Kannettavia, moniputkisia aseita, joilla ammutaan ohjaamattomia raketteja, oli jo rakettiaseiden alkuaikoina. Kiinassa rakennettiin 1000-luvulla kannettavia korimallisia lavetteja, joista ammuttiin nuolia ruutipanoksella. Pienimmät näistä olivat kannettavia, ja niiden laukaisuaukot olivat samaa kokoluokkaa kuin Fliegerfaustin 20 mm:n piiput. Vastaava kannettava rakettiase on esimerkiksi yhdysvaltalainen M202-sinko, jossa on neljä 66 mm:n laukaisuputkea.
Jos puhutaan ilmatorjunta-aseista, Luftfaust / Fliegerfaust oli ilmeisesti ensimmäinen ja viimeinen lajiaan. Aseesta saatu vähäinen kenttäkokemus viittasi siihen, ettei ase ollut kovin tehokas lentokoneiden torjuntaan. Liittoutuneet eivät nähtävästi vaivautuneet kehittämään…
Reijo Taipaleen esittämän ”Virran rannalla” -kappaleen sävelmä on kansansävelmä ja sanoituksen on tehnyt Aappo I. Piippo. Laulu alkaa: ”Mä virran rantaan saavun taas”. Tällä nimellä en löydä lauluun nuottia, mutta sama sävelmä on myös kappaleessa ”Hiljaa virtaa joki”, jonka sanat on kirjoittanut Sauvo Puhtila. ”Hiljaa virtaa joki” sisältyy ”Suureen toivelaulukirjaan”, osaan 13, ja nuottiin ”Suklaasydän : piikkikorot ja ihanat iskelmät” (F-Kustannus, 2011). Näissä nuoteissa ei ole ”Virran rannalla” -laulun sanoja, jotka voit kuunnella äänitteeltä. Sanat ja soinnut löytyvät myös verkosta:https://tabs.ultimate-guitar.com/tab/reijo-taipale/virran-rannalla-chords-2577528Verkosta löytyviin sanoihin voi sisältyä virheitä. Lähteitä:…
Kryptauksesta löytyy melko runsaasti aineistoa. Aurora -aineistotietokannasta http://intro.rovaniemi.fi:8001/Intro?formid=form1 löytyy asiasanalla kryptografia 26 teosta. Aiheesta kirjallisuutta salakirjoituksen historiasta aina lukuteorioihin.
Esimerkiksi näistä voisi aloittaa:
Esa Kerttula: Tietoverkkojen tietoturva : tarpeet ja teknologiat, internet-tietoturva, suljettujen IP-verkkojen tietoturva, julkisen avaimen infrastruktuuri
Simon Singh: Koodikirja : salakirjoituksen historia muinaisesta Egyptistä kvanttikryptografiaan
Jon C. Graff: Cryptography and e-commerce
Charlie Kaufman: Network security : private communication in a public world
Parhaiten aiheeseen liittyvää kirjallisuutta löytyy Rovaniemeltä ammattikorkeakoulun tekniikan…
Voit etsiä Hunter S. Thompsonin kirjoja HelMet-tietokannasta. Mikäli kirjaa ei löydy Kannelmäen kirjastosta, voit tehdä varauksen HelMetin kautta:
http://www.helmet.fi
Voidaksesi tehdä varauksen, tarvitset HelMet-kirjastokortin sekä siihen liittyvän salasanan. HelMet-kirjastokortin voi hankkia mistä tahansa HelMet-kirjastosta. Korttia haettaessa on esitettävä virallinen henkilötodistus (passi, kuvallinen KELA-kortti, ajokortti).
Kirjaa on aikuisten osastolla vapaana ja varastossakin pari kappaletta. Lisäksi lähikirjastoista löytyy vapaita kappaleita.
Näet itse kirjan tilanteen osoitteessa http://weborigo.lappeenranta.fi tai kirjaston kotisivut osoitteessa http://www.lappeenranta.fi/kirjasto -> Aineistohaku.
Jos haluat, että kirja varataan sinulle, ilmoita sähköpostitse (kirjasto@lappeenranta.fi) tai puhelimella 05-6162341.
Hei !
Savon Sanomat lehtiä 1970 – luvulta on mahdollista lukea mikrofilmeiltä
Kuopion pääkirjaston lehtisalissa. Mikrofilmin lukulaitteen käytössä opastetaan.
Lehden sivujen ja artikkeleiden kopioiminen on mahdollista mikrofilmeiltä.
Kopiot maksavat : A4 – kopio 0,20 €/ kpl ja A3 – kopio 0,40 €/kpl
Kopioiva mikrofilmin lukulaite kannattaa varata etukäteen ( max 4 h / päivä ).
Ystävällisin terveisin !
Kuopion kaupunginkirjaston lehtisali
Maaherrankatu 12
70100 KUOPIO
p. 017 182 323
Avoinna ma – pe 10 - 19
Euroopan Unionin tuomioistuimeen ym. eu-elimiin valittamisesta löytyy tietoa tältä sivustolta http://www.eurooppatiedotus.fi/Public/default.aspx?contentid=92704 .
Mikkelin kaupunginkirjastossa on niukasti tätä aihettä käsittelevää, ajankohtaista kirjallisuutta. Lisätietoa kannattaa kysyä Eurooppatiedotuksen tietopalvelusta http://www.eurooppatiedotus.fi/public/default.aspx?nodeid=37781&content… . Kysymyksen voi esittää kohdassa Kysy meiltä.
Kävin läpi HelMet-tietokannan tarjontaa ja löysin vain yhden kirjan, joka näyttää olevan tarjolla kysyjän kaipaamassa neljässä formaatissa. Kyseessä on Arto Paasilinnan romaani Kylmät hermot, kuuma veri (Heisses Blut, kalte Nerven). Se on tarjolla molemmilla kielillä sekä paperi- että äänikirjana.
Yleisesti ottaen voi todeta, että äänikirjoja julkaistaan lähinnä kaunokirjallisuudesta. Saksankielisistä äänikirjoista HelMet-tietokannassa vain muutama voidaan laskea tietokirjallisuuden piiriin.
Heikki Poroila
Suomen kansallisbibliografian Fennican mukaan eteläafrikkalaiselta kirjailijalta Bessie Headilta (1937 - 2007) on luettavissa suomeksi ainoastaan yksi teos, Maru (suom. Kristiina Drews, Kääntöpiiri, 1988).
Teoksessa Ellen Kuzwayo: Sano minua naiseksi (suom. Kaija Anttonen, Naistenkulttuuriyhdistys, 1987) on Bessie Headin kirjoittama esipuhe.
https://finna.fi
http://thuto.org/bhead/html/
Vuoden 2005-2007 eläkeuudistuksessa siirryttiin joustavaan työeläkeikään, jonka mukaan työntekijä voi päättää itse eläkkeelle jäämisensä ajankohdan 63-68 vuoden täyttämisen välisenä aikana. Työntekijän eläkelain muutoksella 69/2016, joka tulee voimaan 1.1.2017, vanhuuseläkeiän alin alkamisajankohta määräytyy kuitenkin työntekijän syntymävuoden mukaan. Ks. työntekijän eläkelain 11 §. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2006/20060395#L3P11
Työantaja ei voi tuona aikana sanoa irti työntekijää iän perusteella. Työntekijä ja työnantaja voivat kuitenkin työsopimuksessa sopia 68 vuotta alemmasta eroamisiästä.
Esimerkiksi teoksessa Äimälä – Åström – Nyyssölä: Käytännön työoikeutta esimiehille (5 p, 2012) sivulla 209 todetaan seuraavasti: ”…
Tarkoittanet vuonna 2016 Teemalla esitettyä ranskalaista dokumenttielokuvaa Dadaismin aikakausi (Viva Dada, 2016). Dokumentista ei valitettavasti ole tehty tallennetta lainattavaksi, eikä se ole enää katsottavissa Areenassa.
Sinun kannattaa esittää Ylelle uusintatoive ohjelmasta.
https://palaute.yle.fi/
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
https://finna.fi/
Kirja kuuluu Helsingin kauppakorkekoulun kirjaston kokoelmiin. Kirjaston osoite on Leppäsuonkatu 9 E ja kirjasto on kaikkien halukkaiden käytössä. Lainaaminen edellyttää jonkun VTLS-kirjaston kirjastokorttia (esim. Helka-kortti, eduskunnan kirjaston kortti tms.). Lisätietoja http://helecon.hkkk.fi/kirjasto/
Munkkiniemen kirjasto toimi aikaisemmin Munkkiniemen palokunnantalolla, jossa oli myös monia muita hallinnollisia toimintoja kuten valtuustosali ja poliisilaitos. Itse talo rakennettiin vuonna 1931.
Munkkiniemen kirjasto perustettiin heti seuraavana vuonna 1932, ja samaan aikaan syntyi myös Lauttasaaren kirjasto. Vuoden 1934 lopussa kirjastoilla oli yhteensä 1 1171 nidettä ja molemmilla oma johtokuntansa ja kirjastonhoitajansa. Munkkiniemi oli silloin osa Huopalahden kuntaa, joka liitettiin Helsinkiin 1946.
Kaija Hackzellin teos Rakas vanha Munkkiniemi kertoo, että kirjasto sai oman rakennuksen vasta 1989. Vanha Palokunnantalo toimii nyt nuorisotalona.
Tässä vastauksen pohjana käytettyjä lähteitä:
Hackzell, Kaija: Rakas vanha…
Lasten tietokirjoille ei ole yhtä kirjastoluokkaa vaan lasten tietokirjoissa käytetään täsmälleen samoja luokkia kuin aikuistenkin tietokirjoissa. Helsingin kaupunginkirjaston luokitusjärjestelmä on verkossa katsottavissa. http://hklj.kirjastot.fi/ ja muissa yleisissä kirjastoissa käytössä oleva YKL täällä, http://ykl.kirjastot.fi/.
En löytänyt tietoa Suomen käytännöistä, mutta esimerkiksi Hong Kongin tautikeskus (Centre for Health Protection) suosittelee tuhkausta: https://www.chp.gov.hk/files/pdf/grp-guideline-hp-ic-precautions_for_handling_and_disposal_of_dead_bodies_en.pdf.
Tiedämme vielä kovin vähän uudesta koronaviruksesta (COVID-19). Suomessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL (http://thl.fi/) on asiantuntijataho, joka seuraa ja arvioi koronavirustilannetta.
Taru Mäkisen Tinka ja Taika -kirjoja on ilmestynyt kolme: Tinka ja unelmien aika (1985), Tinka ja Tiikeri (1986) ja Tinka ja tummat vuoret (1988).
Teokset kuuluvat useiden Suomen kirjastojen kokoelmiin. Mikäli niitä ei löydy omasta lähikirjastostasi tai kirjastoalueeltasi, voit tilata teokset kaukolainaan lähikirjastosi kautta sitten, kun kirjastot taas avaavat ovensa asiakkaille sulkuajan jälkeen.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au7babae2a-2480-48c0-a803-dfe2e4f45525
https://finna.fi/
Yhtä noppaa heitettäessä ykkösen todennäköisyys on 1/6.
Yhdellä nopalla todennäköisyys sille, että tulee ykkönen on siis: 1/6 ≈ 0,17 ≈ 17%
Kahta noppaa heitettäessä todennäköisyys sille, että yksi kahdesta on ykkönen (eli 1. TAI 2. on ykkönen) on: 1/6+1/6 = 2/6 = 1/3 ≈ 0,33 ≈ 33%
Jos sinulla olisi kolme noppaa, ja tarvitsisit vähintään yhden ykkösen (eli 1. TAI 2. TAI 3. on ykkönen) tällöin: 1/6+1/6+1/6 = 3/6 = 1/2 = 0,5 = 50%
Eli kun tapaukset ovat erilliset, on laskentakaava tämänlainen:
?(? ??? ?) = ?(?) + ?(?), jos tapaukset eivät riipu toisistaan…
Emme löytäneet termiä tälle englannin kielen murreilmiölle. Helsingin yliopiston Nykykielten laitos on julkaissut teoksen nimeltä Englannin aika: elävän kielen kartoitusta (Nevalainen, Terttu; Rissanen, Matti; Taavitsainen, Irma, 2015), joka käsittelee mm. englannin kielen murteita (s. 130-149). Julkaisussa käsitellään monia englannin murteille tyypillisiä ns. dignostisia piirteitä. Artikkeli on luettavissa verkossa:
https://helda.helsinki.fi/handle/10138/153953
