Vanhan testamentin kertomusten mukainen vaellus on historialliselta kannalta ongelmallinen, eikä sitä tutkimusten valossa ainakaan raamatun tarinoiden mukaisena kyetä todistamaan.
Erämaassa selviytymisen osalta esimerkiksi englanninkielisen wikipedian artikkelissa viitataan William Deverin teokseen Who Were the Early Israelites and Where Did They Come From? (Wm. B. Eerdmans Publishing, 2003). Dever pitää mahdottomana ajatusta, että tällaisen väkijoukon huolto Siinain aavikoilla olisi mitenkään onnistunut.
"Sources and parallels of the Exodus" -wikiartikkelista löytyy lisäpohdintaa eksodus-kertomuksen historiallisesta taustasta.
https://en.wikipedia.org/wiki/The_Exodus
http://www.helsinki.fi/teol/kurssit/ekse/print3.html
https…
'Dodge' englannin kielen sanana tarkoittaa väistöä tai väistämistä. Etunimenä se on peräisin keskiajalta ja yksi Roger-nimen muodoista. Roger taas on germaanista alkuperää ja tarkoittaa kuuluisaa keihästä. Dodge on myös sukunimi, ja automerkki Dodge onkin saanut nimensä yhtiön perustajien, John ja Horace Dodgen mukaan.
Behing the Name: https://www.behindthename.com/
Sanakirja.org: https://www.sanakirja.org/
Wikipedia: https://fi.wikipedia.org/wiki/Dodge
Laulu "Varis-leikki" alkaa: "Puuss' istuvi varista viisi tai kuus', He laulavat lapsilleen näitä". Laulun on tehnyt Sofie Lithenius (1847-1926), tosin nuotissa lukee laulun nimen alapuolella: "Vanhan laulun mukaan". Laulu sisältyy nuottiin Lithenius, Sofie: "Pieniä lauluja ja leikkejä : kansako[u]luja ja lastentarhoja varten. Ensim[m]äinen vihko" (osaksi mukaellut, osaksi säveltänyt Sofie Lithenius, Otava, 1892, s. 16-17). Lauluun on myös leikkiohje. Leikkiin osallistujat on jaettu äiteihin ja tyttäriin ja yksi leikkijöistä on Missi (tai Misse), joka laulaa tuon "tu tuu" -osuuden. Nuotissa on laulun melodia ja suomenkieliset sanat. Sofie Litheniukselta on ilmestynyt myös ruotsinkielinen nuotti "Små sånger och lekar för…
Sekä Kotuksen (Kotimaisten kielten keskuksen) että Maanmittauslaitoksen tietojen mukaan Suomessa on kaksi Hillilä-nimistä kylää. Toinen niistä on Asikkalassa Päijät-Hämeessä ja toinen Kalajoella Pohjois-Pohjanmaalla.
http://kaino.kotus.fi/asutusnimihakemisto/index.php?a=listaus&hakunimi=…
https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/
Yhdysvaltain tekijänoikeuslakia, alunperin vuodelta 1790, uudistettiin vuonna 1831 siten, että myös musiikkiteokset saivat tekijänoikeussuojan Yhdysvalloissa. Äänitteetkin saivat tekijänoikeussuojan 1900-luvulla. Mainitsemaasi tapausta tuntematta voidaan yleisesti ottaen todeta, että levytys ja levytetty teos ovat kaksi eri asiaa. Esittävä taiteilija ja levy-yhtiö voivat omistaa oikeuden ainoastaan tekemäänsä tallenteeseen, eivät itse kappaleeseen, jonka kuka tahansa muukin saa esittää ja julkaista omana tulkintanaan.
Yhdysvaltain tekijäinoikeuslaki saattaa olla hyvinkin erilainen kuin eurooppalainen tai suomalainen laki. Pikaisen tiedonhaun tuloksena voi päätellä, että Yhdysvalloissa ei tarvitse erikseen pyytää tallennuslupaa jo…
Emme valitettavasti onnistuneet löytämään teokselle tekijää tai nimeä.
Jos joku vastauksen lukija tunnistaa kuvissa olevan kirjan, niin tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Tässä lienee kyse lievästä kirosanasta "(voi) vitjat", jota Jari Tammen Suuri kirosanakirja luonnehtii seuraavasti: "Sen alkutavun muistutus törkeydestä, mutta korvaavan lopputavun helpottava kuittaus ovat todiste ammattitaidolla suunnitellusta kirosanasta, jonka arvo vain kasvaa vuodesta toiseen."
Heikki Paunosen Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii : Stadin slangin suursanakirja ajoittaa kirjakielessä 'ketjuja' tarkoittavan vitjat-sanan sadattelukäytön alun 1940-luvulle.
Hei!
Kysymyksesi viittaa todennäköisesti Lotus Soft Embo -wc-paperin mainoksiin, joissa esiintyy lapsihahmojen lisäksi suuri, karvainen olento. Esimerkiksi tässä 2.3.2022 Youtube-palvelussa julkaistussa versiossa nuori poika ja olento ovat telttaretkellä ja poika tarjoaa olennolle tyynyksi pehmeää wc-paperirullaa kovan kivenmurikan sijasta.
Mitään varsinaista inspiraation lähdettä mainosten sisällölle ei löytynyt, eikä niissä esiintyvä karvainen olento myöskään näyttäisi pohjautuvan mihinkään "ennestään tuttuun" otukseen - arvelisin, että kyseessä on mainoksen tekijöiden näkemys lasten keksimästä mielikuvitusystävästä. Olennon voisi katsoa myös heijastelevan mainostettavan tuotteen ominaisuuksia, sillä se on…
Tässä joitakin ehdotuksia:
Thomas Taylor: Malamanteri ja jatko-osat: Merellistä, tunnelmallista fantasiaa
Tuutikki Tolonen: Agnes ja unien avain ja jatko-osa: Muistuttaa jonkun verran Routala-sarjaa
Åsa Larsson: Pax-sarja: Hyvin jännittävää, poikamaista fantasiaa, monta ohutta osaa
Holly Black: Magisterium-sarja: Noitakoulufantasiaa vähän Potterin tyyliin
Catherine Doyle: Myrskynvartijan saari ja jatko-osa
Mikki Lish: Taikuuden talo ja jatko-osa
Lisää ehdotuksia voi löytää esimerkiksi Vaski-verkkokirjaston lasten sivuilta kohdasta Lukudiplomit:
https://vaski.finna.fi/Content/lapset
Juhannusjuna on kulkenut vuonna 2012. Ylen elävästä arkistosta pääsee palaamaan kyseiseen ohjelmaan, mutta jos haluaisit tästä uusinnan tv:stä tai uuden ohjelman, kannattaa pyyntö laittaa suoraan Ylen ohjelmatoiveeseen.
Tästä pääsee palaamaan juhannusjunan kyytiin: Juhannusjuna vei matkalle läpi yöttömän yön | Elävä arkisto | yle.fi
Ohjelmatoiveen voi esittää täällä: Palaute (yle.fi)
Tehtyjen – todellisten tai fiktiivisten – maailmanympärimatkojen kuvausten perusteella sanalla ymmärretään tavallisesti maapallon kiertämistä leveyspiirien suuntaisesti, siten, että ylitetään sekä Atlantti että Tyyni valtameri, ja kuljetaan ainakin kolmen maanosan kautta. Jotkut sanakirjamääritelmät lisäävät tähän vielä vaatimuksen vähintään maapallon ympärysmittaa vastaavasta matkan pituudesta.
Maailmanympärimatkan käsite perustuu paljolti Jules Vernen kirjaan Maailman ympäri 80 päivässä, ja Phileas Foggin siinä noudattama reitti onkin mitä mainioin esimerkki: Lontoosta Sueziin, Suezista Bombayhin, Bombaysta Kalkuttaan, Kalkutasta Hongkongiin, Hongkongista Jokohamaan, Jokohamasta San Franciscoon, San…
Lokki Joonatan on aikuisten ja nuorten (aikuisten) kirja. Lapsille se on teemoiltaan ja kieleltään liian vaikea.
Jotkut ovat sitä mieltä, että se on otollista lukea herkässä teini-iässä, jolloin sen rohkeuden, vapauden ja itsensä toteuttamisen teemat voivat innoittaa vaikka minkälaiseen lentoon.
Kirjastoissa Lokki Joonatan on sijoitettu enimmäkseen aikuisten osastolle, mutta joissakin se on myös nuorten tai nuorten aikuisten hyllyssä.
Yläkoulun 9.-luokkalaiset valitsevat kirjan usein klassikokseen - ehkä maineen, ehkä pienen sivumäärän takia.
Tammerkoski-lehdestä en löytänyt artikkelia Tampereen yksityissairaalasta asiasanahaulla. Lehden vuosikerrat ovat luettavissa Tampereen pääkirjastossa. Lehti on perustettu vuonna 1938.
Kansalliskirjaston digitaalisista aineistoista (https://digi.kansalliskirjasto.fi) löysin sairaalan mainoksia ja ilmoituksia ja myös joitakin lyhyitä uutisia, joissa kerrotaan sairaalan avaamisesta ja suunnitelmista rakentaa uusi tilavampi rakennus sairaalalle. Haun voi tehdä esimerkiksi kirjoittamalla hakuun ”tampereen yksityissairaala” ja rajaamalla hakua esimerkiksi ajalla alkamaan vuodesta 1934. Uutisista ilmenee, että sairaala on avattu 7.6.1934 ja sen omistaa Anni Makkonen. Muutaman vuoden kuluttua avaamisesta suunnitellaan jo uutta tilavampaa…
Martti Merenmaan runon "Kissankello" ovat säveltäneet ainakin Sulho Ranta, Jaakko Tuuri ja Lassi Utsjoki. Kysymyksestä ei selviä, kenen sävellystä haet. Kaikista näistä sävellyksistä on olemassa nuotti mieskuorolle:
Maanpuolustajain lauluja. 2 (toimittaja Martti Turunen; Otava, 1943; säveltäjä Sulho Ranta; alkusanat: Yli kuljimme illan saatossa)
Laulu-Miesten lauluja. 2 (toimittaja Raimo Spolander; Laulu-Miehet, 1947; säveltäjä Jaakko Tuuri; alkusanat: Yli kuljimme illan saatossa)
Mieskuoro Sirkkain ohjelmistoa. [3. vihko] ([Mieskuoro Sirkat], 1963; säveltäjä Lassi Utsjoki; alkusanat: Me kuljimme illan saatossa)
Serenadeja (toimittaja Aino Herranen; Suomen Mieskuoroliitto ry, [2019]; säveltäjä Lassi Utsjoki;…
Helpoimmalla pääsee, kun etsii alalla mahdollisimman pitkään toimineen kampaajan ja pyytää häntä tekemään permanentin. Käytettävät aineet ovat saattaneet muuttua, mutta ammattitaitoinen kampaaja osaa tehdä 1980-luvun tyylisen permanentin. Hiuksia on permanentin teon jälkeen olennaista hoitaa oikein kampaajan ohjeiden mukaan, jotta lopputulos pysyy hyvänä.Kotipermanentin tekoa en voi suositella kenellekään, ellei todella tiedä, mitä on tekemässä. Jos siihen kuitenkin haluaa ruveta, 80-luvun permanenttiin käytettiin suhteellisen kapeita rullia, joilla saa melko tiukat kiharat. Tässä on kuvallinen ohje kotipermanentin teosta englanniksi: https://www.wikihow.com/Perm-Your-HairVarsinaisen permanentin lisäksi 80-luvun kampaukseen käytettiin…
Näkkileivän tapaista kovaa ja kuivaa leipää on leivottu Ruotsissa jo 500-luvulta lähtien. Leivän teollinen tuotanto alkoi Ruotsissa 1800-luvun puolivälissä. Ensimmäisenä sitä valmisti nykyisen Wasabrödin edeltäjä, mutta tuolloin leipää oli valmistettu kodeissa jo vuosituhannen verran. On siis mahdotonta nimetä yhtä henkilöä, joka olisi keksinyt näkkileivän.Lähteet:https://fi.wikipedia.org/wiki/N%C3%A4kkileip%C3%A4https://web.archive.org/web/20160503231014/https://www.dn.se/mat-dryck/…
Lyhyesti: lautamiehet ovat Suomessa tehneet aina 1400-luvulta asti sitä samaa, kuin tänäkin päivänä, eli toimineet yleisen alioikeuden maallikkotuomareina. Aiemmin lautamiehiä oli kihlakunnanoikeudessa, nykyisin käräjäoikeudessa.Tuomioistuinviraston Lautamies käräjäoikeudessa -esitteessä (Tuomioistuinvirasto 2021, s. 3) sanotaan: "Yleisiä alioikeuksia maassamme ovat käräjäoikeudet. Käräjäoikeuden päällikkötuomarina on laamanni ja muina tuomareina käräjätuomareita. Ainoastaan käräjäoikeudessa on lisäksi lautamiehiä."Ylen jutussa vuodelta 2022 kerrotaan, että Suomessa on ollut lautamiehiä aina 1400-luvulta saakka: https://yle.fi/a/3-12468028 Oikeusministeriön Käräjäoikeuden lautamies -esitteessä (s. 2) avataan lautamiesten historiaa.…
Gluteeni on proteiini eli valkuaisaine, jota esiintyy venhä-, ohra- ja ruistuotteissa. Nämä viljat sisältävät gliadiini- ja gluteniini-nimisiä proteiineja, joista jauhoja yhdessä nesteen kanssa vaivattaessa muodostuu gluteenia. Leivonnassa sitä kutsutaan sitkoksi.Gluteeni valmistetaan tekemällä vehnäjauhoista taikina ja pesemällä siitä pois tärkkelys. Jäljelle jää gluteeni, joka kuivataan ja jauhetaan, jolloin lopputuloksena on noin 80% proteiinia sisältävä jauho. Gluteenijauhoa myydään elintarvikekaupoissa esim. seitanin valmistusta varten.Lähteet:Pitkälä, Eeva: "Gluteenilla on kahdet kasvot". Kemia-lehti 2/2017. Luettavissa verkossa: https://www.kemiamedia.fi/wp-content/uploads/2017/03/Gluteenilla_on_kahdet_kasvot_Kemia-lehti_15_2_2017.…
Kyseessä on Ester Ahokaisen lastenruno Lehtiloru, joka alkaa sanoilla "Haavanlehti havisee...". Runo sisältyy kokoelmaan Soita, soita, kissankello (1985).
Teoksen saatavuuden lähikirjastossasi voit tarkistaa täältä https://vaara.finna.fi/
https://finna.fi/
