Hei,
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan vuosina 1960-1979 on 110 naispuolista henkilöä saanut nimekseen Netta. Nimipalvelusta on poistettu tietosuojasyistä vuosittainen etunimihaku, joten tämän tarkempaa tietoa ei sieltä saa. Etunimien lukumäärässä on mukana kaikki kyseisenä ajankohtana voimassa olleet etunimet. Netta nimen määrä on ollut suurimmillaan vuosina 2000-2009 yhteensä 945. Väeastörekisterin verkkopalvelussa voi käydä katsomassa tarkemmin sekä kyseisen nimen määriä että hakemassa myös muita. Etunimien lisäksi siellä voi hakea sukunimiä.
Lähde: http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Kiinnostava kysymys! Vertailtaessa lukuja kunnittain selviää seuraavaa:
Suurimmat pudotukset luvuissa ovat Rovaniemellä (-3 466 712), Joensuu+Kontiolahti+Liperi+Outokumpu+Polvijärvi(-2 181 625), Jyväskylällä (- 2 115 522) ja yli 500 000 pudotukset ovat myös Kauhajoella, Porvoolla, Sodankylä+Pelkosenniemi+Savukoski ja noin 20 muulla yli 100 000.
Yksi selitys tähän saattaisi olla kirjastojen liittymisessä kirjastokimppaan, jolloin laskutapa olisi tosiaan muuttunut. Myös uudessa järjestelmässä tilastointitapa saattaa olla erilainen. Joissain kohtaa epäilen kyllä ihan pilkkuvirhettäkin (Kärsämäki).
Kannattaa ottaa yhteyttä suoraan näihin kuntiin ja kysyä, jos asia kiinnostaa enemmänkin.
Musiikkiarkisto JAPAn Digitoimistossa myös kelanauhojen digitointi oli aikaisemmin mahdollista. Digitoimisto on nyt suljettu, mutta toimisto vastaa myös digiointia koskeviin kysymyksiin.
Yhteystiedot:
http://www.musiikkiarkisto.fi/yhteystiedot.php
Esimerkiksi alla mainituista kirjoista löydät reseptejä ja ideoita erilaisten voileipien tekemiseen:
- Veikeät voileivät vaihe vaiheelta / teksti ja ruokastailaus: Irina Stepanova ja Sergei Kabachenko
- Haluaisitko voileivän? : ruokakirja / Margit Heikkilä
- Teehetkien herkut / Pirjo Suvilehto
- Afternoon tea - iltapäivän teehetki : skonsseja, muffinseja, sandwichejä, sitruunakakkua, kotitekoista marmeladia ja maailman parasta teetä / [Ingela] Holm .. [et al.]
- 50 herkkuvoileipää / Carole Handslip
Kirjat saat lainaan Helmet-kirjastoista:
http://www.helmet.fi/fi-FI
Immi Hellén kuoli vuonna 1937, joten hänen tekstinsä ovat tekijänoikeudellisesti vapaita käytettäväksi. Laki kuitenkin edellyttää, että tekijän nimi ilmoitetaan asianmukaisesti senkin jälkeen, kun tekijänoikeus on rauennut.
Heikki Poroila
Kyyti-kirjastojen sivulta löytyy lahjoituksia koskeva ohje
http://www.kyyti.fi/palvelut/lahjoitukset
Lahjoitukset
Kaikki Kyyti-kirjastot ottavat vastaan lahjoituksia.
Yksityishenkilöiden lahjoituksina vastaanotetaan kirjoja ja äänitteitä (cd-levyjä, LP-levyjä). Kuvatallenteita (dvd ja blu-ray) ei oteta vastaan tekijänoikeussyistä.
Lahjoittaja toimittaa itse aineiston kirjastoon. Kirjasto ei käy lahjoittajan luona arvioimassa tai valitsemassa aineistoa. Suuremmat lahjoitukset otetaan vastaan vain etukäteen sopimalla.
Lahjoitettu aineisto on lahjoituksen jälkeen kirjaston omaisuutta. Kukin kirjasto päättää itse omien aineistovalinta- ja varastointiperiaatteidensa puitteissa sen, miten saatu materiaali sijoitetaan kirjaston kokoelmiin.…
Tässä joitakin lukuvinkkejä.
Kotimaista kirjallisuutta
Ellilä, Kirsti: Arpapeliä
Kivelä, Anneli: Katajamäki-sarja (1. osa Kotiin Katajamäelle)
Lindgren, Minna: Ehtoolehto-sarja (1. osa Kuolema Ehtoolehdossa)
Nuotio, Eppu: Mutta minä rakastan sinua
Vuori, Kristiina: Näkijän tytär + muu tuotanto
Käännöskirjallisuutta
Binchy, Maeve: koko tuotanto (suomennettu lukuisia erillisiä teoksia)
Dillon, Lucy: Eksyneiden sydänten koti
McKinley, Tamara: Australia-sarja (Merten taa, Pelottomien maa, Perintöosa)
Moyes, Jojo: Ole niin kiltti, älä rakasta häntä
Stockett, Kathryn: Piiat
Kiitos palautteesta!
Ehdotuksesi on mielenkiintoinen. Kirjastojen aukioloaikoja on pidennetty viime vuosina ja todennäköisesti tullaan pidentämään mahdollisuuksien mukaan tulevina vuosina. Kaikkia mahdollisia keinoja palvella asiakkaita tehokkaammin varmasti pohditaan. Yökirjasto vaatisi monenlaista tekniikkaa ja esimerkiksi vartiointia. Tämä puolestaan tarkoittaa kustannuksia.
Omatoimikirjastoja on pääkaupunkiseudullakin jo jonkin verran. Niitä voi käyttää myös varsinaisten aukioloaikojen ulkopuolella, mutta yöaikaan mikään omatoimikirjastoista ei ole asiakkaiden käytettävissä. Helsingin kirjastoista ainoastaan Jakomäessä on mahdollisuus käyttää kirjastoa varsinaisen aukioloajan ulkopuolella.
Voit antaa palautetta asiasta myös…
Nimistöntutkijat Pirjo Mikkonen ja Sirkka Paikkala esittävät tämän ajatuksen teoksessaan Sukunimet (Otava, 2000).
"Laukka, Laukko ja Laukkari ovat vanhoja muunnoksia koko maan suosituimpiin kuuluneesta pyhimysnimestä Laurentius."
Valitettavasti se ei ole tällä hetkellä mahdollista. Jos haluaa lainata pääkaupunkiseudun tai jonkin muun kirjastokimpan e-kirjoja, pitäisi olla Helmetin tai sen muun alueen kirjastokortti. Kortin kyllä saa vaikka ei alueella asuisikaan kunhan muistaa ottaa mukaan kuvallisen henkilöllisyystodistuksen.
Pensasmustikan taimia on kyllä saatavilla. Ainakin Wickmanin taimisto Närpiössä ilmoittaa myyvänsä suomalaisia ja ruotsalaisia, täkäläistä ilmastoa kestäviä taimia. Wickmanin tuoteluettelo löytyy osoitteesta http://www.tawi.fi/~wiplant/marjakas.html
Suosittelen kääntymään lähimmän julkisen kirjaston puoleen (pääkaupunkiseudun fyysiset kirjastot löytyvät osoitteesta http://www.helmet.fi. Kirjastot ovat erikoistuneet vastaamaan yksittäistä kirjaa tai lehteä (tai levyä tai nuottia) koskeviin kysymyksiin. Mitä isompi kirjasto, sitä todennäköisemmin vastaus löytyy saman tien hyllyltä.
Jos taas asioi mieluummin netin kautta, kirjaston tietokannalta voi myös "kysyä" hyvin monenlaisia asioita. Se on vähän passiivinen, mutta kyllä se aika paljon myös tietää. HelMet-tietokannan selailemiseen on paras osoite http://luettelo.helmet.fi/. Löytämänsä voi saman tien varata. Varaaminen on nykyään maksutonta.
Heikki Poroila
Suuremmissa kaupoissa on myytävänä perukirjoitukseen liittyviä lomakkeita. Verkosta voi tulostaa perinnönjakolomakkeen, esim. Perukirjanetissa on tarjolla ladattava perinnönjakokirja eri tilanteisiin. Perinnönjakoon liittyvää tietoa, https://www.makupalat.fi/fi/search/node/perinn%C3%B6njako, perunkirjoitukseen liittyvää tietoa, https://www.makupalat.fi/fi/search/node/perunkirjoitus
Varsin käyttökelpoisia ovat kirjoista löytyvät mallit, niistä löytyy myös ohjeita
Asiakirjamallit, Petri Järvensivu - Jussi Kalliala - Pekka Kolppanen - Kalle Kyläkallio - Mari Lampenius - Heikki Uotila. Alma Talent 2018 (up)
Juridiset asiakirjamallit, Mikko Erkkilä - Johanna Ojala - Päivi Räike. Edita 2010 (3., uudistettu painos)…
Vili Vilperi -nimisessä animaatioelokuvassa koala Vili Vilperi lähtee etsimään isäänsä herra Vilperiä, jonka uskotaan kadonneen ja kuolleen seikkailuissaan tutkimusmatkalla Australiassa. Elokuvaa näkemättä asia ei selviä. Alla linkki elokuva tietoihin:
https://www.finnkino.fi/event/303126/title/vili_vilperi_-elokuva/
Kysymyksessä kuvailtu kirja voisi olla Marja-Leena Tiaisen Alex ja pelon aika (Tammi, 2006). Alexin tarina jatkuu kirjoissa Alex, Aisha ja Sam (Tammi, 2007) ja Alex, Aisha ja toivon aika (Tammi, 2008).
14-vuotias Alexander Sylvanov asuu maassa, jossa poljetaan ihmisoikeuksia. Alexin isä Anton on vallanpitäjien mustalla listalla, ja myös isoveli Zaza on sekaantunut politiikkaan. Alexin elämä on kuitenkin turvallisissa uomissa aina siihen päivään asti, kun Plataanikaupungissa räjähtää tuhoisa pommi. Isoveli Zaza lähtee karkuun, ja turvallisuuspoliisi pidättää Antonin. Alex on järkyttynyt ja peloissaan. Eivät kai isä ja veli mitään terroristeja sentään ole? Syksy kuluu, eivätkä isä ja veli palaa. Vuokraemäntä Lidia huolehtii Alexista, mutta…
Näitä aistimuksia kutsutaan fosfeeneiksi. Lisää ilmiöstä voit lukea täältä:
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/hieroitko-silmiasi-kovaa-ja-nait-outoja-kuvioita-tasta-ilmiossa-on-kyse/6767352#gs.7pgzt7
Tätinne tapailema laulu on Yrjö Veijolan tekstiin sävelletty Talvilaulu. Laulusta näyttää olevan olemassa useita eri versioita: sen ovat säveltäneet ainakin R. Raala, Väinö Haapalainen ja Lauri Parviainen; tekstistäkin löytyy kaksi toisistaan poikkeavaa varianttia. Säkeen "hanget syvät peittää maan" (kursiivi lisätty) perusteella etsitty versio on Väinö Haapalaisen sävellys, joka sisältyy esimerkiksi Wilho Siukosen Laulukirjan vuonna 1931 ilmestyneeseen toiseen painokseen. Haapalaisen Talvilaulu käyttää tekstivarianttia, jonka ensimmäinen säkeistö kuuluu seuraavasti: "Lunta, lunta, lunta vaan, / hanget syvät peittää maan, / kukat kuihtui, kuoli jo, / kaunis niill' on kalmisto." Raalan ja Parviaisen ensisäkeistö on tällainen: "…
Hei, Suomennos löytyy Maailman runosydän -teoksesta s. 700701 (koonneet Hannu Tarmio ja Janne Tarmio, WSOY, 1988.
Runo on aika pitkä, joten en kirjoita sitä tähän vastaukseen. Teos löytynee kaikista suuremmista kirjastoista.
J. V. Snellmanin pojantytär Ester Snellman (1890-1969) avioitui vuonna 1918 Weli K. A. Paloheimon kanssa. Varmuutta ei löytynyt siitä, onko sanoittaja Ester Snellman sama henkilö kuin J. V. Snellmanin pojantytär Ester Snellman, mutta muusikkoja jälkimmäisen suvussa ainakin on: Paloheimon ja Snellmanin tytär Mirjam Paloheimo (myöhemmin von Weymarn) opiskeli Sibelius-Akatemiassa ja toimi myöhemmin pianonsoiton opettajana. Lisäksi löytyi maininta viihdelaulaja Anna-Liisa Pyykölle 50-luvun tienoilla laulutunteja antaneesta musiikinopettaja Ester Snellmanista. Näiden musikaalisten ja ajallisten sattumien perusteella voisi kuvitella, että kyseessä olisi sama henkilö, mutta varmaksihan tätä ei voi sanoa. Sanoittaja-Esteristä ei löytynyt…
