Anni Korpelan runo Satakymmenen sormea löytyy teoksesta Rakkaus on kotini : kootut runot (2001), sivuilta 176-177. Runoteos on Kokkolan kaupunginkirjastossa.Runo löytyy myös verkosta Pyhäjoen lukion tuottamasta joukkojulkaisusta Pyhäjoen kuulumiset, sivulta 3. https://kuulumiset.pyhajoki.fi/arkisto/pdf/2012/pyhajoenkuulumiset-38.pdf
Kyseessä lienee kirja nimeltä The ancient secret of the flower of light. Vol. 2. Tekijä on Melchizedek, Drunvalo. Suomeksi se on ilmestynyt nimellä Elämän kukan salaisuus, Osa 2--[... suomentanut Riitta Metsovuori]. ISBN: 952-5231-16-X.
Kirjaa on Helsingin ja Espoon kaupunginkirjastojen kokoelmissa - ajantasaiset saatavuustiedot voi tarkastaa Plussa-tietokannasta ( http://www.libplussa.fi/ ).
Lahden kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy Michio Kushin kirjoittama teos Makrobiotiikka - terveyden, onnen ja rauhan tie (1989), joka käsittelee mm. ruokavalioita ja taolaisuutta. Mahtaisiko tämä olla kaipaamasi teos? Kirjaa löytyy pääkirjastosta kolme kappaletta, ja ne ovat kaikki tällä hetkellä saatavana. Kirjaa löytyy myös useimmista lähikirjastoista. Mikäli sinulla on vaikeuksia löytää kirja hyllystä, kysy neuvoa kirjaston tietopalvelusta.
Tämän Simo Ristan v. 1970 ottaman valokuvan mukaan Forum näyttäisi kaksikerroksiselta.
http://taivaanalla.lasipalatsi.fi/haku/kuvakortti.php?kuva=0a5029&frame…
Fennican eli Suomen kansallisbibliografian mukaan William Jamesilta on suomennettu kahdeksan teosta: http://finna.fi . Ne löytyvät klikkaamalla "haku"-painiketta, valitsemalla hakutyypiksi "tekijä" ja kirjoittamalla ruutuun hakusanaksi "James, William". Viitteitä tulee kahdeksan, ja klikkaamalla numeroa "8" näkee teosten luettelointitiedot. Alkuperäisteokset ovat englanninkielisiä; suomennettu on myös "Den religiösa erfarenheten i dess skilda former" -teoksennimeä vastaava alkuteos "The varieties of religious experience" . - Kirjailijan teosten saatavuuden pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista näkee aineistohaku HelMetistä http://www.helmet.fi/ .
"Kulosaaren kirjasto jouduttiin sulkemaan koko talokompleksissa olleiden sisäilmaongelmien vuoksi. Koko rakennus on nyt purettu.
Kulosaaren kirjasto ei sellaisenaan ole mikään kallis ylläpidettävä. Kyse onkin Helsingin palveluverkosta kokonaisuudessaan.
Tämän päivän Helsingissä kirjaston sijoittamisessa edellytetään riittävää väestöpohjaa. Kirjaston laskennallisella vaikutusalueella, noin kilometrin säteellä, tulisi olla vähintään 10 000 asukasta. Kulosaaren kirjasto on perustettu vuonna 1946 jolloin Helsingin väkiluku oli toinen.
Kaupunginosissa, joissa väestöpohjatavoite ei täyty, kirjasto voi perustaa esim. koulun tiloihin yleisen lastenkirjaston tai yhdessä muiden palveluntuottajien kanssa uudenlaisen palvelupisteen, lehtisalin tai…
Hei!
Salasanan saa vain henkilökohtaisesti kirjastosta, puhelimitse salasanaa ei anneta. Salasana yhdistetään kirjastokorttiisi, jolloin kirjastokortin numero toimii käyttäjätunnuksena.
Hei!
Kansalliskirjasto on äskettäin julkaissut suurelle yleisölle suunnatun verkkoteoksen Kirjava keskiaika: http:/keskiaika.kansalliskirjasto.fi sekä englanninkielisen tutkimustietokannan Fragmenta membranea: http://fragmenta. kansalliskirjasto.fi.
Tietokanta aiheesta löytyy myös osoitteesta: http://extranet.narc.fi/DF/df.php
Nämä tietokannat käsittelevät siis Suomen keskiaikaa. Kysymyksestäsi ei käy ilmi, haluatko tietoa esim. Keski-Euroopan keskiaikaisesta kulttuurista vai mistä. Tietoa löytyy myös Makupaloista eli: http://www.makupalat.fi/Categories.aspx?classID=1b7d6071-d1fc-47c8-b51c…
Kirjoista tietoa löytyy mm. Otavan suuresta maailmanhistoriasta osista 8 ja 9 sekä esim. seuraavista teoksista:
Sodan historia (kirj. Janne Malkki…
Kyseinen leima viittaa hyvin todennäköisesti III armeijakunnan alaiseen Kenttäpostikonttoriin numero 11, joka toimi koko talvisodan ajan Kirvun pitäjän Sairalassa Karjalan kannaksen länsiosassa, ja joka muutti rauhanteon jälkeen Sulkavalle. Kenttäpostikonttoreilla oli omat yksilölliset tunnuskirjaimet, ja kyseisellä kenttäpostikonttorilla oli tunnuksenaan juuri tuo kirjain "W".
Kyseinen leima ei ole ilmeisesti ollut kuitenkaan virallinen merkintätapa. Vaikka kenttäpostin leimauksissa pyrittiin lähtökohtaisesti yhdenmukaisuuteen, niin tosiasiassa leimoissa ja merkintätavoissa oli paljon myös ohjeista poikkeavaa kirjavuutta, kuten todennäköisesti myös tässä tapauksessa. Lähetyksiä saattoi liikkua myös ilman minkäänlaisia leimauksia.…
Hei,
virke sisältyy Henry Wadsworth Longfellow’n kirjaan Evangeline. A Tale of Acadie vuodelta 1847. Se löytyy kirjoittamalla virke Google-hakukoneeseen.
Fennica Suomen kansallisbibliografia –tietokannan mukaan Evangelinea ei ole suomennettu.
Tekstiä haettiin myös runotietokannan avulla
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/
Virkettä ei löytynyt näistä kirjoista, joissa on Longfellow’n suomennoksia:
Holden, Edith: Luontopäiväkirja 1905. 1989
Lausunto-ohjelmaa kaunoluvun opetusta ja esitystä varten. Koonnut Onni Savola. 1920
Maailmankirjallisuuden kultainen kirja /3/. Englantilaisen kirjallisuuden kultainen kirja. Toimittanut Eino Railo. 1933
Veri ja kulta. Yrjö Jylhän suomentamaa maailmanlyriikkaa. 1954
Tämäkään kirja ei…
Hei,
valitettavasti paikannimihakemistoista ei löytynyt Hamppiniemi-nimistä kylää tai paikkakuntaa. Kyseisessä kirjassa se on kylän nimi. Hamppiniemi on todennäköisesti fiktiivinen paikannimi, tai vaihtoehtoisesti murteellinen ilmaisu (vrt. esim. hamppu, hammas).
Jos haluatte tutustua kirjaan tarkemmin, se on mahdollista saada tänne Porvoon kaupunginkirjastoon kaukolainaksi. Kaukolainaus on maksullista.
Ystävällisin terveisin,
Tetta Korhonen
kirjastonhoitaja
Toiminimilaissa 128/1979 säädetään yritysten toiminimistä.
Toiminimilain 10§ 2. kohdassa sanotaan:
"Toiminimessä ei saa ilman asianmukaista suostumusta olla:
...
2) mitään sellaista, joka voidaan käsittää toisen sukunimeksi, taiteilijanimeksi tai vastaavanlaiseksi nimeksi, ellei nimi ilmeisesti tarkoita kauan sitten kuollutta henkilöä, eikä myöskään mitään sellaista, joka voidaan käsittää säätiön tai yhdistyksen tai muun sellaisen yhteisön nimeksi;"
Patentti- ja rekisterihallitus hallinnoi kaupparekisteriä, joka on virallinen ja julkinen rekisteri yrityksistä. Toiminimilain 128/1979 2§ 2.momentissa sanotaan:
"Toiminimi voidaan merkitä kaupparekisteriin, jos se on tämän lain mukainen ja selvästi erottuu rekisterissä ennestään olevista…
Opinnäytteen tekijä saa työlleen samanlaisen suojan kuin mikä tahansa omaperäinen kirjallinen teos. Työn pitäisi olla hyvin kaavamainen ja/tai selkeä plagiaatti, että se ei suojaa saisi.
Laki takaa opinnäytteen tekijälle normaalin suojan. On kuitenkin mahdollista, että oppilaitos allekirjoituttaa kaikilla opinnäytteen tekijöillä sopimuksen, jonka nojalla tekijä on velvollinen luovuttamaan teoksestaan kappaleen laitoksen kirjastoon tms. Tähän ei ole pakko suostua, mutta odotettavissa lienee silloin hankaluuksia muissa asioissa. Automaattisesti ei opiskelijan tekijänoikeus kuitenkin katoa minnekään vain siksi, että hänen kirjallista teostaan kutsutaan opinnäytteeksi.
Heikki Poroila 15.5.2013
Kiitos kysymyksestäsi! Nuorisotiedon kirjaston tietokannasta löytyy kaksi Osallisuuden taloa rakentamassa -nimistä Maija Koivun julkaisua, jotka molemmat ovat vuodelta 2010. Toinen julkaisuista on Humanistisen ammattikorkeakoulun YAMK-opinnäytetyö ja toinen opinnäytetyön pohjalta syntynyt Varsinais-Suomen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen julkaisema opas. Kumpaakaan teokseen ei ole painettu tietoa kustannuspaikasta, mutta tietokantaamme on opinnäytetyön kohdalle merkitty Helsinki ja oppaan yhteyteen puolestaan Turku. Toisaalta Melindassa, kirjastojen yhteistietokannassa mainitaan Koivun opinnäytetyön kustannuspaikkana Kauniainen.
Hyödynsitpä lähteenä kumpaa tahansa yllä esitellyistä teoksista, ei kustannuspaikkaa tarvitse merkitä…
Aiemmin tehtyä saa käyttää uuden luomisen virikkeenä, mutta lopputuloksen täytyy olla riittävän omaperäinen, jotta se saa suojaa uutena teoksena eikä loukkaa virikkeen antajan oikeutta. Rajanveto on aina vaikeaa, mitään tarkkaa rajaa ei ole olemassa, eikä myöskään laki sellaisesta puhu. Viime kädessä oikeus joutuu sitten tulkitsemaan uuden teoksen itsenäisyyden asteen, jos alkuperäinen tekijä nostaa syytteen plagioinnista.
Maalausten asettamiseen esille kirjastossa ei ole estettä. Teoriassa voisi käydä niin, että oikeuden päätöksellä plagiaateiksi tuomitut teokset pitäisi poistaa näkyvistä, mutta se olisi pitkä prosessi eikä ehtisi näyttelyyn vaikuttaa. Sen sijaan pysyvästi esimerkiksi kunnan julkisiin tiloihin asetettavan teoksen kohdalla…
Emme ole löytäneet tiedustelemaasi Alex Steinerin teosta Suomesta,
emmekä myöskään Ranskan kansalliskirjastosta (http://bnf.fr). Ranskalainen Yahoo ei myöskään tuottanut tulosta.
Ainoa tehokas keino vähentää keuhkosyövän riskiä on tupakoinnin vähentäminen - tai olla aloittamatta tupakointia lainkaan. Harrastamalla säännöllisesti liikuntaa tupakoija voi kyllä jonkin verran pienentää riskiä sairastua muihin sairauksiin, joiden syntyyn tupakka merkittävästi vaikuttaa. On hyvä muistaa, että tupakoijia menehtyy paljon enemmän sydän- ja verisuonisairauksiin kuin ns. tupakkasyöpiin.
Hannu Vierolan kirja Tupakka : miehen tietokirja tiivistää mainiosti, miksi tupakoinnin elinikää lyhentävistä vaikutuksista on vaikea antaa yksiselitteistä vastausta: "Tupakoinnin vaikutuksesta elinikään on useita tutkimuksia. Ihminen ei kuitenkaan ole tilastoluku eikä keskiarvo. Sattuma ja huono onni vaikuttavat hyvin usein…
Runo tosiaan löytyy muutamaltakin nettisivustolta Eeva Kilven runoksi nimettynä. Sitä ei ole Kilven kokoelmissa Runoja 1972-1976 eikä kokoelmassa Laulu rakkaudesta, joka ilmestyi 1991, ja joka on valikoima neljästä runokokoelmasta. Eeva Kilpi on edelleen tavattoman suosittu ja lainattu kirjailija, emmekä onnistuneet tarkistamaan kaikkia kokoelmia. Kai Niemisen runoistakaan emme onnistuneet sitä löytämään. Joten valitettavasti runon kirjoittaja ei varmuudella selvinnyt.
Kyseessä vaikuttaisi olevan 1939 käyttöön otettu vapaaehtoinen ja omakustanteinen helletakki. Puolustusministeriön intendenttiosaston virkapukuja koskevassa kiertokirjeessä 30.5.1939 sen kuvataan olevan "päällystön, paitsi kadettien, vapaaehtoinen vaatekappale maavoimissa ja rannikkotykistössä". Helletakin materiaali oli kermanväristä, kutistettua liinakangasta. Helletakin käyttö oli sallittua toukokuusta syyskuuhun virasto- ja esikuntapalveluksessa, arkioloissa palveluksen ulkopuolella sekä vierailupuvussa. Helletakin ohella käytettiin lippalakkia tai kesälakkia ja pitkiä tai ratsuhousuja m/22 tai m/36, sekä ruskeita tai valkoisia käsineitä. Helletakin kanssa ei käytetty vyötä. Petteri Leinon teoksessa Asepuku M/36 helletakkia kuvaillaan…
