Pelkkiä pesäpalloräpylöitä ei ole enää lainattavissa Helmet-kirjastoissa. Räpylöiden ei erikseen ole lainattavissa, tietue vain on valitettavasti jäänyt Helmetiin. Sen sijaan pesäpallosettejä, jotka sisältävät myös räpylän, voi lainata muutamasta Helmet-kirjastosta. Löydät nämä kirjastot hakusanalla pesäpallosetti.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Spes%C3%A4pallosetti__Orightresult__U?lang=fin&suite=cobalt
https://www.helmet.fi/fi-FI
Laulu "Varis-leikki" alkaa: "Puuss' istuvi varista viisi tai kuus', He laulavat lapsilleen näitä". Laulun on tehnyt Sofie Lithenius (1847-1926), tosin nuotissa lukee laulun nimen alapuolella: "Vanhan laulun mukaan". Laulu sisältyy nuottiin Lithenius, Sofie: "Pieniä lauluja ja leikkejä : kansako[u]luja ja lastentarhoja varten. Ensim[m]äinen vihko" (osaksi mukaellut, osaksi säveltänyt Sofie Lithenius, Otava, 1892, s. 16-17). Lauluun on myös leikkiohje. Leikkiin osallistujat on jaettu äiteihin ja tyttäriin ja yksi leikkijöistä on Missi (tai Misse), joka laulaa tuon "tu tuu" -osuuden. Nuotissa on laulun melodia ja suomenkieliset sanat. Sofie Litheniukselta on ilmestynyt myös ruotsinkielinen nuotti "Små sånger och lekar för…
Rivit ovat Aaro Hellaakosken runosta Ääni läheltä. Runo on kokoelmasta Huojuvat keulat (1946).
Voit lukea runon myös täältä:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1927102?term=Hellaakoski&term=%C3%84%C3%84NI%20L%C3%84HELT%C3%84&page=76
Löysin muutamia suomenkielisiäkin mainintoja.
Ajanaia pasifica (latinaksi, suomenkielistä nimeä ei vielä ole päätetty) kannattaa istuttaa aurinkoiseen tai puolivarjoiseen kuivaan paikkaan. Sen ainavihannat, nahkeat lehdet sietävät hyvin pakkasta.
https://kodinpellervo.fi/puutarha/2017/09/20/syysistutukset-kuulaat-kukkijat/
https://kukkainfo.fi/?plant_id=5&category=&kirjain=A&id=33
Englanninkielisellä sivustolla kerrotaan, että kasvi kestää jopa 25 asteen pakkasta, joten menestynee täällä meilläkin ulkona. Tsoin jos tarvi on yhtä märkä kuin viime talvi, saattaa kasvi kärsiä märkyydestä. Samoin keväällä lumen sulaessa. https://www.mygardenlife.com/plant-library/1991/ajania/pacifica
Kun tulostaa vain mustaa tekstiä, väritulostimen muut värit eivät kulu, kunhan huomaa asetuksissa/määrityksissä valita "mustavalkoinen/vain musta muste"-vaihtoehdon. Mustaa saadaan myös värillisten musteiden sekoituksena ja tavallisesti väritulostimet käyttävätkin kaikkia värikasetteja, ellei käyttäjä mustavalkoisia dokumentteja tulostaessaan nimenomaisesti säädä laitettaan käyttämään vain mustaa väriä.
Kirjan voi tilata maksutta kaukolainaksi Tampereen kaupunginkirjastosta. Kaukolainan tilauslomakkeen ja kaukolainaohjeet löydät verkkokirjastosta osoitteesta https://keski.finna.fi/Content/info#interlibraryloans.
Kirjan nimi on tarkalleen Runsas : kartano Ylöjärven Lempiäniemessä (2019, kustantaja Risto Käkelä).
Kuulostaa mielenkiintoiselta idealta. Nuo tekijänoikeudet kannattaa vain varmistaa.
1. Tekijänoikeus pidentyi 70 vuoteen 30.6.1995. https://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/1995/19950008#idp446619536
2. Jo rauenneet suoja-ajat pitenivät nykylain mukaisiksi, mutta käytössä oli siirtymäaika, joka takasi edellistä lakia noudattaneiden suoja. Tekijänoikeudet saattavat näyttää erilaisilta, sillä kirjailijat ovat voineet luopua osin tekijänsuojastaan. https://kirjailijaliitto.fi/kirjailijalle/tekijanoikeus/
Projekti Gutenbergistä sanotaan:"Project Gutenbergin tavoitteena on tuoda tekijänoikeusvapaita teoksia ja teoksia, joiden tekijänoikeudet ovat rauenneet, mahdollisimman laajan yleisön ulottuville. Vuonna 2002 jo neljännes koko…
Ging gong gudi -niminen laulu on julkaistu ainakin Musikantti 3-4 -kirjassa (Otava, 2005) sivulla 12, jossa sen mainitaan olevan kansanlaulu Brittiläisestä Gyuanasta. Toisaalta Wikipediassa on artikkeli nimellä Ging Gang Goolie https://en.wikipedia.org/wiki/Ging_Gang_Goolie, jossa osoitetaan laulun olevan alun perin ruotsalaisesta, Axel Engdahlin kirjoittamasta revyystä vuodelta 1905. Jostakin syystä partiolaiset ottivat laulun omakseen. Ruotsalaisen version sanat ovat nonsensekieltä, ja partioliikkeen käytössä ne muokattiin englanninpuhujien suuhun sopiviksi, ja näin laulusta tuli Ging Gong Gudi. Sanat eivät tarkoita mitään millään kielellä.
Tässä asiassa kannattaa ottaa yhteyttä esimerkiksi Työväen arkistoon. Heidän haullaan löytyy kokoelma Isänmaalliseen kansanliikkeeseen liittyvän aineiston viitteitä. Siellä näkyy olevan myös jäsenluetteloita, mutta niiden käyttöä on rajoitettu, koska sisältävät henkilötietoja.
Lisätietoja Työväen arkiston aineistojen käytöstä
Hei!
Voit Helmet-sivuilla tehdä haun frisbeegolf ja rajata tulokseksi esineet. Kirjastosta voi lainata frisbeegolfsettejä, joissa mukana on kolme frisbeetä. Näitä löytyy sekä Helsingistä että Vantaalta. Tässä linkki vielä Helmet-sivulla tekemäni hakuun:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sfrisbeegolf__Ff%3Afacetmed…
Muistathan, että esineitä ei voi varata ja esineet pitää palauttaa siihen kirjastoon, mistä ne on lainattu.
Sitaatti on Charles Dickensin romaanin Kaksi kaupunkia ensimmäisen kappaleen alusta.
Saimi Järnefeltin suomennoksessa vuodelta 1903 rivit kuuluvat näin:
"Tämä oli aikakausista paras ja pahin, se oli viisauden ja hulluuden ikä, uskon aika, epäilyksen aika, valon ja pimeyden aika, tämä oli toivon kevät ja epätoivon talvi, [--]"
Helka Varho suomensi saman kohdan vuonna 1945 näin:
”Tämä oli aikakausista paras ja pahin, se oli viisauden aikaa, se oli hulluuden aikaa, se oli uskon mutta samalla epäilyn aikakautta, valon ja pimeyden aikaa, se oli toivon kevättä ja epätoivon talvea, [--]”
https://www.gutenberg.org/cache/epub/48023/pg48023-images.html
https://www.gutenberg.org/files/98/old/2city12p.pdf
Charles Dickens: Kaksi…
Immi Hellénin runo "Äidin apulainen" vastaa kuvausta. Runo alkaa: "Äiti, kerro satu mulle, minä lankaa kerin sulle." Äidin apulainen on nimeltään Erkki.
Vanhin löytämäni julkaisu, jossa runo on, on "Walistuksen lasten lehti" vuodelta 1917 (nro 20). Lehdessä kirjoittajaksi on merkitty "I. H." Onnet-tietokannan mukaan kirjoittaja on Immi Hellén. Runo on myöhemmin julkaistu myös ainakin Aukusti Salon kirjassa "Lapsuuden kultamailla : alkukoulun ja kodin lukukirja II" (Otava, 1919) ja Aukusti Salon kirjassa "Uusi aapinen ja lukukirja" (Otava, 1922).
Lähteitä:
Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokanta:
https://lastenkirjainstituutti.fi/kirjasto/onnet-tietokanta
Äidin apulainen -runo:
Digi.kansalliskirjasto.fi, Walistuksen…
Tämä ei ole mahdollista. Migrin sivuilta löytyvän ohjeen mukaan "sinua ei voida vapauttaa Suomen kansalaisuudesta, jos sinusta tulisi vapauttamisen johdosta kansalaisuudeton."
https://migri.fi/kansalaisuudesta_vapautuminen
Tietoa Pat Conroysta on esimerkiksi sivuilla
http://www.taiyin.net/conroy/bio.html
http://surfsc.com/scbooks/patconroy.htm
http://www.geocities.com/lowenstein1992/
http://europe.cnn.com/2000/books/news/11/17/pat.conroy.ap/
http://www.anythingsouthern.com/listing.asp?CategoryID=1388
suomenkielistä aineistoa ei ole löytynyt.
Hei!
emme ole varsinaisia flunssa-asiantuntijoita, mutta tässäpä jotain aiheesta löydettyä.
Nielun infektoituminen aiheuttaa jo sinälläään yskää, koska ylähengitysteissä, erityisesti kurkunpäässä, on runsaasti yskänrefleksin laukaisevia hermopäätteitä.
Parainfluenssavirusten aiheuttamassa infektiossa tavallisimpia ensioireita ovat yskä ja nuha kuten mainitsitkin sekä lisäksi kurkkukipu ja korkea kuume.
Toinen nimenomaan nenän ja nielun ensimmäiseksi infektoiva flunssavirus näyttäisi olevan adenovirusten ryhmä, niiden aiheuttamissa infektioissa alkuoireita ovat nielutulehdus, yskä, päänsärky ja kuume.
RS-viruksen aiheuttaman taudin oireet vaihtelevat lievästä infektiosta alempien hengitysteiden vaikeisiin infektiotiloihin. Tyypillisiä…
Kannattaa tutustua Amnesty Internationalin kuolemanrangaistussivustoon
http://www.amnesty.org/en/death-penalty
Kuolemanrangaistuksesta löytyy tietoa suomeksi Suomen Amnestyn sivuilta http://www.amnesty.fi Kirjoita hakulaatikkoon kuolemanrangaistus
Kirjamateriaalia löytyy jonkin verran Helmet-hausta, esimerkiksi:
Silmä silmästä : kuolemanrangaistuksen historiaa / Terho, Sampo, 2007
Kun valtio tappaa.. : raportti kuolemanrangaistuksesta, 1989
Kuolemanrangaistus : Amnesty Internationalin raportti, 1981
Teoksessa Kun aika loppuu on Lars Björnen artikkeli Kuolema esivallan toimesta – kuolemanrangaistuksen historia:
Kun aika loppuu : kuolema historiassa / toimittanut Eero Kuparinen, 1999
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=…
Kirjastot pyrkivät yleensä korvaamaan kadonneen niteen, jos sitä on vielä saatavana (aina ei ole). Automaattisesti uutta kappaletta ei kuitenkaan osteta, sillä on mahdollista, että kirjastoon jää nimekkeestä riittävä määrä niteitä tuon kadonneen jälkeenkin. Näin on usein sellaisten kirjojen kohdalla, joita on aikoinaan hankittu runsaasti.
Sellaisissa tapauksissa, joissa asiakas kadottaa kirjaston ainoan kappaleen, jota ei myöskään voi ostaa kaupasta, voi tietysti käydä myös niin, että joku toinen asiakas ei pääse kirjaa lukemaan. Onneksi meillä on Suomessa tehokas kaukolainajärjestelmä, jonka avulla kirjan voi saada luettavakseen jonkin toisen kirjaston kokoelmista.
Sellaiset tapaukset, joissa asiakas kadottaa koko kirjastojärjestelmän…
Suomen kansallisbibligrafia Fennicasta ei löytynyt yhtään Jutikkalan kirjoittamaa kirjaa Sastamalasta. Sen kautta ei myöskään löytynyt kirjaa Sastamalan historiasta juuri kysymiltäsi ajanjaksoilta. Alla on luettelot Fennicasta ja kirjastojen yhteistietokanta Melindasta löytyvistä Sastamalan historiaan liittyvistä kirjoista:
https://finna.fi
http://finna.fi
