Kyllä voi. Tekstit voi lähettää Tapiolan kirjastoon, osoitteeseen
Tapiolan kirjasto
PL 3615
02070 Espoon kaupunki
tai: kirjasto.tapiola@espoo.fi
Kuoreen tai otsikkoon merkintä "Arviointipalvelu". Vastausta on turha odottaa kovin pikaisesti, sillä tekstejä tulee paljon. Älä lähetä originaalia, vaan kopio. Mikäli haluat tekstin takaisin, liitä mukaan palautuskuori postimerkkeineen.
Tiekkökirjastojen aineistotietokannassa http://www.tiekko.fi/ on mm. seuraavat teokset:
- Cederberg, Aki: Pyhiinvaellus : matkalla Intiassa ja Nepalissa, 2013
- Ujala, Heimo: Nepal, uljas vuoristomaa, 2009
- Tähtinen, Tero: Katmandun unet, 2011
Suomen suurlähetystön sivusto Nepalista http://www.finland.org.np/public/default.aspx?nodeid=35110&contentlan=1…
Englanninkielistä tietoa https://www.cia.gov/library/publications/the-world-factbook/geos/np.html .
Lahden kirjastossa on eripainoisia kahvakuulia asiakkaiden lainattavaksi.
2 kg – 3 kappaletta
4 kg – 7 kappaletta
8 kg – 7 kappaletta
12 kg – 2 kappaletta
Lahden kirjastojen liikunta- ja pelivälineiden saatavuuden näet LASTU-verkkokirjastosta hakemalla hakusanalla "liikuntavälineet".
Tietoa liikuntavälineistä Lastukirjastoissa:
http://lastukirjastot.fi/105580/fi/articles/liikuntavalineet
Liikuntavälineistä voi myös tehdä varauksia samoin kuin vaikkapa kirjoista. Liikuntavälinevaraukset ovat maksuttomia
Canterburyn tarinoiden prologissa kerrotaan haastemiehestä suomeksi näin:
"Hän sipulia rakasti - ja kiitti,
jos puna-valko-purjolaukkaa riitti,
ja vahvaa viiniä hän riemuin joi
ja verenpunaa siinä jumaloi."
Chaucher, Geoffrey: Canterburyn tarinoita, suom. Toivo Lyy (WSOY, 1962)
Lahden pääkirjastossa on edelleen asianajajapäivystys Ellilä-huoneessa (2.kerros) tiistaisin klo 17-19.
Päijät-Hämeen asianajajat antavat maksutonta neuvontaa oikeudellisissa asioissa. Asianajaja antaa asiakkaalle tietoa siitä, onko asiassa tarpeen hakea oikeudellista asiantuntija-apua tai ohjaa hänet oikean viranomaisen tai asiaan perehtyneen asianajajan puoleen.
Päivystyksen aikana ei voida laatia asiakirjoja eikä hoitaa laajempia toimeksiantoja. Päivystyspaikassa on mahdollisuus keskustella luottamuksellisesti.
Ajanvarausta päivystykseen ei voi tehdä eikä puhelinneuvontaa voida antaa.
Virolahdesta kerrottiin, että heillä ei ole tietoa tällaisesta luennosta. Olisiko luento vaikkapa jonkin järjestön järjestämä, eikä siitä olisi kirjastossa tai kunnassa tietoa?
Lea Lyytikäisen sukulaisuussuhteet taitavat jäädä arvoitukseksi. Juri Nummelin mainitsee kirjassaan Unohdetut kirjailijat 2 (BTJ Kustannus 2007) seuraavaa: Lea Leksistä ei löydy juurikaan tietoa. Hänen oikea nimensä oli Lea Lyytikäinen, mutta se lienee ainoa tiedonmurunen.
Yrityshistoriikkeja ei liene kerätty minkään tietyn kirjaston kokoelmiin, mutta tieto niistä löytyy ehkä kätevimmin hakupalvelusta http://www.helmet.fi/ ja jos hakusanoiksi laittaa nämä kaksi: yritykset historiikit saa seuraavanlaisen tuloksen http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Syritykset%20historiikit__Or…
Tuloksesta näkee missä kukin kirja olisi paikalla ja soittamalla ko. kirjastoon sen voi noutaa maksutta. Kustakin kirjasta voi myös tehdä netissä maksuttoman varauksen. Varatut kirjat voi sitten noutaa haluamastaan pääkaupunkiseudun kirjastosta.
Saat kopioida kirjan sivuja blogiisi vain siinä tapauksessa, että lainaus täyttää sitaattipykälän 22 ehdot eli kyseinen lainaus (valokuva) on tekstisi havainnollistamisen kannalta välttämätöntä. Pelkästään "viihteen" vuoksi tällainen ei ole sallittua.
Netissä ei ole mitään "yksityistä", kaikkien luettavissa oleva blogi tarkoittaa aina teoksen levittämistä yleisön keskuuteen ja myös kopiointia eli kappaleenvalmistusta.
Heikki Poroila
Musiikin suoratoistopalvelu Naxos Music Libraryn linkit Kurikan kirjaston asiakkaille löytyvät Eepos-kirjastojen e-aineistojen sivulta: https://eepos.finna.fi/Content/eaineistot
Joskus kaikki kirjaston hankkimat kuuntelulisenssit voivat olla käytössä eli "linjat ovat täynnä". Silloin kannattaa yrittää uudestaan myöhemmin.
Yksi tapa lähestyä runoutta voisivat olla rocklyriikat. Voitte hakea näitä runoja verkkokirjastossammekin käyttäen asiasanaa: roclyriikka.
Tässä pari esimerkkiä rocklyriikasta ja runokirjoista, mitä kirjastostammekin löytyy:
Jim Morrisonin:Jumalat & Uudet olennot. Teoksen kuvausteksti on tämänlainen:
The Doorsin legendaarisen laulajan runokokoelma ensi kertaa suomeksi. Jim Morrisonin intensiiviset sanoitukset kiehtovat yhä samalla voimalla kuin The Doorsin perustamisen aikaan tasan 40 vuotta sitten. Runoissaan Liskokuningas sieppaa aikansa hengen kiihkeiksi kuviksi, jotka huokuvat hurmaa ja tuskaa. Shamanistinen rocklyyrikko ottaa lukijansa mukaan tutkimusmatkalle elämän esiripun taakse.
ja tässä toinen esimerkki, PELLE Miljoona,…
Vaikuttaa siltä, että numero 87344 Simanco viittaa varaosaan eikä ole varsinaisesti ompelukoneen mallin numero. Singersewinginfo.co.uk-sivustolta löytyy kuvagalleria Singerin ompelukoneista vuosilta 1865-1970. Malleilla on myös numero, eli jos ompelukoneesta löytyy toinen, lyhyempi numero, myös sen avulla voi yrittää tunnistaa koneen. Tässä linkki kuvagalleriaan ja sivustolle:
https://www.singersewinginfo.co.uk/gallery_machines/
Arvelisin, että etsitty kirja on Ritva Toivolan Kaislaluodon Pitkäsiipi (Weilin+Göös, 1981). Siinä harmaarotat ja mustat metsärotat sotivat Rottakaupungin herruudesta; lokit taistelevat harmaarottien ja varikset mustarottien puolella.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aue8ee40c5-0bbe-4ca8-a476-31e0f100959e
Kysyjän viittaamassa vuonna 2013 käydyssä nettikeskustelussa todetaan [pop]laulujen jokaisen kertosäkeen kuulostavan täsmälleen samalta. Selityksenä esitetään, että digitaaliaikana lauletaan vain yksi kertosäe ja sitä kopioidaan kappaleeseen tarvittava määrä.
Väite on ainakin osittain paikkansapitävä. Tietokonepohjaisessa musiikkituotannossa editointi on helppoa. Kappale kokonaisuudessaan voidaan koostaa äänileikkeistä pala palalta äänityssoftan näytöllä. Kappaleen kertosäkeistöt voivat olla saman tietueen kopioita. Se ei silti tarkoita sitä, että laulajan tarvitsisi laulaa kertosäe vain yhden kerran. Tavallisesti laulusta äänitetään lukuisia otoksia ja niistä valitaan käytettäväksi parhaat osat.
Kaikkea musiikkia ei kuitenkaan tehdä…
Valituilta paloilta ilmestyi 80-luvulla parikin paksua selittämättömille ilmiöille omistettua kirjaa (Tiedon rajamailla ja Mysteerien maailma), mutta kysymyksessä mainittuja aiheita ei käsitellä niistä kummassakaan. Sitä vastoin 70-luvun puolella julkaistussa Uskomatonta mutta totta -kirjassa nämä ovat mukana.
Lademannin Mystiikan maailma -sarjassa ilmestyneessä kirjassa Kummittelu on niin ikään artikkeli molemmista aiheista, sekä Maria Pereiran keittiön lattiaan Belmezin kylässä ilmestyneistä kasvoista (Kasvojen talo, luvussa Kaameat kummitukset) että Ash Manorin kummituskartanosta Sussexissa ja Ballechin Housesta Skotlannin Ylämaalla (luvussa Kummitukset ja niiden metsästäjät).
Vuoden parhaita ylioppilasaineita tai -esseitä on julkaistu kirjamuodossa jo useiden vuosien ajan. Kirjassa pitäisi olla mukana myös kyseisen vuoden esseekysymykset.
"Ylioppilastekstejä 2007"-kirjaa löytyy myös Lumme-kirjastoista:
https://lumme.finna.fi/Record/lumme.779943
Teatterit ja teatterintekijät 2005 -matrikkeli noteeraa kyllä Vesa Ruusuvuoren näyttelijäksi. Hänen erityistaitoinaan mainitaan mm. miimi ja akrobatia, joita hän on opettanutkin. Teatteriopintoja 20.5.1970 syntyneellä Ruusuvuorella on Tukholman teatterikorkeakoulusta (1992-96); ensimmäiset kiinnitykset hänellä oli Teatteri Pieneen Suomeen (1997-98), Lappeenrannan kaupunginteatteriin (1998-2000) ja Ahaa-teatteriin (2002-03).
Hei,
Emme joka asiassa anna suoria vastauksia, vaan ohjaamme etsimään tietoa eri lähteistä.
Kieliasioissa neuvoo Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (https://www.kotus.fi/). Sivulta löytyy paljon kielenhuoltoonkin liittyvää tietoa.
Hyödyllinen on myös Kielitoimiston ohjepankki (http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/)
