Työväenmuseo Werstas on koonnut tietoa punaisten muistomerkeistä ja julkaisut Punaisten muistomerkit verkkopalvelun. Sivustolle on kerätty tietoja sisällissodan aikana kuolleiden punaisten teloitus- ja hautapaikoista sekä heidän muistokseen pystytetyistä muistomerkeistä.
http://www.tyovaenliike.fi/punaisten-muistomerkit/
Vanhankirkon hautausmaalle pystytetystä muistomerkistä löytyy tieto kyseisestä verkkopalvelusta. Kanta-Loimaan kirkon muistomerkistä ei ole tietoa Punaisten muistomerkit verkkopalvelussa. Molemmat muistomerkit ovat kuitenkin jäljellä. SDP:n Loimaan yhdistys ja Vasemmistoliiton Loimaan yhdistys käyvät yhdessä vappuna laskemassa kukkatervehdykset muistomerkeille.
Museoviraston vuonna 1979 julkaisemasta Suomen kirkot:…
Mycobacterium leprae -bakteerin aiheuttama lepra on yhä olemassa oleva tauti. Vuonna 2018 maailmassa todettiin 208619 uutta lepratartuntaa. Suurin osa tapauksista todetaan Intiassa, mutta myös esimerkiksi Yhdysvalloissa todetaan vuosittan noin 150 tartuntaa.
https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/taudit-ja-torjunta/taudit-ja-taudinaiheuttajat-a-o/mykobakteeri
https://www.who.int/news-room/fact-sheets/detail/leprosy
https://www.cdc.gov/leprosy/about/about.html
Apple otti käyttöön i-tuotemerkin vuonna 1998 ensimmäisen iMac-tietokoneen julkaisun yhteydessä. Julkistamisen yhteydessä Steve Jobs kertoi, että i-kirjain merkitsee seuraavia asioita: Internet, individual, instruct, inform, inspire. Merkityksiä hän perusteli ensinnäkin sillä, että kone oli tarkoitettu nimenomaan verkkoselaamista varten. Toiseksi kone oli yksilöllinen ja henkilökohtaiseen käyttöön tarkoitettu (individual). Kolmanneksi sitä kaupiteltiin myös opetuskäyttöön (instruct, inform). Lopuksi haluttiin antaa vaikutelma, että laite olisi innoittava. Toisessa yhteydessä Jobs myös vihjasi, että i viittaa englannin yksikön ensimmäisen persoonan pronominiin "I", mikä myös korostaisi laitteen henkilökohtaisuutta ja yksilöllisyyttä.…
Kyseessä on varmaankin Veikko Samulin säveltämä laulu Vihreä mies (tietokannoissa myös muodossa Vihreämies). Sanat lauluun on tehnyt Aappo I. Piippo ja laulua esittivät Armi Aavikkoa ja Lemmikit (1993).
Laulu on tallennettu äänitteelle, mutta sitä ei valitettavasti ole lainattavissa Suomen kirjastoissa. Äänitteen ainoa käyttökopio on kuunneltavissa Kansalliskirjaston kuunteluhuoneessa.
https://finna.fi/Record/fikka.4380967#componentparts
Kyseessä on Erik Lindström säveltämä ja nimimerkki Hillevin (Vuokko Lindström) sanoittama Tango tunturissa, joka alkaa sanoin "On Laanilassa Saariselän taikaa". Kappaleen on esittänyt Pauli Lehtola äänitteillä Tangoja (1963), Nimetön (1963) ja Pauli Lehtola laulaa tangoja (1964). Kappale on kuunneltavissa digitoituna äänitteeltä Tango tunturissa ; Enkö koskaan? vapaakappalekirjastoissa.
Äänitteitä ei ole lainattavissa kirjastoissa.
https://finna.fi/Record/fikka.4580403
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4580403
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4395021
https://fenno.musiikkiarkisto.fi/
Kyseessä on Lauri Viljasen runo Evoe! kokoelmasta Tähtikeinu (1926).
Voitte lukea runon myös esimerkiksi Kansalliskirjaston digitoimasta Uusi Suomi -lehden numerosta 18, joka ilmestyi 1.5.1926. Lehden sivu aukeaa alla olevasta linkistä.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1705213?term=KEV%…
Tällaisessa tapauksessa nimeke on luetteloitu Helmet-tietokantaan, mutta kirjastojen kokoelmissa ei ole siitä yhtään nidettä. Tähän voi olla monta eri syytä. Voi olla, että kirja ei ole vielä ilmestynyt tai että niteitä on tilattu mutta ne eivät ole vielä saapuneet kirjastojen hankintayksiköihin.
Joissain tapauksissa voi käydä niin, ettei yksikään Helmet-alueen kaupungeista valitsekaan nimekettä kokoelmiinsa tai kirjavälittäjä ei pystykään toimittamaan niteitä, jos kirja ei esimerkiksi ilmestykään kuten piti. Nimeketietue näkyy silti Helmet-hauissa, kunnes se poistetaan tietokannasta.
Näin käy myös silloin, kun nimekkeen viimeinenkin nide on poistettu kokoelmista joko kadonneena tai huonon kunnon takia eikä…
Minä tulkitsen asiaa niin, että kyse on ruokalajista, jonka kolme aineosa ovat tasa-arvoisia, siis rinnasteisia yhdyssanan osia. Sen sijaan sanan viimeinen osa on normaali yhdyssanan jälkiosa, joka kirjoitetaan yhteen sanan edellisen osan kanssa. Keskenään rinnasteiset osat voivat yhdessä muodostaa yhdyssanan alkuosan. Tällöin rinnasteisten osien välissä on yhdysmerkki, mutta ne ja yhdyssanarakenteen jälkiosa kirjoitetaan yhteen ilman yhdysmerkkiä:
Siis poro-parsakaali-aurajuustokiusaus
Lähde:
Kielitoimiston ohjepankki:
https://kielitoimistonohjepankki.fi/haku/yhdyssanat/ohje/130
Kirjastokortti poistetaan rekisteristä jos sitä ei ole käytetty kolmeen vuoteen. Rekisteristä poistettua kirjastokorttia ei voi aktivoida uudelleen. Uuden kirjastokortin saa mistä tahansa Helmet-kirjastosta ilmoittamalla osoitteen ja esittämällä voimassa olevan henkilöllisyystodistuksen.
Tarkemmat tiedot löytyvät Helmet-kirjaston nettisivuilta
https://helmet.finna.fi/Content/kirjastokortti-ja-lainaaminen.
Kaarina Helakisan runo Riikan ensimmäinen laulu alkaa riveillä Sininen norsu ja samettikarhu / ruusumetsässä vaeltaa
Runon sisältyy esimerkiksi Kaarina Helakisan ja Maikki Harjanteen teokseen Meidän kuopus (1985) ja Annan ja Matiaksen laulut : Kaarina Helakisan lastenrunot vuosilta 1968-88 (1988).
https://finna.fi/Record/vaski.124247?sid=4257870585
https://finna.fi/Record/vaski.125007?sid=4257870585
1.3.2025 esitetyn Hengaillaan-ohjelman finaalilähetyksen All Stars -yhtyeen solistit olivat Jouni Aslak ja Annica Milán.Tämä tieto selvisi kysymällä Yle Arkiston tietopalvelusta Tietoa Yle arkistosta - Yle Arkisto.
Tutkin Mikael Juntusen teosta Aitoa hokkia: Kajaanin Hokki (Mikaju-tuotanto, 2007), mutta siinä ei valitettavasti kerrota nimen alkuperästä mitään tarkempaa. Se mainitaan, että jo aikaisemmin oli olemassa seura nimeltä Rauman Hokki, ja perustajat olivat vähän huolissaan, kelpaisiko tuo nimi myös Kajaaniin. Nimi meni kuitenkin läpi.
Koska tosiaan Hokki on ollut nimenä useammallakin seuralla, arvelisin, että se tulisi englanninkielisestä sanasta ice hockey, joka on muokattu suomalaiseen asuun mukailemaan jälkimmäisen sanan lausuntoasua.
Lakko alkaa, jos sovintoa ei saada aikaan työmarkkinaosapuolien välillä ennen huomista. Lakko saattaa myös päättyä aiemmin, jos sovintoon päästään lakon aikana.
Espoossa ja Vantaalla kirjastot ovat kiinni lakon aikana, Helsinki tiedottaa vielä myöhemmin, mitkä kirjastot ovat avoinna, Kauniaisten kohdalta tieto puuttuu, mutta luultavasti ainoa kirjasto on kiinni. Helmet
Sukunimi Rein voi olla lähtöisin useasta eri paikasta, ja sillä on useita eri merkityksiä ja alkuperiä. Nimi voi tulla Saksasta, jossa elementti "rein" esiintyy monissa nimissä. Nimi voi kuitenkin viitata myös romaanisten kielten kuningatarta tarkoittavaan sanaan tai skotlantilaiseen paikannimeen. Suomessa saksalainen alkuperä lienee todennäköisin.
Ks. https://www.surnamedb.com/Surname/Rein
Mikkonen, Pirjo: Sukunimet (2000)
Liikenne- ja viestintävirasto Traficom kertoo seuraavaa:"Ajokorttilain voimaantulo 19.1.2013 muutti myös ennen lakimuutosta myönnettyjen ajokorttien voimassaoloaikaa.Ajokortit ovat voimassa enintään 18.1.2033 asti, vaikka niihin olisi merkitty myöhäisempi voimassaolopäivämäärä."Sinulle lähetetään kirje, kun ajokorttisi voimassaoloaika on loppumassa.Ks. https://ajokortti-info.fi/fi/perustietoa-ajokortista/ajokortin-voimassaolo
Kyseistä laulua voisi pitää melko monikansallisena. Wikipedian artikkelien mukaan laulun Kurjet on säveltänyt Jan (Yan) Frenkel, joka syntyi vuonna 1920 Kiovassa eli nykyisessä Ukrainassa. Kappaleen sanat perustuvat Dagestanissa syntyneen avaarilaisen runoilijan Rasul Gamzatovin runoon. Gamzatov julkaisi kymmeniä avaarin- ja venäjänkielisiä runo- ja proosakirjoja, mutta ei tiettävästi ukrainan kielellä, joten tämän kyseessä oleva laulun sanat lienevät alunperin venäjänkieliset. Kappaleen puolestaan levytti ensimmäisenä ukrainalaissyntyinen näyttelijä ja laulaja Mark Bernes (1911-1969).Kokeilin Youtubessa hakea kappaleen ukrainankielistä laulettua versiota, mutta en löytänyt juuri tätä. Useita muita kurjista (kurkilinnuista) kertovia…
Suomenkielistä tietoa Måns Gahrtonista ei valitettavasti juuri ole saatavilla. Kevätpuolella joku kysyi meiltä saman kysymyksen, ja siteeraan Sinulle hänen saaman vastauksen: Suomessa Tammi kustantaa Gahrtonin kirjoja. Sieltä saimme tietää, että Gahrton on ruotsalaisen lastenkirjakustantamon toimitusjohtajia, perheellinen ja hauska mies.
Ruotsinkielellä löydät tietoa täältä:
http://www.evaochadam.redelvis.com/mans_johan.htm
Flavia Bujorin Ennuskivien mahti on ilmestynyt tämän vuoden heinäkuussa. Kirjaa ei ainakaan vielä ole Saukkolan kirjastossa. Jos haluat tietää tarkemmin, milloin kirja olisi saatavilla, sinun kannattaa kysyä asiasta suoraan Saukkolan kirjastosta. Yhteystiedot löydät täältä: http://www.nummi-pusula.fi/sivistys/kirjasto.asp
Tässä on linkki kirjaston aineistotietokantaan, josta näet mitä aineistoa kirjaston kokoelmiin kuuluu: http://nummi-pusula.kirjas.to/
Hei! Kun käyt HelMet-tietokannassa ja teet aihehaun sanalla Munkkiniemi saat monta hyvää viitettä, sekä tietokirjoja että kaunokirjallisuutta.
Eritysesti suosittelen sinulle:
Munkkiniemen vaiheita, Munkkiniemi, Haaga ja Suus-Helsinki sekä Vanhoja kartanoita Helsingin seudulla.
Video Helsingin muuttuvat kasvot 2 kertoo Munkkiniemestä.
Oheisena HelMet-haku
http://www.helmet.fi/search*fin/a?a
Valittujen palojen vuonna 1990 julkaisemassa kirjassa Totta vai tarua? on Daniel Dancerista (k. 1794) vajaan sivun mittainen artikkeli 'Saitureiden kuningas : miten pitkälle kitsaus voi mennä?'.
