Valitettavasti Suomen Standardisoimisliiton ylläpitämän SFS Online -palvelun käyttömahdollisuus ei kuuluu Helsingin kaupunginkirjaston tarjoamiin palveluihin.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Tietokannat
https://sales.sfs.fi/fi/index/online.html.stx
Jos kaipaat tuosta aiheesta historiallista tietoa, tässä muutama ehdotus:
Helsingin seudun vanhat kaivokset ja louhokset (Geologian tutkimuskeskus, 1994)
Kaivostyön historia (Outokummun kaivosmuseo, 2009)
Laine, Eevert: Neljännesvuosisata maamme kaivostoimintaa 1885-1910
Laine, Eevert: Piirteitä Suomen vuoritoimen historiasta 19-vuosisadan ensipuoliskolla. 1 : Rautateollisuus 1808-1831 (Keisarillinen Aleksanterin-Yliopisto, 1907)
Laine, Eevert: Suomen vuoritoimi 1809-1884 (osat 1–3; Suomen historiallinen seura, 1948–1952)
Nykyaikaisesta näkökulmasta kaivostoimintaa pohditaan teoksessa Kalliosta kullaksi : Suomen mineraaliklusterin vaikuttavuuselvitys (Taloustieto, 2011).
Annettujen vihjeiden perusteella arvelisin, että kyseessä on T. Coraghessan Boylen suomentamaton romaani World's end: siinä kuvataan Walter Van Bruntin edesottamuksia 40-luvulta 60-luvun lopulle, ja rinnakkain Walterin tarinan kanssa seurataan hänen 1600-lukuisen hollantilaisen maahanmuuttajaesi-isänsä Wouterin vaiheita.
Katkelma on William Butler Yeatsin runosta The Circus Animals’ Desertion, joka sisältyy Yeatsin vuonna 1939 julkaistuun kokoelmaan Last Poems. Runosta ei ole muuta suomennosta kuin Aale Tynnin suomennos vuodelta 1966.
http://www.csun.edu/~hceng029/yeats/collectedpoems.html
https://www.poetryfoundation.org/poems/43299/the-circus-animals-desertion
Nimellä Pajulaakson tarinoita ei tietokannoista löydy mitään. Voitko tarkentaa, miltä vuosilta äänite voisi olla, onko äänite luettu satu vai useamman esittäjän kuunnelma ja minkälaisia tarinoita se sisältää.
Tietokannoista löytyy teos Piilolaakson tarinoita, tekijä Pamela Mandart. Teos on vuodelta 2009 ja se on ns. moniviestin eli sisältää kirjan ja cd:n. Teoksessa on tarinat Piilolaakson uusi tulokas, Hirmuliskojen maihinnousu, Piilolaakson uintipäivä. Teos perustuu samannimiseen tv-sarjaan. Kertojana on Vesa Vierikko. Hänen lisäkseen äänitteellä esiintyy kaksi muuta henkilöä.
Ajantasaista tietoa maahanmuutosta Suomessa löytyy Migrin eli maahanmuuttoviraston verkkosivuilta. Migrin sivuilta löytyy mm. tilastot maahanmuuttoa koskevista hakemuksista ja päätöksistä. Tilastoissa on mukana oleskelulupia, kansainvälistä suojelua, kansalaisuutta, maasta poistamista, oleskeluluvan jatkamista ja EU-kansalaisen oleskelua koskevat hakemukset ja päätökset.
Migrin tilastoista käy ilmi, että vuonna 2017 viisi eniten oleskelulupahakemuksia jättänyttä maahanmuuttajaryhmää olivat venäläiset, kiinalaiset, intialaiset, irakilaiset ja vietnamilaiset.
Emme löytäneet termiä tälle englannin kielen murreilmiölle. Helsingin yliopiston Nykykielten laitos on julkaissut teoksen nimeltä Englannin aika: elävän kielen kartoitusta (Nevalainen, Terttu; Rissanen, Matti; Taavitsainen, Irma, 2015), joka käsittelee mm. englannin kielen murteita (s. 130-149). Julkaisussa käsitellään monia englannin murteille tyypillisiä ns. dignostisia piirteitä. Artikkeli on luettavissa verkossa:
https://helda.helsinki.fi/handle/10138/153953
Kalevalaseuran sivuilta (kalevalaseura.fi) voi tutkia käännöksiä kielittäin ja myös aikajärjestyksessä. Vanha Kalevala käännettiin kokonaisuudessaan ruotsiksi 1841 ja ranskaksi proosakäännöksenä 1845. Jos jätetään välistä osakäännökset eri runoelmista, seuraavat kokonaisen Kalevalan käännökset ovat vuosiltä 1847 (venäjä, suorasanainen selostus Kalevalan sisällöstä ja muutamia runomittaisia näytteitä), 1852 (saksa) ja 1871 (unkari).
Näiden käännösten väliin jää paljon erilaisia lyhyempiä käännöksiä, kannattaa tutkia listausta. Se oli todella mielenkiintoinen!
Kannattaa kääntyä Kansallisen audiovisuaalisen instituutin Kavin puoleen
https://kavi.fi/
sähköposti: kavi@kavi.fi
https://kavi.fi/yhteystiedot/
Samaa aihetta sivuava kysymys on esitetty aikaisemminkin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa:
https://www.kirjastot.fi/kysy/mista-kirjastosta-voisi-saada-kaukolainaa…
Kyseessä voisi olla Kaarina Helakisan kirja "Elli-velli-karamelli" (Weilin + Göös 1973):
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
Tässä on kirjan saatavuustiedot Ratamo-kirjastoissa:
https://ratamo.verkkokirjasto.fi/web/arena/results?p_p_id=crDetailWicke…
Runo on nimeltään "Saunatiellä" ja sen on kirjoittanut Aune Laaksi. Runo alkaa: "Äiti kera Annelin kulkee saunatiellä". Runo sisältyy Dagmar Kemilän ja Paavo Kuosmasen kirjaan "Luen ja kerron : alakansakoulun luku- ja puheaapinen" (useita painoksia, joista ainakin 6. painoksessa vuodelta 1956 runo on).
Runo on myös sävelletty, säveltäjä on Sirkka Valkola-Laine. Laulu sisältyy nuottiin Valkola-Laine, Sirkka: "Lapset juhlivat : II, Laululeikkejä" (Westerlund, 1965).
Tuomas Salasten sukunimi-info tietää kertoa, että "Saksa on Suomessa esiintyvä sukunimi. Se on suomalaisilla melko yleinen. Noin joka 10 000:s suomalainen on nimeltään Saksa.....
Sukunimien yleisyyslistalla Saksa on sijalla 1 547.
Sanan saksa merkitys on 'saksalainen, saksilainen, kulkukauppias'. Jokin muukin merkitys saattaa tulla kyseeseen." https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/saksa.html
Sivustolta saa tietoa myös Saksa nimisten asuinpaikoista.
Hei!
Kysymyksesi viittaa todennäköisesti Lotus Soft Embo -wc-paperin mainoksiin, joissa esiintyy lapsihahmojen lisäksi suuri, karvainen olento. Esimerkiksi tässä 2.3.2022 Youtube-palvelussa julkaistussa versiossa nuori poika ja olento ovat telttaretkellä ja poika tarjoaa olennolle tyynyksi pehmeää wc-paperirullaa kovan kivenmurikan sijasta.
Mitään varsinaista inspiraation lähdettä mainosten sisällölle ei löytynyt, eikä niissä esiintyvä karvainen olento myöskään näyttäisi pohjautuvan mihinkään "ennestään tuttuun" otukseen - arvelisin, että kyseessä on mainoksen tekijöiden näkemys lasten keksimästä mielikuvitusystävästä. Olennon voisi katsoa myös heijastelevan mainostettavan tuotteen ominaisuuksia, sillä se on…
Kirja voisi olla Iloinen eläinkuvasto -sarjassa julkaistu Pikku lemmikit (Weilin+Göös, 1967). Siinä on aukeaman kokoisia valokuvia eläimistä ja kunkin kuvan eläimeen liittyvä runo, jonka on riimitellyt Kirsi Kunnas: Hamsteri, Kissat, Puppeli Pupu ja suku, Kananpoikia, Koirien huolia, Ankanpojat ja Orava.
Wikipedia tiesi, että Ingrid oli perheensä ainokainen. wikipedia
Ingrid Bergmanin elämästä voitte lukea lisää esimerkiksi hänen muistelmistaan
Ingrid Bergman ja Alan Burgess: Ingrid Bergman : muistelmat.
Mielenkiintoinen kysymys. Tutkin etymologista sanakirjaa ja muita kirjaston suomen kielen teoksia, mutta en löytänyt tästä tietoa meidän kokoelmistamme. Kotimaisten kielten keskuksen aineistoista löytyy artikkeli Pentuja vai poikasia? sanoista, joilla on tämä merkitys, mutta tuota näkökulmaa ei käsitellä,
Suomen etymologinen sanakirja kertoo sanan yhteydestä poika-sanaan, mutta ei analysoi sitä. Myös sanan poikia kerrotaan olevan johdannainen sanasta poika, mutta siinäkään kohdassa ei esitetä analyysejä siitä, mikä tämän johdannaisen logiikka on. Kielitoimiston sanakirja poikanen luettelee vain eri merkitykset, myös Vanhan kirjasuomen sanakirja poikanen luettelee merkitykset ja esimerkkejä.
Asiasta kannattaa kysyä…
Vaasan historiasta on kirjoitettu useita kirjoja, mutta tähän kysymykseen niistä ei löytynyt vastausta. Tutkin kirjoja kuten Vaasan historia: osat I-IV, Hoving: Vaasa 1852-1952, Aspelin: Lehtiä Waasan kaupungin historiasta, Lehtikanto: Rakennettiin uusi Vaasa ja Lilius: Suomalainen puukaupunki."Vöråstan" mainitaan useissa jo 1800-luvun loppupuolella julkaistuissa sanomalehdissä, mutta artikkeleissa ei perehdytä nimen taustaan. Ainoa viite, josta voisi jotain arvailla, on 26.9.1912 julkaistussa Finska-Amerikanaren sanomalehdessä. Lehdessä kerrotaan, kuinka Vöyrinkaupungilla asuu lähestulkoon ainoastaan Vöyriltä, Mustasaaresta ja Koivulahdesta kaupunkiin muuttaneita henkilöitä. Myös teoksessa "Nimellään paikka löydetään Pohjanmaallakin"…
Seppo tarkoittaa tosiaan seppää runokielessä. Leino vielä viittaa kansanrunouden kuuluisimpaan seppään, seppo Ilmariseen, joka takoi taivaankantta ja taivaankappaleita. Tähtitaivas siis innoittaa runon kertojan vielä kerran takaisin luomistyöhön, kun hän nousee takaisin jaloilleen ja alkaa takoa taivaankansia.
https://kaino.kotus.fi/ns/Nykysuomen_sanakirja_5_S-Tr.pdf
https://kielikudelmia.blogspot.com/2017/08/vahatuin-purjein-hoyhensaari…
https://fi.wikipedia.org/wiki/Ilmarinen
