Yleiset kirjastot hankkivat pääosan kirjoistaan ns. sopimustoimittajan kautta. Näitä ovat esimerkiksi Kirjavälitys Oy ja BTJ Finland Oy, mutta pienemmillä paikkakunnilla usein myös paikallinen kirjakauppa. Jos oma kirja ei ole näitten isojen välittäjien listoilla, konstit ovat aika vähissä.
Kaikkia kirjastoja ja kansalaisia palvelevalla sivustolla www.kirjastot.fi on myös keskustelufoorumi "Pienkustantajien uutuuksia" (http://www.kirjastot.fi/fi/forum/404#.VXG_OEYjmfU), jonne voi kirjoittajaksi rekisteröitymisen jälkeen jättää uutuuskirjaesittelyjä teoksista, joiden kustantaja ei kuulu isojen joukkoon. Tätä palstaa luetaan juuri siinä mielessä, että sieltä voi löytää muuten hankalasti löytyvien julkaisujen tietoja.
Heikki Poroila
Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista vanhoja Hesareita voi lukea mikrofilmimuodossa Pasilan kirjastossa, toisen kerroksen lehtialueella:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto
Mikrofilmejä ei lainata kotiin. Lukemista varten varataan lukulaite, jonka voi varata Varaamo-palvelun kautta, puhelimitse tai käymällä kirjastossa. Varaamo ja ohjeet siihen löytyvät alta. Lukulaite löytyy seuraavan polun kautta Kuvaa ja ääntä > digitointi > mikrofilmien lukulaite.
https://varaamo.hel.fi/
Myös Espoon Sellon ja Vantaan Tikkurilankirjastoissa on sanomalehtiä mikrofilmeinä, mutta viiden vuoden takaisia heillä ei ole:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28helsingin%20sanomat%29%2…
Ikävä kyllä emme onnistuneet löytämään tämän nimistä taiteilijaa. Voisiko Peters.-nimen lopussa oleva piste kertoa nimen olevan lyhennetty, ja että nimi olisikin esim. Peterson tai Petersson?
Termi, jota kuvailemastasi musiikista käytetään, on aleatorinen musiikki (englanniksi aleatory, aleatory music, joskus myös aleatoric music). Termi pohjautuu latinan sanaan alea, joka tarkoittaa arpaa. Kirjastoissa käytössä olevassa musiikin asiasanastossa termi on määritelty näin: ”1950-luvulla alkunsa saanut sävellys- ja esitystekniikka, jossa teoksen osa tai koko teos muodostuu säveltäjän tai esittäjän (esittäjien) sattumanvaraisten valintojen mukaan.” Tässä yhteydessä käytetään myös termejä indeterminismi (indeterminacy, indeterminate music) ja sattumamusiikki (chance music).
Suuressa musiikkitietosanakirjassa (Weilin & Göös, 1989), osassa 1, on Juhani Nuorvalan kirjoittama tiivis artikkeli aleatorisesta musiikista (s. 49-51).…
Otto Mannisen suomennos Johann Wolfgang von Goethen runoelmasta Urworte. Orphisch (1817) eli Alkuluotteita. Orfisia. julkaistiin Sininen kirja -aikakauskirjan numerossa 7 vuonna 1927. Runo on lehden sivulla 63. Kansalliskirjaston digitoiman lehden numerot ovat luettavissa verkossa. Alla on linkki suoraan lehden sivulle, jolla runo on .
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/573472?page=63
Runo sisältyy myös Goethen runojen kokoelmaan Runoja, joka ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1928 ja sittemmin on ilmestynyt mm. Delfiinikirjoissa vuonna 1980. Kokoelma on lainattavissa Helmet-kirjastojen kokoelmista.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Mainitsemienne teosten esittelyt löytyvät espanjalaisten kustantajien sivuilta. Voitte lukea esittelyteksit alla olevista linkeistä.
Mika Waltari: Sinuhé, el egipcio kustantajan Plaza et Janesin sivuilla (esittely kohdassa sinopsis).
https://www.todostuslibros.com/busquedas/?keyword=SINUH%C3%89%2C+EL+EGI…
https://www.todostuslibros.com/libros/sihuhe-el-egipcio_978-84-9759-665…
Arto Paasilinna: El bosque de los zorros espanjalaisen kustantajan Anagraman sivuilla.
https://www.anagrama-ed.es/libro/panorama-de-narrativas/el-bosque-de-lo…
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/index.php?lang=FIN
Pakulan suomalaisiin sukujuuriin viittaavaa tietoa ei ole löytynyt. Wikipediassa on tieto, että Pakula on syntynyt puolanjuutalaisille vanhemmille New Yorkissa.
Monikulttuurisista parisuhteista kertovia romaaneja:
Backlén, Marianne: Karma
ElRamly, Ranya: Auringon asema
Lardot, Raisa: Raisa ja André
TaoLin: Suomen taivaan alla
Haastatteluihin perustuvia tietokirjoja:
Arteva, Sinikka: Rakastuin ulkomaalaiseen : myötä- ja vastoinkäymiset kahden kulttuurin parisuhteissa
Valtonen, Anni: Uusia suomalaisia
Muistelmateoksia:
Eilenberger, Wolfram: Minun suomalainen vaimoni; Minun kolmikieliset kaksoseni
Latiševa, Inna: Ryssänä Suomessa : vieras väärästä maasta
Walker, Tim: Lost in Suomi : miten tapasin suomalaisen vaimoni ja muita kertomuksia
Lukijan kommentista saimme tällaisen ehdotuksen: Ehdottaisin Kristiina Vuoren romaania Filippa, joka kertoo Flemingin suvusta 1500-luvulla. Klaus Fleming esti Filippa-sisarensa kihlauksen. Kirja antaa ymmärtää, että Klaus itse katseli sisartaan sillä silmällä ja siksi Filippa pelkäsi ja vihasi veljeään.
Laulu "Varis-leikki" alkaa: "Puuss' istuvi varista viisi tai kuus', He laulavat lapsilleen näitä". Laulun on tehnyt Sofie Lithenius (1847-1926), tosin nuotissa lukee laulun nimen alapuolella: "Vanhan laulun mukaan". Laulu sisältyy nuottiin Lithenius, Sofie: "Pieniä lauluja ja leikkejä : kansako[u]luja ja lastentarhoja varten. Ensim[m]äinen vihko" (osaksi mukaellut, osaksi säveltänyt Sofie Lithenius, Otava, 1892, s. 16-17). Lauluun on myös leikkiohje. Leikkiin osallistujat on jaettu äiteihin ja tyttäriin ja yksi leikkijöistä on Missi (tai Misse), joka laulaa tuon "tu tuu" -osuuden. Nuotissa on laulun melodia ja suomenkieliset sanat. Sofie Litheniukselta on ilmestynyt myös ruotsinkielinen nuotti "Små sånger och lekar för…
Kouvolan Sanomat löytyvät mikrofilmeinä Kouvolan pääkirjastosta. Näin korona-aikaan asiakkaat kyllä joutuvat käyttämään mikrofilmin lukulaitetta omatoimisesti.
Seura-lehteä näyttäisi löytyvän yliopistojen kirjastoista. Jos tiedät artikkelin, jonka haluat, saat sen kaukopalvelun kautta artikkelikopiona. Saattaa olla ettei kokonaisia lehtiä kaukolainata. Kaukopalvelu on maksullista.
Ainakin säästö- ja osuuskassan kautta sai ostettua vakuutuksia 1960-luvun Jaalassa. (Salminen, Esko: Jaalan historia, 2004.) Eduskunnan kirjastosta löytyy teos: Männistö, Väinö; Karvinen, Ismo: Valkealan-Jaalan vakuutusyhdistys 1878-1978, 1978.
Kysymäsi kirja on
Enrique Campos Menedez:in teos Los Pioneros, josta yhteenveto löytyy http://translate.google.com/translate?hl=en&sl=es&u=http://www.flyfishi…
En ole valitettavasti löytänyt tätä teosta Suomen kirjastoista.
Marianne Curleyn kotisivu, http://www.mariannecurley.com/ , on tällä hetkellä poissa käytöstä, eikä kustantajan sivuilla ollut tietoa, joten tähän kysymykseen ei valitettavasti löytynyt vastausta. Sinun kannattaa käydä kirjailijan kotisivuilla katsomassa myöhemmin, löytyisikö sieltä tietoa asiasta tai mahdollisesti kirjailijan yhteystiedot. Voisit etsiä seuraavasta fanisivusta vaikka keskustelupalstaa, jos vaikka joku olisi asiaa jo selvittänyt, http://www.artisticchardon.com/om/ .
Kirjastot voivat tilata maakuntakirjastoista sekä tieteellisistä kirjastoista omille asiakkailleen kaukolainaksi sellaista materiaalia, mitä omista kokoelmista ei löydy. Maakuntakirjastot, kuten Lappeenrannan maakuntakirjastokin,lähettävät muille kirjastoille omaa aineistoaan pyydettäessä. Kaukopalvelu toimii kirjastojen välillä eli esim. Kuopion kirjaston asiakas tekee kaukopalvelupyynnön omassa kirjastossaan ja kirjasto pyytää aineiston jostakin toisesta kirjastosta. Kirjastot eivät lähetä aineistoa suoraan asiakkaalle. Kaukopalvelu on maksullinen palvelu, meillä siitä peritään tällä hetkellä 2-7 euroa tilauspaikasta riippuen. Ulkomailta tilattaessa hinta on 10-30 euroa tilauspaikasta riippuen.
Arto-tietokannasta löytyy useita artikkeleita aiheesta. Hakukriteereinä voi käyttää kehitysvammaiset ja seksuaalisuus. Kehitysvammaliiton julkaisemassa Ketju-lehdessä on artikkeleita mm. aiheista Ikäihmisen seksuaalisuus haaste työntekijälle (Ketju 1/2001) ja Raskaaksi vai ei (Ketju 2/2002).
Englanninkielisiä artikkeleita aiheesta on julkaistu mm. Journal of Intellectual Disability Research -lehdessä, esim. Sexuality and personal relationships for people with an intellectual disability. Part I: service-user perspectives
Journal of Intellectual Disability Research
Volume 53, Issue 11, Date: November 2009, Pages: 905-912
E. Healy, B. E. McGuire, D. S. Evans, S. N. Carley
Verneri-palveluverkossa on (vammaisten) seksuaalisuuteen liittyvää…
Kirjaston käyttö ja lainaaminen on ilmaista, mutta kirjastoissa on käytössä myös joitakin maksuja.
Helmet-kirjastot perivät myöhästymismaksua aineistosta, jonka palautat tai uusit eräpäivän jälkeen. Myöhästymismaksua ei peritä lasten- ja nuortenostaston aineistosta. Maksuja ei peritä myöskään silloin, kun lapsi lainaa aikuisten osaston aineistoa omaan käyttöönsä.
Jos teet kirjasta tai levystä varauksen Varausmaksu on 0,50 e, mutta sitä ei peritä alle 18 vuotiailta.
Jos kadotat kirjastokorttisi, maksaa uusi kortti 3 e aikuisilta ja 2 e alle 15 vuotiailta.
Jos lainatut kirjat tai levyt katoavat tai vahingoittuvat, pitää ne korvata.
http://www.helmet.fi/screens/pdf_kayttosaannot_fin.pdf
Suomalaisia kirjailijoista on mm. Leena Lehtolainen julkaissut nuorten kirjat Ja äkkiä onkin toukokuu ( Tammi, 1976) ja Kitara on rakkauteni ( Tammi, 1981) alle 18-vuotiaana. Samoin Arto Melleri on kirjoittanut kirjat Meno-paluu ( 1970) ja Liftarien yö ( Kauppiaitten kustannus, 1973) alle 18-vuotiaana. Kuten myös Tittamari Marttinen lastenkirjan Kissa ja merimies (WSOY, 1982). Fantasiakirjailija Christopher Paolini sai kirjansa Eragon valmiiksi 18-vuotiaana. Samoin S.E.Hintonin Me kolme ja jengi sekä Francoise Saganin Tervetuloa ikävä kirjat valmistuivat kirjailioiden ollessa 18-vuotiaita.
http://www.helmet.fi/fi-FI
