Michael Mortimer on tekijäkaksikko Daniel Sjölinin ja Jerker Virdborgin yhteinen salanimi. Kaksi ensimmäistä osaa julkaisi Bazar Kustannus, joten sieltä voi halutessaan tiedustella asiaa. Todennäköisesti sarjan suomentaminen on jätetty kesken, kuten harmillisen usein käy, mikäli sarja ei menesty kaupallisesti. Ja koska alkuperäisen kolmannen osan ilmestymisestäkin on jo useita vuosia (kaksi ensimmäistä osaa suomennettiin tuoreeltaan), en usko, että jatkoa enää tulee.
Arvio sarjan kolmannesta osasta Blodssystrarna:
https://nissescherman.blogspot.com/2015/11/michael-mortimer-blodssystrarna.html?utm_source=bokbloggarse&utm_medium=referral&utm_campaign=Bokbloggar.se
Arvioita kirjasta Neitsytkivi:
https://www.…
Pallen kevätlaulun sanat näyttäisivät olevan Tampereen kirjastosta löytyvästä nuotissa:
"Paras ryssä - kuollut ryssä paarlevuu..".
Kyseessä on vuonna 1942 julkaistu nuottikokoelma Sota-ajan lauluja. Kyseisessä nuotissa näyttäisi olevan tämä kyseinen laulu nimellä "Kevätrallatus".
Kappaleen alkusanat PIKI-kirjastojen verkkosivujen mukaan ovat "Tullut on taas kevät että vappu".
Kuuntelin kyseisen kappaleen Matti Jarvan versiona youtubesta ja omaan korvaan sanat kuulostivat olevan "Ollut on taas kevät että vappu".
Nämä ovat kuitenkin sen verran lähellä toisiaan, että kyseessä voi hyvinkin olla sama kappale.
Voit tilata kyseisen nuotin kaukolainaan oman kirjastosi kautta. Etsin sanoja myös netistä, mutta valitettavasti en löytänyt niitä…
Viestin perusteella jokin lainoistasi on vähintään 28 vuorokautta myöhässä. Siksi uusiminen ei onnistu.
Helmet-kirjaston käyttösäännöissä kerrotaan, että lainausoikeuden menettää, jos
lainasi ovat yli 28 vuorokautta myöhässä
olet kadottanut tai vahingoittanut kirjaston aineistoa
velkasaldosi on käyttösääntöjen liitteessä mainittu summa tai enemmän
Lainausoikeuden saat takaisin, kun
palautat myöhässä olevan aineiston
korvaat kadonneen tai vahingoittuneen aineiston
maksat kertyneet maksut
Myöhässä olevan aineiston voi siis uusia ellei se ole myöhässä 28 vuorokautta tai enemmän, siitä ei ole varauksia tai se ei kuulu Bestseller- tai pokkarihylly-kokoelmaan. Tällä hetkellä velkasaldo ollessa 30,00€ tai enemmän ei…
Laulu on nimeltään "Elonkorjuu" ja se alkaa: "Kuuma hohtaa aurinko". Kertosäkeessä lauletaan: "Pam, pam, rumpu kaikuu, vilja kypsää on." Laulun sävelmä on unkarilainen kansansävelmä. Suomenkieliset sanat on tehnyt Samppa P. Asunta. Laulu sisältyy esimerkiksi nuotteihin "Kultaiset koululaulut 70-luvulta nykypäivään" (Tammi, 2009) ja "Tule, tule leikkiin : lasten laululeikkejä" (F-Kustannus, 2011), jossa on myös Inkeri Simola-Isakssonin laatimat leikkiohjeet tähän lauluun.
Kotimaisten kielten keskuksen Kielikello sivustolta löysin artikkelin, jossa puhuttiin sairasautosta. "Kukaan ei Suomessa sairauskohtauksen tai onnettomuuden satuttua soita sairasautoa vaan ambulanssin. Siitä huolimatta ambulanssin vastineeksi luotu sairasauto ei ole kokonaan hävinnyt; olen sen vielä viime vuosina nähnyt kerran pari lehtiuutisissakin – mielenkiintoista kyllä ulkomaita koskeneissa.Näinkään hyvissä voimissa eivät ole valokuvauskone ja pyörösaha, joitten piti korvata kamera ja sirkkeli. Mutta nekään eivät minusta – myönnän, että arvio perustuu omaan kielituntumaani – ole täysin epäluontevia eivätkä kuolleita sillä tavoin kuin esimerkiksi nostolippu ’sekki’ tai hitiö ’bakteeri’ (jotka molemmat sentään ovat Nykysuomen…
Kielitoimiston sanakirjan mukaan sanaa jalkavaimo käytetään "joissakin moniavioisuuden sallivissa kulttuureissa virallisten vaimojen lisäksi olevista vaimoista". Jos tulkitsen oikein, etymologisen sanakirjan mukaan jalkavaimo-sana esiintyi kirjallisena tiettävästi ensimmäisen kerran vuonna 1637 ilmestyneessä Eric Schroderuksen Latinalais-saksalais-ruotsalais-suomalaisessa tulkkisanakirjassa. Etymologisessa sanakirjassa pohditaan sanan yhteyttä mordvan kielen sanaan jalga, jonka merkitys on ystävä, ystävätär, kumppani. Toisaalta esitetään, että kyseessä on mahdollisesti kuitenkin jalkaa tarkoittava etuliite ja verrataan Lönnrotin sanakirjan lisävihosta löytyvään fraasiin "tehdä lapsi jalalta" eli avioliiton ulkopuolella. Jalka-sana tässä…
Ging gong gudi -niminen laulu on julkaistu ainakin Musikantti 3-4 -kirjassa (Otava, 2005) sivulla 12, jossa sen mainitaan olevan kansanlaulu Brittiläisestä Gyuanasta. Toisaalta Wikipediassa on artikkeli nimellä Ging Gang Goolie https://en.wikipedia.org/wiki/Ging_Gang_Goolie, jossa osoitetaan laulun olevan alun perin ruotsalaisesta, Axel Engdahlin kirjoittamasta revyystä vuodelta 1905. Jostakin syystä partiolaiset ottivat laulun omakseen. Ruotsalaisen version sanat ovat nonsensekieltä, ja partioliikkeen käytössä ne muokattiin englanninpuhujien suuhun sopiviksi, ja näin laulusta tuli Ging Gong Gudi. Sanat eivät tarkoita mitään millään kielellä.
Sitaatti on Charles Dickensin romaanin Kaksi kaupunkia ensimmäisen kappaleen alusta.
Saimi Järnefeltin suomennoksessa vuodelta 1903 rivit kuuluvat näin:
"Tämä oli aikakausista paras ja pahin, se oli viisauden ja hulluuden ikä, uskon aika, epäilyksen aika, valon ja pimeyden aika, tämä oli toivon kevät ja epätoivon talvi, [--]"
Helka Varho suomensi saman kohdan vuonna 1945 näin:
”Tämä oli aikakausista paras ja pahin, se oli viisauden aikaa, se oli hulluuden aikaa, se oli uskon mutta samalla epäilyn aikakautta, valon ja pimeyden aikaa, se oli toivon kevättä ja epätoivon talvea, [--]”
https://www.gutenberg.org/cache/epub/48023/pg48023-images.html
https://www.gutenberg.org/files/98/old/2city12p.pdf
Charles Dickens: Kaksi…
Immi Hellénin runo "Äidin apulainen" vastaa kuvausta. Runo alkaa: "Äiti, kerro satu mulle, minä lankaa kerin sulle." Äidin apulainen on nimeltään Erkki.
Vanhin löytämäni julkaisu, jossa runo on, on "Walistuksen lasten lehti" vuodelta 1917 (nro 20). Lehdessä kirjoittajaksi on merkitty "I. H." Onnet-tietokannan mukaan kirjoittaja on Immi Hellén. Runo on myöhemmin julkaistu myös ainakin Aukusti Salon kirjassa "Lapsuuden kultamailla : alkukoulun ja kodin lukukirja II" (Otava, 1919) ja Aukusti Salon kirjassa "Uusi aapinen ja lukukirja" (Otava, 1922).
Lähteitä:
Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokanta:
https://lastenkirjainstituutti.fi/kirjasto/onnet-tietokanta
Äidin apulainen -runo:
Digi.kansalliskirjasto.fi, Walistuksen…
Kysymäsi kirja on
Enrique Campos Menedez:in teos Los Pioneros, josta yhteenveto löytyy http://translate.google.com/translate?hl=en&sl=es&u=http://www.flyfishi…
En ole valitettavasti löytänyt tätä teosta Suomen kirjastoista.
Marianne Curleyn kotisivu, http://www.mariannecurley.com/ , on tällä hetkellä poissa käytöstä, eikä kustantajan sivuilla ollut tietoa, joten tähän kysymykseen ei valitettavasti löytynyt vastausta. Sinun kannattaa käydä kirjailijan kotisivuilla katsomassa myöhemmin, löytyisikö sieltä tietoa asiasta tai mahdollisesti kirjailijan yhteystiedot. Voisit etsiä seuraavasta fanisivusta vaikka keskustelupalstaa, jos vaikka joku olisi asiaa jo selvittänyt, http://www.artisticchardon.com/om/ .
Arto-tietokannasta löytyy useita artikkeleita aiheesta. Hakukriteereinä voi käyttää kehitysvammaiset ja seksuaalisuus. Kehitysvammaliiton julkaisemassa Ketju-lehdessä on artikkeleita mm. aiheista Ikäihmisen seksuaalisuus haaste työntekijälle (Ketju 1/2001) ja Raskaaksi vai ei (Ketju 2/2002).
Englanninkielisiä artikkeleita aiheesta on julkaistu mm. Journal of Intellectual Disability Research -lehdessä, esim. Sexuality and personal relationships for people with an intellectual disability. Part I: service-user perspectives
Journal of Intellectual Disability Research
Volume 53, Issue 11, Date: November 2009, Pages: 905-912
E. Healy, B. E. McGuire, D. S. Evans, S. N. Carley
Verneri-palveluverkossa on (vammaisten) seksuaalisuuteen liittyvää…
Kirjaston käyttö ja lainaaminen on ilmaista, mutta kirjastoissa on käytössä myös joitakin maksuja.
Helmet-kirjastot perivät myöhästymismaksua aineistosta, jonka palautat tai uusit eräpäivän jälkeen. Myöhästymismaksua ei peritä lasten- ja nuortenostaston aineistosta. Maksuja ei peritä myöskään silloin, kun lapsi lainaa aikuisten osaston aineistoa omaan käyttöönsä.
Jos teet kirjasta tai levystä varauksen Varausmaksu on 0,50 e, mutta sitä ei peritä alle 18 vuotiailta.
Jos kadotat kirjastokorttisi, maksaa uusi kortti 3 e aikuisilta ja 2 e alle 15 vuotiailta.
Jos lainatut kirjat tai levyt katoavat tai vahingoittuvat, pitää ne korvata.
http://www.helmet.fi/screens/pdf_kayttosaannot_fin.pdf
Kenties tarkoitit tilaisuutta, josa televisiostakin tuttu Raimo Vakkuri kertoo omaishoitajan arjesta tiistaina 4.2.2014 klo 13.00 – 15.00 pääkirjaston auditoriossa.
Luennoitsijana Raimo Vakkuri: Omaishoitaja tarvitsee arkeensa myös iloa.
Järjestäjä Omaishoitajien tukitoiminta / SPR Hämeen piiri
Tarkempia tietoja tilaisuudesta löytyy Lahden kaupunginkirjaston sivuilta, osoitteesta http://lastukirjastot.fi/Ajankohtaista
Tapahtumat on listattu siinä tarkemmnin, jatka eteenpäin kohdasta "katso lisää tapahtumia".
Astikaisen dvd-levyjä ei ole tarjottu Lahden kirjastoille eikä sarjaa näytä olevan muissakaan Suomen kirjastoissa. Kirjastot voivat hankkia vain sellaisia dvd-tallenteita joilla on lainausoikeus.
Maija Astikaisen sivuilla mainitaan että Tanssi – elämän suola dvd-sarja on tarkoitettu kotikäyttöön.
Tiedustelemme sähköpostitse tekijän halukkuutta myydä tallenteita kirjastokäyttöön ja ilmoitamme myöhemmin mikäli niitä saadaan.
Ps. Maija Astikaisen kirjoitti myyneensä jo kaikki DVD:t, eikä hänellä ole tarkoitusta tuottaa siitä lisäkappaleita. (28.9.14)
Linkki esitesivulle:
http://www.tanssiajaterapiaa.fi/tanssidvdinfo.pdf
Romaaneja eri maista ja kulttuureista on ilmestynyt suomeksi paljon, mutta jokainen niistä omanlaisensa.Keräsimme sinulle joitakin nimiä, jotka aiheeltaan olisivat sellaisia kuin toivoit.
Afrikkaan sijoittuvia tarinoita ovat mm. Adichien Purppuranpunainen hibiscus ja Doris Lessingin Ruoho laulaa ja miksei Blixenin Europpalaisena Afrikassa sekä Farahin Aavikon tyttäret
Cecilia Samartinin Nora & Alicia sijoittuu Kuubaan, Isabel Allenden Rakkaus ja varjo kertoo Chilestä.
Espanjan sisällisodan ajoista kertovat kirjat Duenasin Ommelten välinen aika sekä Hemingwayn Kenelle kellot soivat.
Kamilla Shamsien Poltetut varjot kertoo Intiasta. Jakaranda puun lapset sijoittuu Iraniin ja suosittu muistelmateos Sassonin Prinsessa Saudi-Arabiaan
Kirja on aivan uusi, ilmestynyt maaliskuussa 2015. Se ei ole tulossa Hämeenlinnan kirjaston kokoelmiin. Voit tehdä siitä halutessasi kaukolainapyynnön. Tietoa kaukopalvelusta alla olevan linkin kautta:
https://vanamo.verkkokirjasto.fi/web/arena/kaukolainat
Kattaukseen löytyy havainnollinen kaavio Kotilieden sivuilta osoitteesta http://kotiliesi.fi/juhlat/juhlien-jarjestaminen/poydan-kattaminen. Kaikkijuhlista.fi-sivustolla osoitteessa http://www.kaikkijuhlista.fi/juhlista/juhlat-kotona/kattaus on myös hyviä ohjeita kattauksiin.
Kirjoistakin toki löytyy kattamisohjeista. Esimerkiksi Jouko Mykkäsen ja Heikki Ursinin teoksessa ”Tarjoilukirja” (Restamark, 2006) on esitelty pöydän kattamisen periaatteet ja paljon muuta hyödyllistä kattamiseen ja tarjoiluun liittyvää.
Tarkoitanette, että haluaisitte tilata Marianne Williamsin teoksen Palatkaamme rakkauteen : mietteitä A course in miracles -kirjan periaatteista (suom. Pirkko Huhtanen, WSOY, 1993) kaukolainana muualta Suomesta. Valitettavasti se ei ole mahdollista, koska teos on pääkaupunkiseudun kirjastoissa.
Kirjaa on HelMet-kirjastoissa tosiaankin vain kaksi kappaletta ja siitä on varausjono. Teidän kannattaa tehdä kirjasta varaus. Varauksen voi tehdä netissä, jos korttiinne on liitetty pin-koodi, mutta varauksen voi tehdä myös kirjastossa tai esimerkiksi soittamalla mihin tahansa HelMet-kirjastoon.
http://www.helmet.fi/fi-FI
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
