Laulu on julkaistu nimellä "Et surra saa" (= Ne grusti) nuotissa Laivat : lauluja Neuvostoliitosta 2 (Fazer, FM07303-1). Sen on säveltänyt ilmeisesti Leonid Afanasjev, tosin säveltäjän nimi on kirjoitettu eri lähteissä eri tavalla: I. Afanasjev, L. Afanasjev, Afnasjev, Afanasev jne. Tämän suomenkielisen sanoituksen on tehnyt Pauli Salonen. Se alkaa: "Syksyn tullen lehdet puiden putoaa". Nuotissa on laulun melodia ja sointumerkit ja suomenkieliset sanat.
Vironkielisiä sanoja en löytänyt muualta kuin Georg Otsin laulamina.
Laulu on levytetty suomeksi nimillä "Ethän tuota sure" ja "Kestän talven miten vaan".
Taidehallin näyttelyjulkaisu Katarzyna Kozyra 19.8.-1.10.2000 on saatavissa Kuvataideakatemian avokokoelmista Yrjönkatu 18.
Voit tarkistaa saatavuustiedot osoitteesta http://arsca.csc.fi/
Artikkeleita Kozyrasta voit hakea kirjastojen päätteiltä Aleksi-artikkelitietokannasta osoitteessa http://www.btj.se/prodinfo/databas/aleksi/appl/start2f.html
(mm. Suomen kuvalehdessä 33 vuodelta 2000 on ollut artikkeli ko. taiteilijasta.ja Arto-artikkelitietokannasta osoitteessa http://yleiset.lib.helsinki.fi:8000/ josta saat ainakin yhden ruotsinkielisen viitteen: Folktidningen Ny tid 2000 : 36, s. 4
Myös Google-haku antaa viitteitä Kozyrasta - tosin pääasiassa enlanniksi, osoite on http://www-google.com
-voit myös vaihtaa hakukieleksi ruotsin,…
Sharon Osbournelta on julkaistu elämäkerta Extreme: my autobiography v. 2005. Teos on käännetty ja julkaistu suomeksi v. 2006 nimellä Täysillä: omaelämäkerta. Molempia kirjoja saa lainaksi kirjastoista. Suomenkielisestä kirjasta on painos loppunut, joten sitä ei enää saa kirjakaupoista, mutta englanninkielistä teosta näyttäisi olevan myytävänä ainakin nettikirjakaupassa.
Jere on yleisin Jeremia(s)-nimen lyhentymistä, sanoo Kustaa Vilkuna Etunimet nimisessä teoksessaan (2005).Vilkuna jatkaa, että Jeremias on kreikkalainen asu heprean nimestä Jeremia " Jahve (Jumala)kohottaa". Lisää tietoa nimen alkuperästä löydät nimikirjoista kirjastostasi.
Meillä Lappeenrannassa on seuraavat Lautalan kylästä kertovat kirjat:
1. Lautala - Kasvupaikkani Karjalassa. Koonnut Paavo Houni. (1994)
2. Lautala - Kasvupaikkani Karjalassa. Toinen osa. Koonneet Paavo Houni ja Hilja Heljä Pasi. (1996)
3. Huotari, Kalevi: Muistoja Lautalasta. (1974)
Kaksi ensimmäistä kirjaa saa kotilainaan. Kolmas kirja on maakuntakokoelmasta, joten se annetaan vain lukusalilainaksi.
Otathan yhteyttä omaan kirjastoosi kaukolainan järjestämiseksi.
Kirja on vasta ilmestynyt eikä ole vielä edes tullut kirjakaupasta kirjastojen luettelointiosastoille käsiteltäväksi. Tämäntyyppiset paljon kysytyt uutuudet kyllä yleensä toimitetaan perille mahdollisimman nopeasti ja myös kirjastoissa käsitellään ensi tilassa lainauskuntoon. Tilannetta kannattaa siis seurata HelMet-verkkokirjastosta; kirjan voi varata heti, kun sieltä näkyy, että vähintään yksi kappale on tullut johonkin kirjastoon.
Valitettavasti kysymääsi kirjaa ei etsinnöistä huolimatta ole löytynyt. Satua on kyselty lastenkirjastonhoitajilta, yritetty etsiä sopivalta tuntuvista satukirjoista ja peräänkuulutettu kirjastoväen valtakunnalliselta sähköpostilistalta, mutta tuloksetta.
Elokuvan vhs-versio näyttäisi olevan lainattavissa muutamissa Suomen kirjastoissa. Dvd:nä elokuvaa ei ole Suomen kirjastojen kokoelmissa. Voit saada elokuvan kaukolainaksi lähikirjastosi kautta.
Eero Takala on käsitellyt opinnäytetyössään telttakamiinan suunnittelua: http://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/76189/Opinnaytetyo_Eero%20…
Myös seuraavista tulisijoja käsittelevistä kirjoista voi olla hyötyä:
Mårtensson, Hans: Tulisijakirja - kamiinat, takat, kaakeliuunit
Skinner, Tina: Fire Outdoors - Fireplaces, Fire Pits, Wood Fired Ovens & Cook Centers
Himanen, Riku: Kesäkeittiöt
Lisäksi muotoilua kehitysmaissa käsittelee kirja Design your action - social design in practise.
Kaikki kolme kirjaa ovat saatavissa Vaski-kirjastoissa.
Ei valitettavasti löydy. Hämeenlinnan kirjastossa on kappale cd:llä ja DVD:llä, mutta ei nuottina:
https://vanamo.verkkokirjasto.fi/web/arena/search?p_p_id=searchResult_W…
Suomen kansallisdiskografia Violakaan ei nuottia löydä, joten vaikuttaa siltä, ettei kappaleesta ole olemassa julkaistua nuottia:
https://finna.fi
Näyttäisi siltä, ettei kyseisiä artikkeleita tai niiden tiivistelmiä ole saatavissa verkossa. Tein lukuisia hakuja sekä Helsingin yliopistossa että kaupunginkirjastossa käytettävien tietokantojen avulla tuloksetta.
Yliopiston puolella muiden muassa tietokannat PubMed, EBSCO ja PsycARTICLES antavat muutamia tuloksia kummaltakin kirjoittajalta, joiden joukossa ei kuitenkaan ollut etsimiäsi artikkeleita.
Kaupunginkirjastossa käytettävistä tietokannoista WorldCat antoi tuloksen, jonka mukaan kyseiset artikkelit ovat saatavissa fyysisinä kappaleina amerikkalaisissa yliopistokirjastoissa, toinen Floridassa ja toinen Utahissa. Helsingin yliopiston kirjaston Nelli-portaalista pääset tutkailemaan WorldCatia ja artikkelien saatavuustietoja.
http…
Ilmeisesti etsitte Immi Hellénin runoa Aamukahvin ääressä. Runo on julkaistu mm. kokoelmissa Hopoti hoi: lastenrunoja isoäidin ajoilta (Otava 1990) ja Pikku Pegasos: 400 kauneinta lastenrunoa (Otava 2005) sekä Tuula Korolaisen toimittamassa Immi Hellénin runojen kokoelmassa Hyvää huomenta, Punahilkka! (Tammi,2011).
Kaikki edellä mainitut teokset kuuluvat lähikirjastonne kokoelmiin.
http://prettylib.erikoiskirjastot.fi/snki/tutkimus.htm
https://lakia.verkkokirjasto.fi/web/arena/welcome
Antti Hyryn teokset Kotona ja Alakoulu kuuluvat samaan teossarjaan, joka kuvaa Pauli-nimisen pojan kehitystarinaa. Kotona-romaanissa pojan elämää seurataan ensi askelista kouluiän kynnykselle. Romaani Alakoulu jatkaa tästä pojan elämänvaiheiden kuvailua. Sarjaan kuuluvat myös Hyryn teokset Isä ja poika sekä Silta liikkuu.
Maailman laita -romaanissa puolestaan mies osallistuu veneretkikuntaan, joka tekee matkan Perämerelle. Perävene kuitenkin irtoaa ja sen on annettava mennä menojaan.
Alla olevissa, Helmet-kirjastoista lainaan saatavista, kirjoissa käsitellään Suomen ja Euroopan 1800-luvun historiaa. Toivottavasti niistä löytyy sopivia. Alinna on pari linkkiä aiheeseen liittyviin nettisivuihin.
- Euroopan historia. Ihanteiden nousu : 1800-1900 / Karsten Alnæs
- Suomalainen ja eurooppalainen menneisyys : historiankirjoitus ja historiakulttuuri keisariaikana / Matti Klinge
- Suomi, outo, pohjoinen maa? : näkökulmia Euroopan äären historiaan ja kulttuuriin / toim. Tuomas M. S. Lehtonen
- Venäjä ja Eurooppa : Venäjän idea 1800-luvulla / Vesa Oittinen (toim.)
- Familia. 5 : Lapsen vuosisata : 1800-luku : eurooppalaisen perheen historia / kirjoittanut ja toimittanut Kaari Utrio
- A history of women in the west. 4 :…
Jos vaihdetaan Ranskan paikalle Skotlanti ja muutetaan viini viskiksi, etsitty kirja voisi olla Catherine Gaskinin Muuttohaukka (Otava, 1973). Siinä Kirsty Howard matkustaa Kiinassa lähetystehtävissä olleen isänsä kuoltua Skotlannin ylämaille isoisänsä Angus Macdonaldin isännöimään sukukartanoon, jonka yhteydessä toimii ylämaan parasta viskiä tuottava tislaamo. Cluainissa Kirsty tapaa Callum Sinclairin, jolla on Giorsal-niminen muuttohaukka. Kirjan loppupuolella Angus Macdonaldin aviottomaksi pojaksi paljastuva Callum menettää henkensä tislaamon varaston tuhoavassa tulipalossa.
1980-luvulla syntyneet katsotaan samaksi sukupolveksi. Heitä kutsutaan x-sukupolveksi. Alla tietoa sukupolvinimityksistä Ylen sivuilta:
https://yle.fi/uutiset/3-6006879
Tarkoittanet Kariston vuonna 1990 julkaisemaa teosta Eino Leino: Rakkausrunoja. Kirjan kannessa on valokuva, jossa on metsätähtiä (Trientalis europaea).
Eino Leino: Rakkausrunoja https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_52925
Metsätähi Luontoportissa http://www.luontoportti.com/suomi/fi/kukkakasvit/metsatahti
Suosittelen tutustumaan kirjastot.fi-sivustolta löytyvään Koulutus ja opiskelu-sivuun, josta löytyy tietoa koulutusta tarjoavista oppilaitoksista: www.kirjastot.fi/kirjastoala/opiskelu/
Monissa oppilaitoksissa voi nykyään opiskella monimuotokoulutuksena, jossa suuren osa opinnoista voi suorittaa etäopiskeluna.
Kirjastolakiin kannattaa myös tutustua, sillä pätevyysvaatimukset ovat muuttuneet viime vuosina.
Kysy kirjastonhoitajalta -palstalta kysytään kirjastoalalle kouluttautumisesta usein, ja kannattaa myös etsiä vanhoja vastauksia mm. hakusanalla kirjastoala.
