Wikipedia kertoo nukkumatin perustuvan toisaalta skandinaviseen olentoon Nattmara. Mara oli ilkeämpi versio nukkumatista ja aiheutti ihmisille painajaisunia tai unihalvauksia.
"In Scandinavia, there was once the famous race of Nattmara. The mara (or, in English, "nightmare") appears as a skinny young woman, dressed in a nightgown, with pale skin and long black hair and nails. After turning into sand, they could slip through the slimmest crack in the wood of a wall and terrorize the sleeping by "riding" on their chest, thus giving them nightmares. (This appears to describe "apparitions" commonly seen and/or felt during episodes of sleep paralysis.) They would ride cattle which, when touched by the Mara, would have…
Aloitetaan siitä, että milloin vaaleja on järjestetty. Jos olen oikein ymmärtänyt, niin vuonna 1944 ei Suomessa järjestetty vaaleja, vaan eduskuntavaalit järjestettiin 17.–18. maaliskuuta 1945 ja kuntavaalit (tuolloin kunnallisvaalit) saman vuoden joulukuussa.
Vuonna 1944 ei järjestetty presidentinvaaleja, vaan presidentiksi valittiin C. G. E. Mannerheim poikkeuslailla (ks. esim. Wikipedia-artikkeli Suomen presidentin valinnasta 1944). Varsinainen presidentinvaali järjestettiin seuraavan kerran vuonna 1946.
Sodan aikaisesta politiikasta voi lukea lisää esim. täältä: https://www.eduskunta.fi/verkkoteos/valtiopolitiikan-pitka-kaari/sota-a…
Sodan jälkeisistä vaaleista löytyy tietoa niinikään Suomen eduskunnan verkkojulkaisusta Suomen…
Koko Suomen kirjastotilastot löytyvät osoitteesta tilastot.kirjastot.fi
Valitsemalla koko maan ja tunnusluvuista lainaus / asukas saamme tiedon, että v. 2020 lainattiin 12,81 kirjaa / asukas. Vuonna 2019 luku oli korkeampi, 15,67. Vuoden 2021 tilastot julkaistaan huhtikuun alussa.
Lauri Pohjanpään runo Lauantai-ilta on kokoelmasta Mielialoja (1910). Runo sisältyy myös kokoelmiin Kaipuu ylitse ajan : valitut runot 1910-1954 (1989) sekä Lauri Pohjanpään Valittuihin runoihin (1953) ja nämä teokset kuuluvat lähikirjastonne kokoelmiin.
https://loisto.verkkokirjasto.fi/web/arena/welcome
En löytänyt suomenkielistä versiota animaatiosarjan "Olipa kerran elämä" ("Il était une fois la vie") tunnuskappaleesta "Hymne à la vie". Myös suomeksi dubatuissa kuvatallenteissa tunnuskappaleen esittää Sandra Kim ranskaksi. Kappaleen on säveltänyt Michel Legrand ja sanat on kirjoittanut Albert Barillé.
MTV:lle voit antaa palautetta yhtiön verkkosivujen kautta:
https://www.mtvyritys.fi/yhteystiedot
Tanssilajien tunnistamisesta löytyy muutama opastus löytyy:
Tanssit.fi Tanssin ABC, https://www.tanssit.fi/tanssin-abc/tanssilajit/,
Tanssiseura Sekahaku, https://sekahaku.net/tanssitietoa/tanssilajit/, Tanssit.net, https://tanssi.net/fi/rytmi/tanssilajit.html.
Tanssilajien tunnistamisen vaikeus kirjastossa johtuu siitä, että meidän luetteloissamme kuvataan säveltäjät ja sanoittajat, mutta ei tanssilajeja. Valitettavasti kirjastojen musiikkiosastot ovat joutuneet rankan säästämisen kohteiksi, joten asiantuntevaa henkilökuntaakaan ei enää löydy yhtä helposti kuin vuosikymmen sitten.
Löysin jokusen tanssilajin Youtuben ja Fono.fi:n, http://www.fono.fi/, kuvauksista, mutta taitava tanssinharrastajakollegani tunnisti ne. Hän…
Laulu on Kas-kas kenkävoiteen mainosiskelmä. Sen on säveltänyt Erik Lindström ja sanoittanut Saukki eli Sauvo Puhtila. Se on julkaistu esimerkiksi cd-levyllä "Rahojen rytmiä ja 55 muuta mainosiskelmää" (Artie Music, 2015).Lähde:Yleisradion Fono-tietokanta:http://www.fono.fi
Samantapaiseen kysymykseen on vastattu tällä palstalla jo 19.7.2021.
Signeerausten tunnistaminen vaatii asiantuntijan. Heitä voi helposti löytää esim. taidehuutokaupoista.
Kuvataiteilijamatrikkelista sekä Art Signature Dictionary palvelujen kautta voi myös hakea taiteilijoita.
http://www.hagelstam.fi/
https://www.bukowskis.com/fi/auctions/upcoming
https://www.artsignaturedictionary.com/
http://www.kuvataiteilijamatrikkeli.fi/fi/etusivu.html
(Signeeraus voi olla Malinen, mutta myös Wallin? Maallikon on vaikea tietää)
Kyseessä on kappale "Jawohl, jawohl", joka kertoo saksalaisista turisteista.
https://www.youtube.com/watch?v=0aQJ_ie3tL8
http://www.fono.fi/KappaleHakutulos.aspx?kappale=jawohl+jawohl&kieli=Su…
Eduskuntavaaleissa voi äänestää vain oman vaalipiirin ehdokasta. Puolueen edustaja täytyy siis olla omasta vaalipiiristä, jotta häntä voi äänestää.
Lisätietoja äänestämisestä:
Suomi.fi, äänestäminen eduskuntavaaleissa: https://www.suomi.fi/kansalaiselle/oikeudet-ja-velvollisuudet/perusoike…
Vaalit.fi, vaalipiirit eduskuntavaaleissa: https://vaalit.fi/vaalipiirit-eduskuntavaaleissa
Suomen murteiden sanakirja määrittelee sanan lastikka = lasta, liiste tms. Sanan käyttö on Pohjois-Karjala painotteista. Linkki sanakirjaan
Sukunimi-info sivusto kertoo Lastikoiden syntymäpaikkojen olleen 1890-1927 Kalajoella ja Pirkanmaalla. Linkki sivustoon
Pirjo Mikkasen ja Sirkka Paikkalan teoksessa Sukunimet, kerrotaan Lastikka nimestä näin: "Ainakin enin osa Lastikka sukunimistä palautuu Alavieskan Lastikan taloon. Samanniminen talo on myös Joutsenossa ja Orimattilassa, samannimistä sukua myös Heinolan seuduilla. Roomalaiskatolisen kirkon ristimänimi Skolastika, josta Lastikka on lohjennut, on tunnettu nii idässä kuin lännessäkin. Esim. Loimaalla 1551 vaimo Scholastica, Muolassa 1693 Lastika eli Scholastica, Kanneljärvellä…
Aihetta on tietysti käsitelty kaikissa historiankirjoissa, joissa käsitellään Suomen historiaa 1800-luvulta.
Toissa vuonna ilmestyi teos Tunteiden palo : Turku liekeissä 1827 , tekijänä Hannu Salmi. Kirja on erittäin perusteellinen ja käsittelee myös palon synnyttämiä tunteita ja siihen liittyviä tarinoita, mutta ennen kaikkea tosiasioita.
Aulikki Oksasen sanoittama Toni Edelmannin sävellys "Vilukukka" löytyy kokoelmalta Luhangan kylälaulukirja (Luhangan kunta, 2009) säestettynä sekakuorosovituksena. Lainattavissa on tällä hetkellä kaksi kappaletta. Niistä voi tehdä kaukovarauspyynnön.
Varsinaista elämäkertaa ei netistä varmaankaan löydy, mutta hänen kustantajansa Gummeruksen sivuilta löytyy tietoa kirjailija Simo Hämäläisestä: http://www.gummerus.fi/ kohta Kirjailijat.
Voisitko tarkentaa kysymystäsi. Kirjastoissa on historiateoksia kys. aiheesta. Jos haluat niitä lainaksi, niin voit kaukolainata, tehdä seutuvarauksen tai tulla tänne Jyväskylän kaupunginkirjastoon. Jos haluat, että teokset varataan sinulle odottamaan ennakkoon, niin meidän pitäisi tietää milloin tulet ne täältä hakemaan. Tarkempia ohjeita antaa myös Kannonkosken kirjasto.
Shakespearen näytelmän Richard III ovat suomentaneet Paavo Cajander ja Matti Rossi. Paavo Cajanderin suomennokset löytyvät seuraavista laitoksista.
Shakespeare, William:
- Dramoja, osa 15, Suomalaisen kirjallisuuden seura 1897
- Draamoja, osa 15, Suomalaisen kirjallisuuden seura 1920
- Draamat, osa 4, WSOY [1919]-1944
- William Shakespearen kootut draamat, osa V, WSOY 1950
- Kootut draamat, osa 5, Porvoo 1958
Matti Rossin suomennokset ovat ilmestyneet seuraavina laitoksina.
Shakespeare, William:
- Rikhard III, Tammi 1977, ISBN 951-30-4043-7
- Rikhard III, Yleisradio 1985
- Rikhard III, WSOY 2004, ISBN 951-0-29490-X
Tiedot löytyvät Fennicasta, Suomen kansallisbibliografiasta, jonka osoite on https://finna.fi .
Joistakin HelMet-kirjastoista voi lainata muistitikun käytettäväksi kirjaston tiloissa. Kyseiset kirjastot löytyvät HelMet-luettelosta helposti hakusanalla "muistitikku".
http://www.helmet.fi/fi-FI
