Tein haun Finna.fi:ssä erilaisilla hakusanoilla ja niiden yhdistelmillä kuten etnobotaniikka, kansanperinne, kasvit, kukat, muinaisusko, muinaisuskonnot, suomalaiset, Suomi. Aivan suoraan antamastasi aiheesta ei tunnu löytyvän sopivaa teosta. Suurin osa teoksista joko käsittelee kasvien merkitystä lähinnä lääkinnällisessä tarkoituksessa tai ovat erilaisia kasvioppaita.
Lähimmäksi pääsin haulla etnobotaniikka ja suomi, jonka hakutuloksia voit tutkia tästä linkistä Finna.fi/hakutulokset.
Netistä suunnilleen samoilla hakusanoilla löytyi joitakin artikkeleita Yle.fi:stä:
Keränen A., Heikura P. Yle.fi. Kevään ensimmäisiksi kukiksi mielletään sini- ja valkovuokot. Julkaistu 20.05.2015 - 15:00. päivitetty 21.05.2015 -…
Syytä voi vain arvailla, ehkä on niin, että Fieldingin aiempia kirjoja ei ole myyty niin paljoa, että kustantamo olisi laskenut kääntämisen olevan kannattavaa. Lienee parasta tiedustella asiaa suoraan kustantamolta. Fieldingin kirjojen aiemmat suomennokset on julkaissut WSOY.
Viimeisin Joy Fieldingin suomennettu teos on Henkeäsalpaava (2012), joka on ilmestynyt alun perin jo vuonna 2007 nimellä Heartstopper. Sitä aiempi käännös, Pakoon et pääse (2010), on englanniksi ilmestynyt vuonna 2006 nimellä Mad River Road. Vuoden 2007 jälkeen Fieldingiltä on ilmestynyt 11 teosta, joita ei ole suomennettu.
Lähteet:
https://en.wikipedia.org/wiki/Joy_Fielding
https://www.kirjaverkko.fi/kirjailija/joy-fielding
Kustantamon yhteystiedot:
https://…
Tuotteliaasta kirjailija Marja-Leena Tiaisesta on kohtalaisen hyvin tietoa verkossa. Kirjasampo.fi-sivuston artikkelissa on mm. elämäkertatietoja, julkaistujen teosten lista sekä hänelle myönnetyt kirjallisuuspalkinnot. Nuorisokirjailijat.fi-sivustolla on listattu myös palkintoehdokkaana olleet teokset. Palkittujen ja ehdokkaiden joukosta löytynevät laajan tuotannon tunnetuimmat teokset.
Suomen kirjailijaliitto ehdotti Tiaisen Alex-trilogiaa kansainvälisen Astrid Lindgren -palkinnon saajaksi 2016.
Linkki Kirjasampo.fi-sivustolle
Linkki Nuorisokirjailijat.fi-sivustolle
Tiaisesta on kysytty tällä palstalla aiemminkin. Vastaukset löytyvät tästä hakutuloksesta.
Muita lähteitä:
Haastattelu Myllylahti-kustantamon sivulla 2019
Artikkeli…
Suomen sukunimilaki tuli voimaan 1920. 1870- ja 1880-luvuilla sukunimiä alettiin ottaa laajemmin käyttöön, tätä ennen läntisessä Suomessa henkilöt tunnettiin enemmän talon- kuin sukunimellä. Kansallisaatteen noustessa 1900-luvun alussa nimiä suomalaistettiin paljon.
Sirkka Paikkalan kirja Se tavallinen Virtanen - Suomalaisen sukunimikäytännön modernisoituminen 1850-luvulta vuoteen 1921 on luettavissa verkossa (pdf).
Suomen sukututkimusseuran sivustolta www.genealogia.fi/henkilonnimet/ löytyy paljon tietoa suomalaisista nimikäytännöistä.
Verkkosivustoihin viitattu 6.10.2023.
Kappale on nimeltään "Kerrostalon joulu", ja se löytyy Sanni Merruntauksen levyltä Oi jouluinen ihme ([Lohja] : Sanni Merruntaus, [2022], EAN 6420114027344).
Jos tietojasi ei ole enää kirjaston rekisterissä, saat kirjastokortin ja tunnusluvun mistä tahansa Helmet-kirjastosta ilmoittamalla osoitteesi ja esittämällä kirjaston hyväksymän voimassaolevan henkilötodistuksen, jossa on valokuva ja henkilötunnus. Voit nopeuttaa uuden kirjastokortin saamista tuomalla kirjastoon valmiiksi täytetyn kirjastokorttihakemuksen (PDF). Voit myös tallentaa tietojasi etukäteen kirjaston asiakasrekisteriin alla olevasta linkistä aukeavalla lomakkeella. Lomakkeen täyttäminen etukäteen nopeuttaa kirjastokortin saamista. Kun olet tallentanut tietosi, voit käydä hakemassa kirjastokortin mistä tahansa Helmet-kirjastosta.Rekisteröidy kirjaston asiakkaaksihttps://helmet.finna.fi/Content/kirjastokortti-ja-…
Helsingin yleisissä kirjastoissa yhden tulosteen hinta on 0,40 €, riippumatta paperin koosta tai siitä, onko tuloste värillinen vai mustavalkoinen. Jos kukin kuva on eri paperilla, tulosteidesi hinnaksi tulisi yhteensä siis 7,20 €.https://helmet.finna.fi/Content/tulostaminen-ja-asiakastietokoneet
Fiktio on siitä hankala elämänalue, että fiktiivisiä maailmoja koskevaa tietoa ei välttämättä ole fiktion itsensä ulkopuolella: me lukijoina voimme yksittäisestä fiktiivisestä maailmasta tietää oikeastaan vain sen, mitä kertoja meille suvaitsee siitä kertoa. Jos Miina ja Manu -kirjat vaikenevat Miinan ja Manun vanhemmista, meidän on mahdotonta sanoa, ovatko he esimerkiksi kuolleet. Meidät on tuomittu kalvavaan epätietoisuuteen kaikesta siitä, mitä ei kerrota. Isovanhemmat kissakaksikolla on ja Sulo-eno, joten tuntuu luontevalta olettaa, että heillä on myös vanhemmat. Ovatko he hylänneet pentunsa? Eronneet ja lähteneet maailmalle? Kuolleet? Vaihtoehtoja ja mahdollisuuksia riittää. Se, mitä heille on tapahtunut, taitaa valitettavasti jäädä…
Valitettavasti en löytänyt työkalua muunnoksen tekemiseen suoraan riikintaalerista euroiksi, mutta toivottavasti seuraavista lähteistä on sinulle apua: Suomen esiteollisen kauden valuuttamuunnin (1534-1880) (artikkeli): https://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-202309014888 Finnish pre-industrial currency converter, 1534-1880 (data file): https://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-202210074819 Sveriges Riksbank: Historical exchange rates and discontinued currencies: https://www.riksbank.se/en-gb/statistics/interest-rates-and-exchange-rates/historical-exchange-rates-and-discontinued-currencies/Sveriges Riksbank: Historical Monetary Statistics of Sweden: https://www.riksbank.se/en-gb/about-the-riksbank/the-tasks-of-the-riksbank/research/historical-…
Suomeksi on ilmestynyt yksi Göran Sonnevin runokokoelma :
SONNEVI, Göran : Keskeneräinen kieli : runoja. Suom. Pentti Saarikoski. 1977. Runot ovat kokoelmista Det oavslutade språket ja Det omöjliga. Se löytyy Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmasta.
Jussi-Pekka Toivosesta on etsitty tietoja aikaisemminkin. Jos haluat, voit tarkistaa asian Kysy kirjastonhoitajalta -vastausten arkistosta.
Jussi-Pekka Toivosesta löytyy tietoja Vaski-tietokannasta. Sinne pääsee Turun kaupunginkirjaston kotisivuilta www.turku.fi/kirjasto kohdasta Tiedonhaku ja tietokannat.
Tietoja on myön Heitä luetaan -kirjassa. Turun kaupunginkirjaston kotisivulta voit tarkistaa kirjan saatavuuden AINO-aineistotietokannasta.
Turun kaupunginkirjaston Lasten- ja nuortenkirjastossa on myös muutamia lehtileikkeitä kirjailijasta. Niitä ei lainata, mutta kirjastossa voi ottaa lehtileikkeistä kopiota tai niitä voi lukea kirjastossa.
Voit etsiä Hunter S. Thompsonin kirjoja HelMet-tietokannasta. Mikäli kirjaa ei löydy Kannelmäen kirjastosta, voit tehdä varauksen HelMetin kautta:
http://www.helmet.fi
Voidaksesi tehdä varauksen, tarvitset HelMet-kirjastokortin sekä siihen liittyvän salasanan. HelMet-kirjastokortin voi hankkia mistä tahansa HelMet-kirjastosta. Korttia haettaessa on esitettävä virallinen henkilötodistus (passi, kuvallinen KELA-kortti, ajokortti).
Vielä ei löydy. Sitä ei ole nimittäin vielä julkaistu. BTJ, joka kustantaa kirjan, on ilmoittanut, että se ilmestyy viikolla 42. Kirjaa hankitaan varmasti kirjastoihin, joten kannattaa seurata tilannetta Helmet-tietokannasta.
Tähän samaan kysymykseen on vastattu huhtikuussa 2014 Helsingin kaupunginkirjastosta näin:
Tiedustelin asiaa Tammelta, ja sieltä kerrottiin, ettei Tammi näillä näkymin jatka Keplo Leutokalma -sarjan julkaisemista. Seuraavia osia ei siis ole tulossa suomeksi, jollei Tammi muuta päätöstä tai sarjan julkaisu siirry jollekin muulle kustantamolle.
Tammelle voi laittaa asiasta palautetta. Osoitteesta http://www.tammi.fi/kustannusosakeyhtio-tammi löytyvät kustantamon yhteystiedot.
Ainakaan kirjastomme saksalaisia sukunimiä käsittelevistä nimikirjoista nimeä "Täufel" ei löydy. Lähinnä tuota kirjoitusasua ovat nimet "Teufel" ja "Taufel".
Voit tehdä varauksen Anders-verkkokirjaston kautta: https://anders.verkkokirjasto.fi/web/arena Sivuilta löytyy ohje:
Kirjaudu verkkokirjastoon.
Kirjoita hakuruutuun lehden nimi, esimerkiksi Mobilisti. Klikkaa Hae -nappia.
Kun hakutulos aukeaa ruudulle, klikkaa lehden nimeä.
Tarkista lehden haluamasi numeron saatavuus. Saatavuus-kohdassa lehden eri numerot on jaoteltu vuosittain. Klikkaa haluamaasi vuosilukua, niin saat näkyviin lehden numerot ja jokaisen numeron alapuolella on sininen varaa-painike. Klikkaamalla vuosi : numero -linkkiä voit vielä tarkistaa numeron saatavuuden.
Klikkaa sen jälkeen Varaa-nappia oikean lehtinumeron kohdalla.
Valitse Noutopaikka-ruutujen avulla noutopaikka. Ylempään ruutuun valitaan kunnan- tai…
Puutarhajätteitä, esim. risuja tai haravointijätettä, ei jätelain mukaan saa viedä toisen maalle. Kielto koskee myös kunnan ja kaupungin maita.
Rikkomuksista voi ottaa yhteyttä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiseen.
Lisää tietoa ympäristöhallinnon ympäristö.fi-sivustolta:
http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Lajit/Vieraslajit/Kasittele_puutar…
http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Kulutus_ja_tuotanto/Jatteet_ja_jatehuolto…
Helsingin Sanomien hs.fi/aikakone antoi nyt vastauksen kysymykseen: https://nakoislehti.hs.fi/f6fe3022-c582-4e80-8bdc-3006a4d030fc/4?q=
Helsingin Sanomien nro 278 1927 sivu 5 kertoo Toimi Helmisen surman jokseenkin yhtäpitävästi sukutarinan kanssa. (Kysyjän itsensä myöhemmin lähettämä tieto).
Kansalliskirjasto on digitoinut kaikki Suomessa vuosina 1771-1920 ilmestyneet sanomalehdet, https://digi.kansalliskirjasto.fi/. V.1920 jälkeistä aineistoa ja tekijänoikeuden alaista aineistoa voi käyttää vapaakappalekirjastoissa, kuten esim. Kansalliskirjastossa.