Hei!
Etsimäsi kuvakirja voisi olla Maikki Harjanteen Noitien kirja.
Kirjassa on kolme noitaa: Kolpitsa, Atta ja Daipulos. Yhden noidan hiukset ovat keltaiset, yhden siniset ja yhden vihreät. Kirjassa on kuvattu noitien koti hyvin tarkasti. Kirja on ilmestynyt vuonna 1991.
Kirjasta Elämässä kiinni: Minna Canthin ja Maria Jotunin ajatuksia, toimittanut Salme Saure ( Otava, 1994) löytyy seuraava Minna Canthin ajatus: Mitä rohkeammin puoliaan pitää, sen varmempi voitostaan, oli sitten kuinka väärässä hyvänsä. Tietoa missä tai milloin Minna Canth näin on sanonut en valitettavasti löytänyt.
Hei,
Voit soittaa pääkirjastonasiakaspalvelunumeroihin jolloin virkailija vaihtaa puhelinnumerosi. Pääkirjaston numerot ovat: 0206155232, 0206154293 tai 020615492. Voit myös lähettää uuden puhelinnumerosi sähköpostilla osoitteeseen kirjasto (@) kouvola.fi.
Anna-Mari Andersson
informaatikko vs.
Kouvolan pääkirjasto
Voit tehdä varauksen Anders-verkkokirjaston kautta: https://anders.verkkokirjasto.fi/web/arena Sivuilta löytyy ohje:
Kirjaudu verkkokirjastoon.
Kirjoita hakuruutuun lehden nimi, esimerkiksi Mobilisti. Klikkaa Hae -nappia.
Kun hakutulos aukeaa ruudulle, klikkaa lehden nimeä.
Tarkista lehden haluamasi numeron saatavuus. Saatavuus-kohdassa lehden eri numerot on jaoteltu vuosittain. Klikkaa haluamaasi vuosilukua, niin saat näkyviin lehden numerot ja jokaisen numeron alapuolella on sininen varaa-painike. Klikkaamalla vuosi : numero -linkkiä voit vielä tarkistaa numeron saatavuuden.
Klikkaa sen jälkeen Varaa-nappia oikean lehtinumeron kohdalla.
Valitse Noutopaikka-ruutujen avulla noutopaikka. Ylempään ruutuun valitaan kunnan- tai…
Uuden kirjastokortin ja siihen liitetyn pin-koodin saat käymällä henkilökohtaisesti missä tahansa Helmet-kirjaston toimipisteessä ja esittämällä voimassa olevan henkilötodistuksen, passin, ajokortin tai kuvallisen Kela-kortin.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_j…
Oikea aika olisi (alkuperäisen) pyhäinpäivän (1.11.] aatto eli lokakuun 31. päivän ilta.
http://www.bbc.co.uk/religion/religions/christianity/holydays/halloween…
Lähettämässänne linkissä http://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/yleen.html on jo paljon tietoa em. sukunimien taustoista.
Lisätietoja http://se.namespedia.com . Tämän sivuston mukaan esimerkiksi Alen on irlantilaista alkuperää, Kylen taas skottilaista.
http://www.surnamedb.com/Surname/Alen
Lisätietoja kannattaa kysyä Kotimaisten kielten keskuksesta https://www.kotus.fi/palvelut/neuvontapuhelimet
Ghanan virallinen kieli on englanti, mutta maassa on paljon etnisiä ja kielellisiä pienryhmiä, joitten takia on käytännössä vaikeaa etsiä ja löytää "ghanalaisia" etunimiä. Paljon helpompaa on etsiä esimerkiksi akan-kielen käyttäjien suosimia nimiä, koska tätä kieltä puhuu melkein puolet ghanalaisista. Wikipediassa on englanninkieinen artikkeli akan-kulttuurin nimikäytännöistä, joiden erikoisuutena on nimetä lapset viikonpäivän ja syntymäjärjestyksen mukaan. Siten sunnuntaina syntymä poika on Kwasi, tyttö Akosua. Muunnelmia on vaikka kuinka paljon. Tästä artikkelista löytyy jo kymmeniä ehdokkaita.
Fulani on kieli tai kieliryhmä, jota puhutaan laajalla alueella Länsi-Afrikassa. Ghanassa fulanin puhujia on alle miljoona eli se on selkeästi…
Suomen esihistoriallinen aika on melkoisen pitkä. Se alkaa jääkaudesta ja jatkuu pohjolan viikinkiajan loppuun ja kristinuskon tuloon. https://web.archive.org/web/20160411022107/http://www.kansallismuseo.fi/fi/kansallismuseo/opetus/opetuspaketit/esihistoria
Koska kirjoitettuja lähteitä ei ole, on ihmisten arki jäänyt arvailujen varaan. Emme aivan varmasti tiedä, miten he suhtautuivat vähäväkisiin kanssakulkijoihinsa.
file:///C:/Users/e23lib/Downloads/58694-Artikkelin%20teksti-59976-1-10-20160620%20(1).pdf Ihmiskuvaa voidaan hahmottaa esimerkiksi esinenäyttelyjen perusteella.
https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/154774/ihmisjak.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Monissa suomen historiasta kertovissa kirjoissa on pieni…
Sellon kirjaston tietokoneilla Sinun on mahdollista käyttää Helsingin sanomien aikakonetta. https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Lehdet/HS_Aikakone_kaytossa_kirjastoissa(161585)
Palvelu toimii tietenkin myös muissa Espoon kirjastoissa.
Sieltä löytyvät uusimmat uutiset sekä Helsingin Sanomien ja sen edeltäjän Päivälehden numerot vuodesta 1889.
Henkilökunta neuvoo mielellään aikakoneen käytössä.
Kirjastot on määrätty toistaiseksi suljetuiksi, eivätkä kirjastot lainaa aineistoa tänä aikana.
Sairaalan minikirjastoa ei täydennetä kirjastojen ollessa suljettuna, joten tuo automaattisesti toimiva kirjakaappi lienee jo tyhjillään.
Lisää ohjeita on kirjaston sivuilla https://www.helmet.fi/fi-FI
Tässä vielä linkki e-kirjojen käyttöön https://www.helmet.fi/ekirjasto
Alpo Noposen runosta Elämän kouluun on kysytty palvelussa aiemmin. Pääset lukemaan kysymyksen vastauksineen täältä: https://www.kirjastot.fi/kysy/loytyyko-tietoa-vanhasta-kevatrunosta-alkaa). Vastauksesta löytyy lähteitä, mistä Noposen runo löytyy.
Noposen runon 1. säkeistössä käsitellään luonnon heräämistä seuraavalla tavalla:
Nyt kevät on. Nyt luonto herää.
Povensa auliin avaa maa,
salolla kielo tekee terää,
luo vaahder vaippaa vihantaa;
nyt orastaa jo pellon multa,
siin’ armas kohta viljakulta
maanmiehen auvoks aaltoaa.
"Kuollut luonto herää eloon" -säe ei siis ole suoraan ainakaan Noposen runon tästä versiosta. Muuten se sopii aika hyvin kuvailuusi.
Laulu "Varis-leikki" alkaa: "Puuss' istuvi varista viisi tai kuus', He laulavat lapsilleen näitä". Laulun on tehnyt Sofie Lithenius (1847-1926), tosin nuotissa lukee laulun nimen alapuolella: "Vanhan laulun mukaan". Laulu sisältyy nuottiin Lithenius, Sofie: "Pieniä lauluja ja leikkejä : kansako[u]luja ja lastentarhoja varten. Ensim[m]äinen vihko" (osaksi mukaellut, osaksi säveltänyt Sofie Lithenius, Otava, 1892, s. 16-17). Lauluun on myös leikkiohje. Leikkiin osallistujat on jaettu äiteihin ja tyttäriin ja yksi leikkijöistä on Missi (tai Misse), joka laulaa tuon "tu tuu" -osuuden. Nuotissa on laulun melodia ja suomenkieliset sanat. Sofie Litheniukselta on ilmestynyt myös ruotsinkielinen nuotti "Små sånger och lekar för…
Kirjan voi tilata maksutta kaukolainaksi Tampereen kaupunginkirjastosta. Kaukolainan tilauslomakkeen ja kaukolainaohjeet löydät verkkokirjastosta osoitteesta https://keski.finna.fi/Content/info#interlibraryloans.
Kirjan nimi on tarkalleen Runsas : kartano Ylöjärven Lempiäniemessä (2019, kustantaja Risto Käkelä).
Kyseessä on Juhani Rasinkankaan säveltämä ja Juhani Konolan sanoittama laulu Nyt koululainen oon. Sanat löydät nuottijulkaisuista 17 uutta lastenlaulua (1990), Lastenlauluni (2000) ja Ystävyyden laulu : Jussi Rasinkankaan tunnetuimmat ja pidetyimmät lastenlaulut (2005).
Kaikki edellämainitut nuottijulkaisut kuuluvaat Helmet-kirjastojen kokoelmiin. Voit tilata ne lainattaviksi omaan lähikirjastoosi. Jos korttiisi on liitetty pin-koodi, voit varata haluamasi teokset itse. Voit myös soittaa mihin tahansa Helmet-kirjastoon ja pyytää virkailijaa varaamaan teokset sinulle.
https://finna.fi/Record/helmet.1471291
https://finna.fi/Record/helmet.1471447
https://finna.fi/Record/helmet.1752499
https://www.helmet.fi/fi-FI
Runo on Aino Öljymäen kirjoittamasta ja Helga Sjöstedtin kuvittamasta kirjasta Kurre Matti (1946).
Kurre Matti -kirjaa ei juuri löydy enää Suomen kirjastoista. Lastenkirjainstituutin kokoelmissa kirjaa on yksi kappale, joten sieltä sen saattaisit saada kaukolainaan oman lähikirjastosi kautta.
https://finna.fi/Record/fikka.3666214
https://lastenkirjainstituutti.fi/
"Ei lainata" tarkoittaa sitä, että kyseinen aineisto pidetään kirjastossa, jossa sitä voi käydä tutkimassa, lukemassa tms. Sitä ei siis lähetetä minnekään vaan se on aina paikalla. Tilaaminen kirjastosta toiseen ei ole mahdollista.
