. Mutta sitten nurkan takaa tule käärme ja tarjoaa naiselle vihreää omenaa. Onni murtuu.
Paratiisissa ei tarvinnut tehdä töitä, joten kysessä eivät ole Aatami ja Eeva. Tässä rakkauslaulussa tai laajemmin ottaen parisuhdelaulussa hyödynnetään intertekstuaalista viittausta Raamatun luomiskertomukseen. Tällaista viittausta voidaan nimittää alluusioksi.
Alluusiosta: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kirjallisuudentutkimus:alluusio
Runojen tulkintaan voi perehtyä tarkemmin teoksessa Lentävä hevonen
Rakkauden valo on julkaistu kokoelma-cd:llä Suomirokkia 7
Verkkohaulla löytyy seuraava Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätös: Nro 52/2009/4, Dnro LSY-2008-Y-129,
annettu 24.6.2009. Asia: Lisäkoneiston asentaminen Hiirikosken voimalaitokseen sekä töiden aloittaminen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Linkki pdf-tiedostoon: https://www.ymparisto.fi/download/noname/%7B13A1490E-EDCC-4C3E-BF04-E98…
Tässä asiakirjassa on joitakin Hiirikosken virtaamatietoja.
Tuoreempia lukuja kannattanee kysyä laitoksen nykyiseltä omistajalta, Vaasan Sähköltä. https://www.vaasansahko.fi/asiakaspalvelu/ - sivulta löytyy mm. yhteydenottolomake.
Tulostettavat asiakirjat voi siirtoa varten tallentaa johonkin pilvipalveluun, muistitikulle tai lähettää itselleen omaan sähköpostiinsa.
Pilvipalvelujen ja sähköpostin käytössä tarvitset tulostimen lisäksi kirjaston tietokonetta. Muistitikulta monet tulostimet osaavat tulostaa suoraan pdf-tiedostoja.
Monia asiakirjoja voi laatia myös suoraan netissä esim. kelan ja verottajan sivuille, jos käytössäsi ovat nettipankkitunnukset.
https://yle.fi/aihe/digitreenit
Pilvipalveluista
Viranomaisille toimitettavista asiakirjoista.
Kyseinen teksti on ruotsalaisen Erik Blombergin (1894 - 1965) runosta Var inte rädd för mörkret (1920). Teksti ei siis ole ruotsinnos V. A. Koskenniemen runosta.
Voitte lukea runon kokonaisuudessaan esimerkiksi täältä:
https://musikkforlagene.no/butikk/var-inte-radd/
https://sok.riksarkivet.se/sbl/Presentation.aspx?id=17802
https://libris.kb.se/
Eduskunta on 3.10.2020 hyväksynyt väliaikaisen sääntelyn, jotta yhdistysten kokoukset voidaan järjestää Covid-19 epidemian leviämisen rajoittamiseksi annetuista kokoontumisrajoituksista huolimatta ja terveydensuojelutarpeiden mukaisesti.
Osuuskunnan tai yhdistyksen johdon tulee huolehtia siitä, että kaikilla jäsenillä on käytännössä riittävä mahdollisuus osallistua yhdistyksen tai osuuskunnan kokouksen päätöksentekoon koronaepidemiasta huolimatta. Tällöin voi olla tarpeen sallia osallistuminen asiamiehen välityksellä tai etänä. Osuuskunnan tai yhdistyksen hallitus voi sallia jäsenille etäosallistumisen, vaikka niiden säännöissä etäosallistuminen olisi erikseen kielletty tai sitä ei olisi sallittu.
Poikkeamislain tarkoituksena on…
Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2019 vuokralla-asuvien asuntokuntien osuus kaikista asuntokunnista oli 34 prosenttia. Omistusasunnossa taas asui vuoden 2018 lopussa 63 prosenttia. Alla linkit Tilastokeskuksen sivuille:
https://www.stat.fi/til/asas/2019/01/asas_2019_01_2020-10-14_fi.pdf
https://www.stat.fi/til/asas/2018/01/asas_2018_01_2019-10-10_tie_002_fi…
http://www.stat.fi/til/asas/2019/01/asas_2019_01_2020-10-14_tau_003_fi…
Laulu löytyy useista eri laulukirjoista eri nimillä tai alkusanoilla: ”Riemumielin joutuin riennän” tai ”Riemumielin” tai ”Ilomielin joutuin riennän” tai ”Ilomielin joutuun riennän” tai ”Onnellista elämässä”. Eri versioissa on vaihteleva määrä säkeistöjä. Kyseinen säkeistö on hiukan erilainen eri versioissa.
”Siionin kannel” -laulukirjaan laulu tuli vuonna 1875 nimellä ”Ilomielin joutuun riennän” (nro 70). Säveltäjä on tuntematon. Alkuperäinen sanoittaja on tuntematon, luultavasti saksalainen. ”Siionin kanteleeseen” laulu tuli ilmeisesti ruotsalaisesta ”Pilmgrimsharpan”-kokoelmasta. Seppo Suokunnas mainitsee kirjassaan, että laulun suomensi ”Siionin kanteleeseen” Johan August Gottlieb Hymander. Uudemmissa ”Siionin kanteleen”…
