Tšekkolovakialaisen kommunistipoliitikon Artur Londonin (1915 – 1986) alunperin ranskaksi kirjoittama teos L’aveu : dans l’engrenage du Procès de Prague ilmestyi vuonna 1968. Se käännettiin tšekiksi jo vuonna 1969 nimellä Doznání : V soukolí pražského procesu. Teoksen käänsi Ivo Fleischmann. Toinen painos teoksesta ilmestyi vuonna 1990.
http://www.nkp.cz/
http://aleph.nkp.cz/F/1YBY54QX9FTGEFRQUJBKRYGDQYTX7KDQ183LKEKBJ2HK35DVC…
https://global.britannica.com/biography/Artur-London
https://fi.wikipedia.org/wiki/Artur_London
Todennäköisesti kyseessä on Suomen ns. vanhan sotaväen sotilaspuku autonomian ajalta. Vastaava asukokonaisuus oli käytössä reservikomppanioilla 1880-1890-luvuilla. Ole Gripenberg kertoo teoksessaan "Finsk krigsmannabeklädnad genom fyra sekler" (WSOY 1966) että kyseiset valkoiset housut olisi tunnettu piimähousujen nimellä ja lakki piirakkamyssynä. Lakkityyppi olisi Gripenbergin mukaan jäänyt pois käytöstä n. vuonna 1892, mikä tarkentaa kuvan ajoitusta.
Finnasta löytyy valokuvia:
https://finna.fi/Record/albumitauki.E4RMYRIonbpP
https://finna.fi/Record/musketti.M012:HK19491020:7
https://finna.fi/Record/musketti_tmk.M20:201615:6
https://finna.fi/Record/musketti.M012:HK19700502:385
Kyseessä on V. A. Koskenniemen runo Viimeinen lintu, joka alkaa riveillä "Sa mitä laulat lintu minun ikkunani alla, / kun metsät mykistyivät jo illan hämärään?" Runo on kokoelmasta Tuli ja tuhka (1936) ja se on luettavissa myös esimerkiksi Koskenniemen Kootuista runoista (useita painoksia) ja teoksesta Koskenniemen kuolemattomat (1990).
Teokset löytyvät verkkokirjastoalueenne kokoelmista.
https://finna.fi/
Koskenniemi, V. A.: Kootut runot (WSOY, 1998)
Aaro Hellaakoskella on joitakin runoja lapsesta kokoelmassa Jääpeili (esim. runot Tyranni ja Ilon pyyntö), jonka runot ovat on myös mm. kokoelmassa Runot 1938-1987. Yksivuotiaasta voisi olla hauskaa myös kuulla runoja luettuna, ja lastenrunot voisivat sopia synttärikirjaan. Lastenrunoja on esim. näissä kirjoissa: Kirsi Kunnas Tiitiäisen pippurimylly, Hannele Huovin Vauvan vaaka: leikkiloruja ja runoja vauvoille, Anna-Mari Kaskisen Runometsä, Sanna Jaatisen toimittama Neulaspolku: meidän lasten runot.
Monien suomalaisugrilaisten kansojen kielissä on hopeaa vastaava sana, joka tarkoittaa joko hopeaa tai pehmeää. Esimerkiksi viron kielessä on hõbe, inkeroisessa hoppia,, vepsä hobed.
Lähde: Suomen sanojen alkuperä - etymologinen sanakirja. SKS, 1992
Hopea on yksi pisimpään tunnettuja alkuaineita. Joidenkin tutkijoiden mukaan ihmiskunnan ensimmäisenä käyttöönottama metalli olisi kupari. Kuparin jälkeen tutustuttiin kultaan ja sekä kullan ja hopean sekoituksiin. Hopea on varmuudella tunnettu jo 2500 eKr. Armenian ja Anatolian alangoilla. Muinaisessa Egyptissä ei ollut hopeaa vaan se oli tuontituote. Siksi hopea oli siellä kultaa kalliimpaa.
Hopea on kaunis ja pehmeä materiaali, siksi sitä on aina käytetty…
The World Fact Book antaa vastaukseksi kysyttäessä maailman yleisintä ikää 29,6 vuotta (2015). Se on kuitenkin mediaani-ikä, joka kertoo, että puolet maapallon väestöstä on nuorempaa kuin 29,6 vuotta, puolet taas vanhempaa. Varsinaisten osumien määrää se ei paljasta.
Tähän kysymykseen on vaikea vastata yleisluontoisesti, sillä jokainen kirja kannustaa omalla tavallaan lukijaa jatkamaan eteenpäin. Kirja voi herättää lukijan mielenkiinnon esimerkiksi jännittävällä ja vaikeasti ennalta arvattavalla juonikuviolla tai hauskoilla tai erikoisilla henkilöhahmoilla. Rikosromaanissa lukija saattaa "koukuttua" jännityksen tunteeseen tai innostua siitä, että hän pääsee johtolankoja seuraamalla ratkomaan arvoitusta yhdessä kirjan salapoliisin kanssa.
Lempi Pursiaisen Savon tytön tarina -sarjassa on ilmestynyt neljä kirjaa:
- Pienenä tyttönä Savossa (1)
- Savon tytön tie (2)
- Savon tyttö ja sotavuodet (3)
- Savon tyttö etsii elämää (4)
Lähde: Kirjasampo: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175944267352
Katri Kirkkopelto on kirjoittanut ja kuvittanut joukon lasten kuvakirjoja, jotka käsittelevät tunteita. Ne eivät ole sarjakuvia, mutta voisivat muuten olla oppilaillesi sopivia. Alla linkki hänen kirjohinsa Helmet-kirjastoissa:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Skatri%20kirkkopelto__Ff%3A…
Hän on kirjoittanut myös tietokirjan Tuumasta tunteeseen Mollin malliin : Molli ja Kumma : Tuumasta tunteeseen Mollin malliin : Molli ja maan ääri, josta voisi olla hyötyä opettajalle. Kirja sisältää mm. tunnetaitokortit:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2389807__Stuumasta%20tunt…
Lasten sarjakuvaromaaneja, joissa tunteitakin käsitellään, ovat Jeff Kinneyn Neropatin päiväkirjat:
https://…
Suolahappoa nimenomaan syntyy vetykloridin liuetessa veteen. Mahanesteen suolahappo syntyy mahalaukun seinämän parietaalisoluissa. Itse reaktio on selitetty linkeissä.
http://www.kysy.fi/kysymys/mahalaukun-seinaman-solut-erittavat-suolahap…
https://en.wikipedia.org/wiki/Parietal_cell
https://fi.wikipedia.org/wiki/Suolahappo
https://fi.wikipedia.org/wiki/Vetykloridi
"Koskaan rakkaus kuole ei", alun perin Francis Goyan "Daddy's Bolero", on nuotinnettu ainakin kokoelmalle Pop tänään. Vol 26 (Fazer, 1983). Kokoelmaa näyttäisi löytyvän myös Siilinjärven pääkirjastosta.
https://siilinjarvenkirjasto.finna.fi/Record/siilinjarvi.43385
Kysymyksessä on Martin Widmarkin David & Larissa-sarja. Sarjasta on suomennettu osat Sinisen peilin antikvariaatti, Kauhujen saari, Noidan laulu sekä Kolmastoista vieras.
Helene Schjerfbeckiä käsitteleviä uudempia aikakauslehtiartikkeleita voit hakea esimerkiksi Aleksi-viitetietokannasta, joka on käytettävissä kirjastoissa. Lisäksi Turun kaupunginkirjaston käsikirjastossa indeksoidaan taideaiheisia sanoma- ja aikakauslehtiartikkeleita. Taidekortistossa ei kuitenkaan ole viitteitä 1970-lukua vanhemmista artikkeleista. Myös Turun kaupunginkirjaston aikuistenosaston vanhasta asiasanakortistosta löytyy muutamia artikkeliviitteitä Schjerfbeckistä (esimerkiksi Naisten Ääni 1942, s. 95-97 ja 1946, s.24-28). Viitteitä aikakaus- ja sanomalehtiartikkeleihin kannattaa etsiä tutkimuskirjallisuudesta, ks. esim. Ateneumin 1992 julkaisema Helene Schjerfbeck -teos (toim. Ahtola-Moorhouse).
Vanhojen…
Teoksessa Lempiäinen, Pentti: Pyhät toimitukset on selostus kummiuden kehityksestä toiselta vuosisadalta nykypäivään.
Tietoa löytyy myös teoksista:
Parviainen, Jorma: Kodin kirkolliset juhlat
Lempiäinen, Pentti: Kirja kummeille
tarkista saatavuustiedot pääkaupunkiseudun aineistorekisteristä http://www.libplussa.fi
Aiheesta löytyy runsaasti tuoretta kirjallisuutta. Teidän on mahdollista tarkastella aineistoviitetietoja Eduskunnan kirjaston kokoelmatietokannasta Internetin kautta.
Valitkaa http://www.eduskunta.fi/kirjasto ja klikatkaa kohdasta Selma-kokoelmatietokanta.
Kirjoittakaa aukeavaan hakulaatikkoon sukupolvenvaihdos ja valitkaa aktiiviseksi hakuehto
asiasana (selaus) ja klikatkaa hae.
Teille avautuu näkymä, jossa on viitteiden lukumäärä -84. Klikatkaa numerosta, jolloin viitteet avautuvat järjestyksessä, jossa uusimmat ovat ensin.
Kutakin viitettä klikkaamalla pääsette aineiston saatavuustietoihin. Monet ovat saatavilla ainakin Eduskunnan kirjaston lukusalissa.
Lehteä ei löydy enää Helmet-kirjastoista.
Helsingissä lehti löytyy kuitenkin Kansalliskirjastosta, käytettavissä vain lukusalissa.
http://finna.fi
Kansalliskirjasto, yhteystiedot http://www.kansalliskirjasto.fi/yleistieto/yhteystiedot.html
Lehti kuuluu myös Haminan kaupunginkirjaston kokoelmiin.
http://kyyti.kirjas.to/index.asp?url=teos.asp%3fteosid=E744FA38%2D268B%…
Lehtin saatavuutta voi selvittää Kirjastot.fi:n Frank-monihaulla. http://monihaku.kirjastot.fi/frank/search/
Hei!
Tietoja vauvojen syntymäpituuksia. Kannattaa kysyä Terveyden ja hyvinvoinninlaitokselta, josko heillä olisi kyseistä tietoa.
http://www.thl.fi/fi_FI/web/fi/tilastot;jsessionid=5A563100BDE8D5472EB5…
terveisin Kari Degerstedt
tilastokirjaston tietopalvelu
info@tilastokeskus.fi
Olen kuunnellut Jujun Oodin YouTubesta, eikä ainakaan siinä versiossa ole varsinaista introa, vaan esitys alkaa lyhyellä mariachi-tyylisellä trumpettiriffillä, joka toistuu samanlaisena koko kappaleen ajan.
On toki mahdollista, että tämä lyhyt riffikin on lainattu jostain, mutta yhtä hyvin se voi olla Jujun eli Julius Sarisalmen tai hänen muusikoidensa tekemä.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
