Löysin muutamia suomenkielisiäkin mainintoja.
Ajanaia pasifica (latinaksi, suomenkielistä nimeä ei vielä ole päätetty) kannattaa istuttaa aurinkoiseen tai puolivarjoiseen kuivaan paikkaan. Sen ainavihannat, nahkeat lehdet sietävät hyvin pakkasta.
https://kodinpellervo.fi/puutarha/2017/09/20/syysistutukset-kuulaat-kukkijat/
https://kukkainfo.fi/?plant_id=5&category=&kirjain=A&id=33
Englanninkielisellä sivustolla kerrotaan, että kasvi kestää jopa 25 asteen pakkasta, joten menestynee täällä meilläkin ulkona. Tsoin jos tarvi on yhtä märkä kuin viime talvi, saattaa kasvi kärsiä märkyydestä. Samoin keväällä lumen sulaessa. https://www.mygardenlife.com/plant-library/1991/ajania/pacifica
Kuulostaa mielenkiintoiselta idealta. Nuo tekijänoikeudet kannattaa vain varmistaa.
1. Tekijänoikeus pidentyi 70 vuoteen 30.6.1995. https://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/1995/19950008#idp446619536
2. Jo rauenneet suoja-ajat pitenivät nykylain mukaisiksi, mutta käytössä oli siirtymäaika, joka takasi edellistä lakia noudattaneiden suoja. Tekijänoikeudet saattavat näyttää erilaisilta, sillä kirjailijat ovat voineet luopua osin tekijänsuojastaan. https://kirjailijaliitto.fi/kirjailijalle/tekijanoikeus/
Projekti Gutenbergistä sanotaan:"Project Gutenbergin tavoitteena on tuoda tekijänoikeusvapaita teoksia ja teoksia, joiden tekijänoikeudet ovat rauenneet, mahdollisimman laajan yleisön ulottuville. Vuonna 2002 jo neljännes koko…
Muistelemasi kirja voisi olla Tiina Lehtinevan Piparminttupoika (Aikamedia 2011), vaikka kaikki yksityiskohdat eivät täsmääkään.
Kirjassa 19-vuotias Lotta on sairaalassa syöpäleikkauksen jälkeen. Hän tutustuu Jooa-nimiseen poikaan, joka tuo sairaalaan Lotan lempimakeisia, piparminttukarkkeja. Kirjan kansi on punavalkoraidallinen, keskellä sydän.
Tässä asiassa kannattaa ottaa yhteyttä esimerkiksi Työväen arkistoon. Heidän haullaan löytyy kokoelma Isänmaalliseen kansanliikkeeseen liittyvän aineiston viitteitä. Siellä näkyy olevan myös jäsenluetteloita, mutta niiden käyttöä on rajoitettu, koska sisältävät henkilötietoja.
Lisätietoja Työväen arkiston aineistojen käytöstä
Hei!
Voit Helmet-sivuilla tehdä haun frisbeegolf ja rajata tulokseksi esineet. Kirjastosta voi lainata frisbeegolfsettejä, joissa mukana on kolme frisbeetä. Näitä löytyy sekä Helsingistä että Vantaalta. Tässä linkki vielä Helmet-sivulla tekemäni hakuun:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sfrisbeegolf__Ff%3Afacetmed…
Muistathan, että esineitä ei voi varata ja esineet pitää palauttaa siihen kirjastoon, mistä ne on lainattu.
Juhannusjuna on kulkenut vuonna 2012. Ylen elävästä arkistosta pääsee palaamaan kyseiseen ohjelmaan, mutta jos haluaisit tästä uusinnan tv:stä tai uuden ohjelman, kannattaa pyyntö laittaa suoraan Ylen ohjelmatoiveeseen.
Tästä pääsee palaamaan juhannusjunan kyytiin: Juhannusjuna vei matkalle läpi yöttömän yön | Elävä arkisto | yle.fi
Ohjelmatoiveen voi esittää täällä: Palaute (yle.fi)
CD-levyn liitteessä ei ollut laulujen sanoja mukana ja verkostakaan niitä ei löytynyt. Yritin myös kuunnella tarkkaan ja minullekin jäi epäselväksi mitä tuossa kohdassa lauletaan.
Tietäisikö joku tämän kysymyksen lukijoista mitä tuossa lauletaan? Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Michael Mortimer on tekijäkaksikko Daniel Sjölinin ja Jerker Virdborgin yhteinen salanimi. Kaksi ensimmäistä osaa julkaisi Bazar Kustannus, joten sieltä voi halutessaan tiedustella asiaa. Todennäköisesti sarjan suomentaminen on jätetty kesken, kuten harmillisen usein käy, mikäli sarja ei menesty kaupallisesti. Ja koska alkuperäisen kolmannen osan ilmestymisestäkin on jo useita vuosia (kaksi ensimmäistä osaa suomennettiin tuoreeltaan), en usko, että jatkoa enää tulee.
Arvio sarjan kolmannesta osasta Blodssystrarna:
https://nissescherman.blogspot.com/2015/11/michael-mortimer-blodssystrarna.html?utm_source=bokbloggarse&utm_medium=referral&utm_campaign=Bokbloggar.se
Arvioita kirjasta Neitsytkivi:
https://www.…
Pallen kevätlaulun sanat näyttäisivät olevan Tampereen kirjastosta löytyvästä nuotissa:
"Paras ryssä - kuollut ryssä paarlevuu..".
Kyseessä on vuonna 1942 julkaistu nuottikokoelma Sota-ajan lauluja. Kyseisessä nuotissa näyttäisi olevan tämä kyseinen laulu nimellä "Kevätrallatus".
Kappaleen alkusanat PIKI-kirjastojen verkkosivujen mukaan ovat "Tullut on taas kevät että vappu".
Kuuntelin kyseisen kappaleen Matti Jarvan versiona youtubesta ja omaan korvaan sanat kuulostivat olevan "Ollut on taas kevät että vappu".
Nämä ovat kuitenkin sen verran lähellä toisiaan, että kyseessä voi hyvinkin olla sama kappale.
Voit tilata kyseisen nuotin kaukolainaan oman kirjastosi kautta. Etsin sanoja myös netistä, mutta valitettavasti en löytänyt niitä…
Kielitoimiston sanakirjan mukaan sanaa jalkavaimo käytetään "joissakin moniavioisuuden sallivissa kulttuureissa virallisten vaimojen lisäksi olevista vaimoista". Jos tulkitsen oikein, etymologisen sanakirjan mukaan jalkavaimo-sana esiintyi kirjallisena tiettävästi ensimmäisen kerran vuonna 1637 ilmestyneessä Eric Schroderuksen Latinalais-saksalais-ruotsalais-suomalaisessa tulkkisanakirjassa. Etymologisessa sanakirjassa pohditaan sanan yhteyttä mordvan kielen sanaan jalga, jonka merkitys on ystävä, ystävätär, kumppani. Toisaalta esitetään, että kyseessä on mahdollisesti kuitenkin jalkaa tarkoittava etuliite ja verrataan Lönnrotin sanakirjan lisävihosta löytyvään fraasiin "tehdä lapsi jalalta" eli avioliiton ulkopuolella. Jalka-sana tässä…
Ging gong gudi -niminen laulu on julkaistu ainakin Musikantti 3-4 -kirjassa (Otava, 2005) sivulla 12, jossa sen mainitaan olevan kansanlaulu Brittiläisestä Gyuanasta. Toisaalta Wikipediassa on artikkeli nimellä Ging Gang Goolie https://en.wikipedia.org/wiki/Ging_Gang_Goolie, jossa osoitetaan laulun olevan alun perin ruotsalaisesta, Axel Engdahlin kirjoittamasta revyystä vuodelta 1905. Jostakin syystä partiolaiset ottivat laulun omakseen. Ruotsalaisen version sanat ovat nonsensekieltä, ja partioliikkeen käytössä ne muokattiin englanninpuhujien suuhun sopiviksi, ja näin laulusta tuli Ging Gong Gudi. Sanat eivät tarkoita mitään millään kielellä.
Tämä ei ole mahdollista. Migrin sivuilta löytyvän ohjeen mukaan "sinua ei voida vapauttaa Suomen kansalaisuudesta, jos sinusta tulisi vapauttamisen johdosta kansalaisuudeton."
https://migri.fi/kansalaisuudesta_vapautuminen
Aiheesta on kyselty Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa useita kertoja aiemminkin.
Valmiita perukirjamalleja ja ohjeita on mm. seuraavilla verkkosivuilla:
Makupalat.fi: https://www.makupalat.fi/fi/search/node/perunkirjoitus
Suomen lakioppaan malli: http://www.lakiopas.com/asiakirjamallit/
Kirjastoissa myös useita kirjoja aiheesta kuten:
Puronen: Näin teet perukirjan itse
Norri: Perintö ja testamentti: käytännön käsikirja
Sitaatti on Charles Dickensin romaanin Kaksi kaupunkia ensimmäisen kappaleen alusta.
Saimi Järnefeltin suomennoksessa vuodelta 1903 rivit kuuluvat näin:
"Tämä oli aikakausista paras ja pahin, se oli viisauden ja hulluuden ikä, uskon aika, epäilyksen aika, valon ja pimeyden aika, tämä oli toivon kevät ja epätoivon talvi, [--]"
Helka Varho suomensi saman kohdan vuonna 1945 näin:
”Tämä oli aikakausista paras ja pahin, se oli viisauden aikaa, se oli hulluuden aikaa, se oli uskon mutta samalla epäilyn aikakautta, valon ja pimeyden aikaa, se oli toivon kevättä ja epätoivon talvea, [--]”
https://www.gutenberg.org/cache/epub/48023/pg48023-images.html
https://www.gutenberg.org/files/98/old/2city12p.pdf
Charles Dickens: Kaksi…
Immi Hellénin runo "Äidin apulainen" vastaa kuvausta. Runo alkaa: "Äiti, kerro satu mulle, minä lankaa kerin sulle." Äidin apulainen on nimeltään Erkki.
Vanhin löytämäni julkaisu, jossa runo on, on "Walistuksen lasten lehti" vuodelta 1917 (nro 20). Lehdessä kirjoittajaksi on merkitty "I. H." Onnet-tietokannan mukaan kirjoittaja on Immi Hellén. Runo on myöhemmin julkaistu myös ainakin Aukusti Salon kirjassa "Lapsuuden kultamailla : alkukoulun ja kodin lukukirja II" (Otava, 1919) ja Aukusti Salon kirjassa "Uusi aapinen ja lukukirja" (Otava, 1922).
Lähteitä:
Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokanta:
https://lastenkirjainstituutti.fi/kirjasto/onnet-tietokanta
Äidin apulainen -runo:
Digi.kansalliskirjasto.fi, Walistuksen…
Vanikasta löytyy useampia artikkeleita ja kuviakin. Maatalousmuseo Sarka on julkaissut kuvan vanikkakaulimesta ja sen ohessa kerrotaan myös, millaista leipä oli. Vanikka oli armeijan näkkileipää ja siksi sen piti kestää sekä kuljetusta että kovia oloja. Se oli siis kovaa ja sillä tavalla erilaista kuin nykyinen helposti purtava näkkileipä. Vanikka oli perinteiseen juureen leivottua, kuivattua ruisleipää, kevyttä kantaa ja oikein säilytettynä hyvin säilyvää. Kuljetuksen sujumiseksi leivällä oli määrätty muoto, se tehtiin pellistä valmistetulla neliön muotoisella muotilla. Pinnan kuvio syntyi kaulimella, jonka pintaan oli veistetty nystyjä, josta tuo kuvakin on. Kaulin teki taikinaan reikiä, jotka estivät sitä kohoamasta…
Hillo pursotetaan munkin sisään ohuella tyllalla paiston jälkeen. Jos hillon laittaa ennen paistamista, se alkaa kiehua ja pursuu reiästä ulos, jolloin munkin ulkonäkö kärsii. Teollisissa leipomoissakin hillo pursotetaan paiston jälkeen joko käsin tai koneellisesti. Koneellisessa tavassa munkit kulkevat hihnalla ja pursotin pistää hillon niihin. Ohje hillomunkkien valmistukseen kotona ja kuva hillotyllasta löytyy esimerkiksi Hellapoliisin sivuilta: https://www.hellapoliisi.fi/reseptit/makeat-leivonnaiset/hillomunkit/
Kysymäsi kirja on
Enrique Campos Menedez:in teos Los Pioneros, josta yhteenveto löytyy http://translate.google.com/translate?hl=en&sl=es&u=http://www.flyfishi…
En ole valitettavasti löytänyt tätä teosta Suomen kirjastoista.
