Turun pääkirjaston musiikkiosastolla on todellakin soittohuone. Sen voi varata tunniksi kerrallaan (tunti päivässä) ja seuraavan soittovuoron saa varata kun edellinen on käytetty.
Huoneessa on digipiano ja akustinen piano, nuottiteline ja iso peili soittoasentoa varten.
Helpoiten soittovuoron saa soittamalla musiikkiosaston palvelutiskiin 02 2620 658 tai tulemalla itse paikan päälle.
Varaaminen tapahtuu kirjastokortin numerolla ja on maksutonta.
Vaihtoehtoja löytyi muutama, mutta en ole aivan varma onko mikään etsimänne.
Murder in mind on elokuva vuodelta 1997. Elokuvassa nainen, joka on syytettynä murhasta, hypnotisoidaan jotta oikea murha selvitettäisiin. Elokuva ei kuitenkaan perustu kirjaan.
http://www.imdb.com/title/tt0119732/
Lars Keplerin kirja Hypnotisoija on tehty myös elokuvaksi. Teoksessa hypnotisoijaa pyydetään mukaan murhatutkimukseen.
http://dekkarihylly.blogspot.fi/2010/05/hypnotisoija.html
Viimeisessä vaihtoehdossa juoni menee kohdalleen, eli psykiatri yrittää hypnotisoida potilaan murhaamaan vaimonsa. Elokuva on vuodelta 1957 ja on julkaistu sekä nimellä The Hypnotist että Scotland Yard Dragnet. Elokuva perustuu kuitenkin näytelmään, jonka on kirjoittanut…
Hei!
Hae vaikkapa sellaiselta hakupalvelimelta kuin :
http://www.northernlight.com seuraavalla haulla:
"free black and white images" (free-sanan voin jättää poiskin, mutta jos senkin sisällyttää hakuun, saa tulokseksi sivuja, joiden kuvia voi vapaasti kopioida rikkomatta tekijänoikeutta).
Otto Mannisen suomennos Johann Wolfgang von Goethen runoelmasta Urworte. Orphisch (1817) eli Alkuluotteita. Orfisia. julkaistiin Sininen kirja -aikakauskirjan numerossa 7 vuonna 1927. Runo on lehden sivulla 63. Kansalliskirjaston digitoiman lehden numerot ovat luettavissa verkossa. Alla on linkki suoraan lehden sivulle, jolla runo on .
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/573472?page=63
Runo sisältyy myös Goethen runojen kokoelmaan Runoja, joka ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1928 ja sittemmin on ilmestynyt mm. Delfiinikirjoissa vuonna 1980. Kokoelma on lainattavissa Helmet-kirjastojen kokoelmista.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Tarkoittanet Kariston vuonna 1990 julkaisemaa teosta Eino Leino: Rakkausrunoja. Kirjan kannessa on valokuva, jossa on metsätähtiä (Trientalis europaea).
Eino Leino: Rakkausrunoja https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_52925
Metsätähi Luontoportissa http://www.luontoportti.com/suomi/fi/kukkakasvit/metsatahti
Lähes kaikilla mantereilla on kehittynyt luonnonvaraisia kissalajeja. Kesykissa (Felis catus) muistuttaa muita kissaeläinten heimon lajeja ulkonäöltään. Myös käytöksessä on paljon yhtäläisyyksiä, villikissan perhe-elämä on varsin samanlaista kuin kesykissan. Afrikanvillikissa ja euroopanvillikissa ovat kaksi erillistä metsäkissan (Felis silvetris) kantaa. Villikissa ja kesykissa kuuluvat samaan lajiin, mutta kesykissa ei nykyisen käsityksen mukaan polveudu eurooppalaisista, vaan pohjoisafrikkalaisista villikissoista.
Metsäkissa voi loikoilla korkean puun oksalla päiväsaikaan, mutta pesänsä se rakentaa johonkin sopivaan koloon, esimerkiksi hylättyyn ketunpesään, onttoon puuhun tai kallionkoloon.
Alderton, David: Opi tuntemaan…
Tarina Saanasta ja Mallasta on nimeltään Haltin häät, ja se on osa tarinankerrontaperinnettä. Tarinasta kerrotaan tarkemmin Asko Kaikusalon kirjassa Tarujen tunturit (1974). Kirja löytyy myös Helmet-kirjastoista:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1327275__Starujen%20tunturit__Orightresult__U__X7?lang=fin&suite=cobalt
Alla olevassa blogissa käsitellään myös tarinaa kirjasta löytyvän tiedon perusteella:
https://www.wildadventuresnorth.fi/l/haltinhaat/
Hei,
kiitos kysymyksestäsi.
Ahvenanmaan suurin järvi ei olekaan ihan selkeä juttu. Järviwikin mukaan suurin on Vandöfjärden. Se on kooltaan 521,72 hehtaaria. Järviwikin tiedot ovat peräisin Suomen Ympäristökeskuksen tietojärjestelmistä.
Info Pohjolan mukaan suurin järvi on kaksoisjärvi Västra Kyrksundet ja Östra Kyrksundet. Sen pinta-ala on 255,26 ha. Info Pohjola on Pohjoismaiden ministerineuvoston neuvontapalvelu.
Ero voi johtua siitä, että Vandöfjärden voidaan tulkita myös merenlahdeksi. Näin mainitaan Suomen ympäristökeskuksen sivulla.
Näyttää siltä, että Savojärvivalssia (säv. Hilja Harinen, san. Antti Maanpää) ei ole julkaistu nuottina.
Kauneimmat kiitokset (säv. Ilpo Mäkelä, san. Jorma Ylismäki) on julkaistu nuottikokoelmassa 40 kotimaista (Scandia, 1981) sekä Mäkelän omakustanteessa (julk. I. Mäkelä, 1982). Ensin mainittua on saatavissa ainakin kansallisesta varastokirjastosta ja Lieksan kirjastosta. Mäkelän omaa julkaisu on puolestaan Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmissa.
Saatavuus: Varastokirjasto Lieksa Tampere
Nuotin voi tilata kaukolainaksi oman kirjaston välityksellä.
Asiaa on selvitelty mediassa useampaankin otteeseen, mutta suoraa vastausta ei tunnu löytyvän. Yleinen käsitys lienee, että vaaleanpunainen väri on vakiintunut tyttöjen väriksi toisen maailmansodan jälkeen. Sitä ennen vaaleanpunainen saattoi olla myös poikien väri, koska punaista väriä yleisesti pidettiin vahvana värinä. Linkkien takaa artikkeleista löytyy lisätietoa asiasta.
https://www.kaleva.fi/miksi-pinkista-tuli-tyttojen-vari-taustalla-kayta…
https://www.tiede.fi/artikkeli/kysy/miksi_punainen_on_tyttojen_vari
https://www.coloria.net/varit/vaaleanpunainen.htm
Taulujen arviointi ja tunnistus vaatii alan asiantuntijaa. Kannattaa kääntyä antiikki- ja taidehuutokauppojen puoleen.
https://www.hagelstam.fi/myy
https://www.bukowskis.com/fi/sell
https://www.helander.com/myy/esinearvio/
Kysyin englantia äidinkielenään puhuvalta työkaverilta. Hän kertoi, että aina käytetään sanaa exit. (se on substsntiivi ja "kirjakielinen"ilmaisu)
Sanan out kaikki ymmärtävät, mutta koska se on verbi, voi kuulija hieman loukkaantua, jos hänet käsketään sillä ulos.
Keski-Suomen pelastuslaitoksen sivulla on suomalaisen ensihoidon historiaa, https://www.keskisuomenpelastuslaitos.fi/pelastuslaitos/historiaa/ensih… (historiikki sittemmin poistunut verkosta). Sen mukaan suomalainen sairaankuljetus on alkanut 1900-luvun alussa. Historia-sivusto väittää ensimmäisen ambulanssin aloittaneen toimintansa Yhdysvalloissa vuonna 1865, https://historianet.fi/tiede/laeaeketiede/missa-ambulanssi-keksittiin. Artikkelissa Sata vuotta sairaankuljetusta Helsingissä, Samu Nyströn, https://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/kvartti/2006/nystrom.pdf vahvistetaan nuo ajat nykyaikaisen sairaankuljetuksen alkuvaiheiksi. Ranskalainen Actualité-lehdessä julkaistu artikkeli mainitsee ambulanssitoiminnan alkaneen 1794…
Kyseessä on Ester Melanderin (1901-2008 ) säveltämä ja sanoittama laulu Kuu ja tähdet. Laulun nuotti ja sanat sisältyvät nuottijulkaisuun Laulu raikuu : lauluja ja leikkejä lapsille (WSOY 1964).
Nuottijulkaisun saatavuuden Helmet-kirjastoissa voit tarkistaa täältä:
Laulu raikuu Helmetissä
Aleksis Kiven Nummisuutarit -teoksesta löytyy ainakin jokseenkin samaa tarkoittava lause "Niin muuttuu maailma, Eskoni".
Kyseinen Kiven teos löytyy myös Kirkes-kirjastojen kokoelmista, saatavuustiedot voi tarkistaa verkkokirjastosta: https://kirkes.finna.fi/
Varmaan kaksoset ajatellaan hauskaksi, erikoiseksi ja ennen muuta "toistavaksi" asiaksi mainoksissa. Heidän eronsa ja samankaltaisuutensa on helppo huomata.
Jos kaksosteema toimii jossakin mainoksessa hyvin, sitä tietenkin yritetään monistaa myös muihin mainoksiin.
Vauvapalstalla samaa on myös ihmetelty. Mainoksista todettiin, että kaksosten käyttö ainakin vaikuttaa, koska sitä palstalla ihmeteltiin. Linkki palstalle.
MTVuutiset on tehnyt jutun kuuluisista kaksosista 1.4.2017. Linkki juttuun
Graafinen.com sivustolla on lyhyt tietopankki mainosten suunnittelusta. Linkki sivustolle
Varmaa vastausta ei löytynyt, mutta pitäisin todennäköisempänä, että kyseessä on merenlahti. Satakunnan kansan jutussa 4.12.1937 kerrotaan, että lahtivalaat uivat vuonoihin ja jokiin, mistä niitä oli helppo tappaa. Suhteellisen pienikokoisena lahtivalaat pystyvät uimaan matalaan veteen ja lähelle rantaa. Lahtivalaita on toki lahdattukin, mutta ensisijaisesti valaanpyytäjät olivat kiinnostuneempia muista lajeista.
Kyse on ilmeisesti 2000-luvun tyyppikirjaimista. Mallikirjaimet löytyvät netistä esimerkiksi blogikirjoituksesta Kirjaimet ennen ja nyt. Oppikirjoja, joissa on kirjainmallit varmasti ovat ainakin Hyvä Suomi 3 ja Käsialavihko. Molempia löytyy joidenkin kirjastojen kokoelmista. Niitä voi halutessaan tilata myös kaukolainaksi omaan lähikirjastoon.
Linkit
Ahlakorpi: Hyvä Suomi 3, kevät : uudet tyyppikirjaimet (vuoden 2000 painos) https://finna.fi/Record/vaari.520837?sid=3990340346
Kuva Hyvä Suomi -kirjasta: https://www.finlandiakirja.fi/fi/hyva-suomi-3-kevat-3-uudet-tyyppikirja…
Katajamäki & Raikunen: Käsialavihko : isot ja pienet tyyppikirjaimet (2002) https://finna.fi/Record/vaari.912509?sid=3990353483
Blogiteksti Kirjaimet ennen ja…
Tämä harmillinen käytäntö liittyy kustannusten jakamiseen E-kirjastoon liittyneiden kuntien kesken. "Voiko E-kirjastoa käyttää ulkomailla? Mikäli kotikuntasi on Suomessa ja E-kirjasto on käytössä kotikunnassasi, voit käyttää palvelua myös ulkomaan matkojen aikana. Mikäli muutat pysyvästi ulkomaille, palvelu ei ole käytettävissä." Käyttäjän pitää siis olla kirjoilla soveliaassa kunnassa. Välitän palautteesi Kansalliskirjastolle. Voit myös laittaa palautetta E-kirjaston somessa: E-kirjasto | Facebook ja E-kirjasto (@ekirjasto) • Instagram-kuvat ja -videotKansalliskirjasto vastaa näin: "Kirjastopalvelut rahoitetaan kunnallisveroilla, ja tämän vuoksi ulkosuomalaiset eivät pysty käyttämään palvelua, sillä he eivät maksa kuntaveroa. Aivan kuten…
