Näin selvitti rintasokerin käyttöä ja lääkinnällistä merkitystä Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen erikoistutkija Matti Punttila Hiidenkivi-lehden numerossa 5/1996:"Rintasokeri eli (ruskea) kandisokeri on suurina kiteinä esiintyvä ruokosokerilaji, jota valmistetaan aromaattisesta ruokosokerisiirapista. Se oli karamellittoman ajan harvoja makeisia.""Rintasokeria käytettiin toisaalta lieventävänä lääkkeenä joihinkin sairauksiin, etenkin rintatautiin, mistä se ilmeisesti on saanut nimensäkin. Rintatauti näyttää olleen yleisnimitys rinnassa tuntuville hengityselinsairauksille yskästä keuhkotautiin saakka. Rintasokerin lääketieteellinen merkitys lienee rajoittunut siihen, että se vähensi ärsytystä ja näin helpotti oloa."
Vantaan kaupungin kirjastoautomaatioyksikön tietojärjestelmäasiantuntija vastaa, että tulostusjärjestelmät ovat erilaisia eri Helmet-kaupungeissa, eivätkä ne ole osa kirjastojärjestelmää. Kirjastokorttiin ei olla näillä näkymin lisäämässä kyseistä toimintoa. Helmet-kirjasto on Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan yhteinen.
Vladivostok sijaitsee entisellä Itä-Mantšurian alueella, joka kuului aikaisemmin Kiinalle mutta joka liitettiin Venäjän alueisiin vuonna 1860.
Wikipedia. Vladivostok.
Lepakko on nisäkäs. Helsingin sanomien artikkelin mukaan lepakko kuuluu pegasoferae-haaraan, johon kuuluvat mm. hevonen, kissa ja koira, https://www.hs.fi/tiede/art-2000004409856.html Pegasopherae-nisäkkäistä löytyy tietoa ja kuva haarautumista PubMed'istä, https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/16785431/.
Lentoliskot olivat hyvin monenlaisia, https://tieku.fi/menneisyys/muinaiset-elaimet/turhamaisuus-pakotti-lent…. Tutkijoilla ei ole yhtenäistä näkemyksestä niiden kehityksestä, Natural History Museum, Pterosaur, https://www.amnh.org/exhibitions/pterosaurs-flight-in-the-age-of-dinosa…, Berkeley Pterosauria, https://ucmp.berkeley.edu/diapsids/pterosauria.html. Britannican artikkelissa sivutaan jonkin verran…
Wikipedia tiesi, että Ingrid oli perheensä ainokainen. wikipedia
Ingrid Bergmanin elämästä voitte lukea lisää esimerkiksi hänen muistelmistaan
Ingrid Bergman ja Alan Burgess: Ingrid Bergman : muistelmat.
Kannettavia, moniputkisia aseita, joilla ammutaan ohjaamattomia raketteja, oli jo rakettiaseiden alkuaikoina. Kiinassa rakennettiin 1000-luvulla kannettavia korimallisia lavetteja, joista ammuttiin nuolia ruutipanoksella. Pienimmät näistä olivat kannettavia, ja niiden laukaisuaukot olivat samaa kokoluokkaa kuin Fliegerfaustin 20 mm:n piiput. Vastaava kannettava rakettiase on esimerkiksi yhdysvaltalainen M202-sinko, jossa on neljä 66 mm:n laukaisuputkea.
Jos puhutaan ilmatorjunta-aseista, Luftfaust / Fliegerfaust oli ilmeisesti ensimmäinen ja viimeinen lajiaan. Aseesta saatu vähäinen kenttäkokemus viittasi siihen, ettei ase ollut kovin tehokas lentokoneiden torjuntaan. Liittoutuneet eivät nähtävästi vaivautuneet kehittämään…
Vanikasta löytyy useampia artikkeleita ja kuviakin. Maatalousmuseo Sarka on julkaissut kuvan vanikkakaulimesta ja sen ohessa kerrotaan myös, millaista leipä oli. Vanikka oli armeijan näkkileipää ja siksi sen piti kestää sekä kuljetusta että kovia oloja. Se oli siis kovaa ja sillä tavalla erilaista kuin nykyinen helposti purtava näkkileipä. Vanikka oli perinteiseen juureen leivottua, kuivattua ruisleipää, kevyttä kantaa ja oikein säilytettynä hyvin säilyvää. Kuljetuksen sujumiseksi leivällä oli määrätty muoto, se tehtiin pellistä valmistetulla neliön muotoisella muotilla. Pinnan kuvio syntyi kaulimella, jonka pintaan oli veistetty nystyjä, josta tuo kuvakin on. Kaulin teki taikinaan reikiä, jotka estivät sitä kohoamasta…
Nimi löytyy taiteilijoita ja oikeudenhaltijoita edustavan Kuvaston tuntemattomien taitelijoiden listalta, jolla pyritään tavoittamaan taiteilijoita/ taiteilijan perikuntaa korvausasioihin liittyvissä asioissa. https://kuvasto.fi/taiteilijat/tuntemattomat-taiteilijat/Kansallisgallerian kirjastosta löytyy seuraavat aineistot:Aleksanteri Suutarinen : ateljeerissäni Mannerheimintie 106 A 3, huhtikuun 28 - toukokuun 8 välisinä päivinä klo 11-18 [ 1945 ]. - Helsinki, 1945. - 1 lehti ; 30 cmJulkaisemattomasta kirjasta ["Maalaustaiteen kohtalo"] / A. Suutarinen. - Helsinki : Tekijä, 1955. - 45 s.Kovin tarkkoja päätelmiä henkilötiedoista ei näillä tiedoilla pysty tekemään, mutta nämä viittaavat siihen, että taiteilija on työskennellyt…
Valitettavasti en löytänyt kysymykseen varmaa vastausta.Ottfried Preusslerin Pikkunoita-lastenromaanissa (1978) ja Camilla Mickwitzin Mimosa-noidasta kertovissa kuvakirjoissa (ensimmäiset painokset 1983-1987) ollaan Kyöpelinvuorella, mutta kannet ovat musta- ja sinisävyisiä. Uudemmista kirjoista Mila Teräksen Noitapeilissä Kyöpelinvuori niinikään esiintyy, mutta senkään kansi ei vastaa kuvausta (2016).
Anteeksi, että vastaus tulee näin myöhään. Tietokannat eivät ole olleet käytössä, siitä viive. Varsinaista pro gradu -tutkimusta en löytänyt tietokannoista kyläyhdistystoiminnasta.
Tässä kuitenkin pari tutkimusta aiheeseen liittyen:
HYYRYLÄINEN, Torsti: Toiminnan aika ; tutkimus suomalaisesta kylätoiminnasta. Väitöskirja. Tampereen yliopisto, 1994. (Kuuluu Oulun yliopiston kirjaston kokoelmaan, molemmat kappaleet tällä hetkellä lainassa)
MÄENPÄÄ, Toivo: Toimintatutkimus paikallisyhteisön aktivoijana: asukkaiden osallistuminen päätöksentekoon. Suunnittelumaantieteen yhdistys, 1987. (Turun yliopisto). (Kuuluu Oulun yliopiston kokoelmaan, jossa tällä hetkellä paikalla.)
Tiedustelut Oulun yliopiston kirjasto puh. 5533501 tai 5533502
Magnus Lindbergistä löytyy tietoa mm. seuraavista teoksista:
Stenius, Caterina: Chaconne : Magnus Lindberg ja uusi musiikki, 2006.
Ammatti: säveltäjä : 2006 : yhdentoista suomalaisen säveltäjän puheenvuoro aikamme musiikista, 2006.
Suomen musiikin historia 4 : aikamme musiikki : 1945-1993 / Mikko Heiniö, 1995.
Myös esim. seuraavissa aikakauslehdissä on artikkeleita Magnus Lindbergistä:
Classica 2003:3, s. 64-65 (Arffman, Jari: Oman itsensä insinööri : Magnus Lindberg haastateltavana).
Rondo 2002:4, s.16-21 (Hautsalo, Liisamaija: Magnus Lindberg korostaa nyt käytännön muusikkoutta).
Classica 2002:1, s. 9-11 (Bsehania, Edward C.: Kaksoismuotokuva : brittitoimittaja tapasi ajankohtaiset ystävykset Magnus Lindbergin ja Esa-Pekka Salosen).…
Arto-tietokannasta löytyvät asiasanoilla Venäjä ja immateriaalioikeus aikakausjulkaisussa Defensor legis julkaistut Vladimir Orlovin artikkelit
Orlov, Vladimir
Venäjän immateriaalioikeus - tekijänoikeus
Sarja: (Kirjoituksia)
Julkaisussa: Defensor legis . - Helsinki : Suomen asiainajajaliitto . - ISSN 0356-262X . 86 (2005) : 5 , s. 1125-1139.
Orlov, Vladimir
Venäjän immateriaalioikeus : teollisoikeus
Sarja: (Kirjoituksia)
Julkaisussa: Defensor legis . - Helsinki : Suomen asiainajajaliitto . - ISSN 0356-262X . 87 (2006) : 1 , s. 87-99.
Kannattaa varmaankin tutustua tuohon tekijänoikeutta käsittelevään artikkeliin. Siitä voi myös saada vinkkejä lisäkirjallisuudesta.
Uudesta suomalaisesta nimikirjasta löytyy nimi Kytölä: "Kydöttämällä tehtyä viljelysmaata ja suoviljelystä sanotaan kydöksi. Varsinkin uudistilojen nimien kautta Kytö-aines on siirtynyt sukunimiin. Yleisin on Kytölä, joka esiintyy kymmenissä pitäjissä Lounais-Suomessa, Hämeessä, Etelä-Pohjanmaalla, Pohjois-Suomessa ja kaikkein tiuhimpaan Keski-Suomessa, mm. Keuruulla ja yväskylässä. ....Useimmat Kytö-nimet lienevät melko nuoria, mutta vanhoja esikuviakin on, esim. Loimaalla 1508 erich laurisson kydis". Uusi suomalainen nimikirja. Helsinki. Otava, 1988
Internetin sivuilta poimitun tiedon mukaan Kytöläinen-nimi kuuluu suomalaiseen kansanperinteeseen:
"Kowin itki Kytöläinen,
wiholainen wingutteli,
kyynel juoxi kyön silmästä,
toinen toisesta…
Kirkkonummen kirjaston hyllyistä löytyy jonkun verran kirjoja joissa on käsitelty Albergan kartanoa, esimerkiksi "Espoon rakennuskulttuuri ja kulttuurimaisema" (1991), Bo Lönnqvistin "Kartanot ja rusthollit Helsingin seudulla (2009) sekä August Ramsayn "Espoo II. Espoon pitäjä ja Espoon kartano 1600-luvulla" (1984). Espoon kirjastoista löytyy varmasti paljon muuta, mm. Espoon kaupunginmuseon julkaisema "Alberga" (1997). Kuuluu sarjaan Espoon kaupunginmuseon tutkimuksia.
Ikävä kyllä kirjaa ei ole tunnistettu. Olen kysellyt asiaa kirjastojen valtakunnallisen sähköpostilistan kautta. Jos sitä kautta löytyy tietoa, ilmoitan sinulle. Tai tunnistaisiko joku lukijoista kirjan?
Tekijänoikeus syntyy Suomen lain mukaan automaattisesti, kun itsenäiseksi ja omaperäiseksi tulkittavissa oleva teos on syntynyt. Laki ei ota kantaa siihen, missä muodossa teos on. Esimerkiksi ääninauhalle hyräilty melodia voi saada suojaa, samoin nuottiviivastolle piirretty melodia. Mitään vaatimusta sovituksesta tai vastaavasta ei laki sisällä.
Korvauksen saaminen edellyttää kuitenkin liittymistä säveltäjien tekijänoikeutta valvovan Teosto ry:n asiakkaaksi. Teosto ei voi kerätä ja tilittää korvauksia teoksista, joita ei ole lisätty teosrekisteriin. Sävellyksesi saavat kyllä automaattisesti tekijänoikeuden suojan, mutta käyttökorvauksia voi saada vain tekijänoikeusjärjestöjen kautta.
Heikki Poroila 12.1.2014
Tulosteet maksavat kaikissa Helmet-kirjastoissa 0,40 € / sivu riippumatta siitä, ovatko ne värillisiä vai mustavalkoisia.
http://www.helmet.fi/Preview/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Lainaaja…
Helmetistä löytyy yksi tällainen kirja: Ihminen läpikotaisin / [kuvat:] Maia Raitanen ; [teksti:] Walter Nienstedt (2005). Kirjassa on esittelynsä mukaan mukana latinan-, suomen-, englannin- ja ruotsinkielinen nimistö
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1727572__Sanatomia*%20engl…
