Varaus Kyyti-verkkokirjastossa tehdään seuraavasti:
1. Hae ensin teos, jonka haluat varata (esim. tarkennetulla haulla). Sivun vasemmassa reunassa punaisella pohjalla olevassa valikossa on viimeisenä linkkinä Ohje, jonka alta löytyy ohjeita teoksen hakuun.
2. Klikkaa teoksen nimeä, jotta pääset Teoksen tiedot-sivulle ja näet teoksen saatavuus-tiedot.
3. Teoksen saatavuus-tietojen yläpuolella ja alapuolellla on Varaa teos –linkki, klikkaa tätä linkkiä.
4. Valitse noutopiste riviltä Kymenlaakson seutulainakokeilu.
5. Paina Varaa-painiketta.
6. Kirjaudu sisään kirjastokortin numerolla ja salasanalla (pin-koodi), paina Jatka-painiketta. Jos sinulla ei ole salasanaa, saat sen kirjastosta näyttämällä kirjastokorttia.
Kirja on vasta ilmestynyt eikä ole vielä edes tullut kirjakaupasta kirjastojen luettelointiosastoille käsiteltäväksi. Tämäntyyppiset paljon kysytyt uutuudet kyllä yleensä toimitetaan perille mahdollisimman nopeasti ja myös kirjastoissa käsitellään ensi tilassa lainauskuntoon. Tilannetta kannattaa siis seurata HelMet-verkkokirjastosta; kirjan voi varata heti, kun sieltä näkyy, että vähintään yksi kappale on tullut johonkin kirjastoon.
Tietoa suomalaisista hopea-aterimista löytyy useammastakin kirjasta, mutta yhtä ainokaista teosta aiheesta en valitettavasti löytänyt. Esimerkiksi seuraavissa kirjoissa on aiheesta tietoa: Pöytä koreaksi, kattauksen ja pöytätapojen historia, toimittanut Kirsti Grönholm ( Tammi, 2005), Raimo Fagerström: Suomalaista hopeaa ( WSOY, 1983), Hopeakirja: Suomen hopea-ja kultaseppätaidon vaiheita keskiajalta 1870-luvulle ( Cajus Kajanti, 1966), Raimo Fagerström: Hopeaa Suomen kansallismuseon kokoelmissa ( Museovirasto, 2000) Wenzel Hagelstam: Uusi antiikkikirja: 1900-1980 ( WSOY, 2003) sekä kirjasarjassa Suomen antiikkiesineet osassa Kustavilaisuudesta Empireen ( Weiling Göös, 2005). Kirjat ovat tilattavissa mihin tahansa pääkaupunkiseudun…
Elokuvan vhs-versio näyttäisi olevan lainattavissa muutamissa Suomen kirjastoissa. Dvd:nä elokuvaa ei ole Suomen kirjastojen kokoelmissa. Voit saada elokuvan kaukolainaksi lähikirjastosi kautta.
Kyseinen kohta David Lynchin teoksesta Catching the big fish : meditation, consciousness, and creativity (2007), joka on suomennettu nimellä Catching the Big Fish : Meditaatio, tietoisuus ja luovuus (Otava, 2008). Katkelma löytyy suomennoksen sivulta 53 ja se on tosiaankin lainaus Upanishadeista. Teoksen on suomentanut Laura Beck.
Saat käännöksen sähköpostiisi.
Ilmeisesti etsitte Immi Hellénin runoa Aamukahvin ääressä. Runo on julkaistu mm. kokoelmissa Hopoti hoi: lastenrunoja isoäidin ajoilta (Otava 1990) ja Pikku Pegasos: 400 kauneinta lastenrunoa (Otava 2005) sekä Tuula Korolaisen toimittamassa Immi Hellénin runojen kokoelmassa Hyvää huomenta, Punahilkka! (Tammi,2011).
Kaikki edellä mainitut teokset kuuluvat lähikirjastonne kokoelmiin.
http://prettylib.erikoiskirjastot.fi/snki/tutkimus.htm
https://lakia.verkkokirjasto.fi/web/arena/welcome
Kiitos palautteesta!
Ehdotuksesi on mielenkiintoinen. Kirjastojen aukioloaikoja on pidennetty viime vuosina ja todennäköisesti tullaan pidentämään mahdollisuuksien mukaan tulevina vuosina. Kaikkia mahdollisia keinoja palvella asiakkaita tehokkaammin varmasti pohditaan. Yökirjasto vaatisi monenlaista tekniikkaa ja esimerkiksi vartiointia. Tämä puolestaan tarkoittaa kustannuksia.
Omatoimikirjastoja on pääkaupunkiseudullakin jo jonkin verran. Niitä voi käyttää myös varsinaisten aukioloaikojen ulkopuolella, mutta yöaikaan mikään omatoimikirjastoista ei ole asiakkaiden käytettävissä. Helsingin kirjastoista ainoastaan Jakomäessä on mahdollisuus käyttää kirjastoa varsinaisen aukioloajan ulkopuolella.
Voit antaa palautetta asiasta myös…
Lista jo palautetuista kirjoista löytyy Koha-tietokannasta https://www.lumme-kirjastot.fi/ asiakkaan omista tiedoista. Omiin tietoihin kirjaudutaan ruudun oikeassa reunassa olevasta kohdasta "kirjaudu sisään". Käyttäjätunnus on kirjastokortin numero ja salasana nelinumeroinen luku, joka merkitään tietoihinne kirjastossa. Kun olette kirjautunut, voitte tarkastella aiemmin lainaamianne aineistoja kohdasta "lainahistoria". Sen alapuolella on painike "yksityisyys", josta on mahdollista määritellä kuinka kauan lainaustiedot säilyvät ohjelmassa.- Lainahistoria on siis asiakkaan henkilökohtaista tietoa, jonka katseluun tarvitaan tunnus ja salasana. Kirjaston henkilökunnalla ei ole pääsyä asiakkaiden lainahistorioihin.
Viime aikoina julkaistuja päiväkirjamuotoisia romaaneja ovat mm. Jukka Viikilän Akvarelleja Engelin kaupungista (Gummerus 2017), Raija Sinikka Rantalan Maanantaikappale: 526 askelta (Like 2017), ja Virve Sammalkorven Paflagonian perilliset (Karisto 2016).
Viikilän runolliseksikin mainittu romaani on ajankuvaus 1800-luvun sääty-yhteiskunnasta Helsingissä ja sen kertojana on Saksasta Suomeen saapunut arkkitehti Johan Carl Ludvig Engel.
Maanantaikappale taas kertoo rintasyöpäään sairastuneen arjesta vuoden ajalta. Se sisältää yksityiskohtaisia dokumentteja ja kertoo sairastamisesta realistisesti ja kriittisesti.
Paflagonian perilliset kertoo tutkimusmatkasta kauas Luoteis-Venäjälle, Karjalaan 1800-luvun alkupuolella. Virve Sammalkorven…
Oikea aika olisi (alkuperäisen) pyhäinpäivän (1.11.] aatto eli lokakuun 31. päivän ilta.
http://www.bbc.co.uk/religion/religions/christianity/holydays/halloween…
Pensasmustikan taimia on kyllä saatavilla. Ainakin Wickmanin taimisto Närpiössä ilmoittaa myyvänsä suomalaisia ja ruotsalaisia, täkäläistä ilmastoa kestäviä taimia. Wickmanin tuoteluettelo löytyy osoitteesta http://www.tawi.fi/~wiplant/marjakas.html
1980-luvulla syntyneet katsotaan samaksi sukupolveksi. Heitä kutsutaan x-sukupolveksi. Alla tietoa sukupolvinimityksistä Ylen sivuilta:
https://yle.fi/uutiset/3-6006879
Suosittelen tutustumaan kirjastot.fi-sivustolta löytyvään Koulutus ja opiskelu-sivuun, josta löytyy tietoa koulutusta tarjoavista oppilaitoksista: www.kirjastot.fi/kirjastoala/opiskelu/
Monissa oppilaitoksissa voi nykyään opiskella monimuotokoulutuksena, jossa suuren osa opinnoista voi suorittaa etäopiskeluna.
Kirjastolakiin kannattaa myös tutustua, sillä pätevyysvaatimukset ovat muuttuneet viime vuosina.
Kysy kirjastonhoitajalta -palstalta kysytään kirjastoalalle kouluttautumisesta usein, ja kannattaa myös etsiä vanhoja vastauksia mm. hakusanalla kirjastoala.
Mainittu laulu lienee Rakkauden valo Hannu Savon ja Kamiinan levyltä vuodelta 2001. Laulussa rakastunut pari rakentaa talon. Mies käy töissä, nainen odottaa. Mutta sitten nurkan takaa tule käärme ja tarjoaa naiselle vihreää omenaa. Onni murtuu.
Paratiisissa ei tarvinnut tehdä töitä, joten kysessä eivät ole Aatami ja Eeva. Tässä rakkauslaulussa tai laajemmin ottaen parisuhdelaulussa hyödynnetään intertekstuaalista viittausta Raamatun luomiskertomukseen. Tällaista viittausta voidaan nimittää alluusioksi.
Alluusiosta: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kirjallisuudentutkimus:alluusio
Runojen tulkintaan voi perehtyä tarkemmin teoksessa Lentävä hevonen
Rakkauden valo on julkaistu kokoelma-cd:llä Suomirokkia 7
Vuosaaren kirjastossa on tällä hetkellä useita koneita vapaana. Aikaa ei tarvitse varata, mutta varaamalla varmistat, että saat koneen käyttösi silloin, kun tarvitset. Voit varata koneen verkossa tai soittamalla kirjastoon. Jos korttiisi on liitetty pin-koodi, varaaminen käy helposti alla olevasta linkistä löytyvässä ajanvarausjärjestelmässä. Pistäytymiskoneille ei voi varata aikaa.
Voit tallentaa tiedoston muistitikulle tai lähettää sen sähköpostiisi ja tulostaa tiedoston siitä.
https://varaus.lib.hel.fi/fastsearch
Vuosaaren kirjasto https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Vuosaaren_kirjasto/Yhteystiedot
Oheisessa linkissä todetaan, että voiton tuottaminen osakkeenomistajille on yleensä osakeyhtiön tarkoitus pitkällä aikavälillä. Tähän sisältyy myös osan voitosta sijoittaminen investointeihin, joitten tarkoituksena on tuottaa voittoa osakeyhtiölle pitkällä aikavälillä, ei pelkästään yksittäiselle osakkeenomistajalle lyhyellä aikavälillä. Näin ollen kurssin lasku heikentää pitkän aikavälin tavoitetta ja kurssin nousu parantaa sitä. Lisätietoja oheisesta linkistä.
https://www.minilex.fi/a/voiton-tuottaminen-osakeyhti%C3%B6n-tarkoituksena
Suomen Pankin ekonomisti täydensi vastausta lisäksi seuraavasti:
”Yhtiön etu” voi olla hankala käsite, ja menee melko filosofiseksi. Voiko yhtiöllä, joka ei ole tietoinen toimija, olla jokin…
Gambinasta on kyselty palvelussa samoin sanoin ennenkin, aivan hiljattain vieläpä: https://www.kirjastot.fi/kysy/etsisin-gambinasta-mita-tahansa-tietoa?language_content_entity=fi
Altian asiakaspalvelijan mukaan (chat-keskustelu 27.2.2020) Gambinaa on valmistettu 30-luvulta lähtien Rajamäen tehtaalla, joka oli ennen Alkon omistuksessa. Suurin osa juoman ainesosista (ainakin vermutti) tulee ulkomailta, mutta valmistus on edelleen rajamäkeläistä. Valitettavasti Altian arkistoistakaan ei löytynyt juomasekoituksen tuotekehittäjien tietoja. Myös Hotelli- ja ravintolamuseon tiedoissa on Gambinan kohdalla aukko (sähköposti 28.2.2020).
Gambina ilmestyi Alkon hyllyille heti kieltolain kumoamisen jälkeen (1932). Kieltolaki oli vaikeuttanut…
Lähes kaikilla mantereilla on kehittynyt luonnonvaraisia kissalajeja. Kesykissa (Felis catus) muistuttaa muita kissaeläinten heimon lajeja ulkonäöltään. Myös käytöksessä on paljon yhtäläisyyksiä, villikissan perhe-elämä on varsin samanlaista kuin kesykissan. Afrikanvillikissa ja euroopanvillikissa ovat kaksi erillistä metsäkissan (Felis silvetris) kantaa. Villikissa ja kesykissa kuuluvat samaan lajiin, mutta kesykissa ei nykyisen käsityksen mukaan polveudu eurooppalaisista, vaan pohjoisafrikkalaisista villikissoista.
Metsäkissa voi loikoilla korkean puun oksalla päiväsaikaan, mutta pesänsä se rakentaa johonkin sopivaan koloon, esimerkiksi hylättyyn ketunpesään, onttoon puuhun tai kallionkoloon.
Alderton, David: Opi tuntemaan…
Kirjan voi tilata maksutta kaukolainaksi Tampereen kaupunginkirjastosta. Kaukolainan tilauslomakkeen ja kaukolainaohjeet löydät verkkokirjastosta osoitteesta https://keski.finna.fi/Content/info#interlibraryloans.
Kirjan nimi on tarkalleen Runsas : kartano Ylöjärven Lempiäniemessä (2019, kustantaja Risto Käkelä).
Kyseessä on kaiketikin Yhtyneiden kuvalehtien vuosina 1976-1979 julkaisema aikakauslehti P.S : paljon puhuva, suoraan sanova.
P.S.-lehteä on vain muutaman yliopistokirjaston kokoelmissa. Pääkaupunkiseudulla lehden voi lukea Kansalliskirjastossa, mutta kotilainaan sitä ei saa.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3422984
Kansalliskirjaston palveluista nyt poikkeusaikana voit lukea lisää täältä:
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
