Valitettavasti Erkki Frimanin sävellystä Onnen sävel Turkka Malin tekstiin ei ole julkaistu nuottina, ei myöskään Jarmo Jylhän säveltämää ja Kyösti Timosen sanoittamaa laulua Soita hiljaa kitaraani. Ainoa keino taitaa olla yrittää ottaa tekijöihin yhteyttä.
Suomessa julkaistaan viihdemusiikkia nuotteina suhteellisen vähän ja kaupallisista syistä yleensä vasta sen jälkeen, jos kappale osoittautuu äänitteenä suosituksi. Sekään ei ole tae kokonaisen nuottivihkon julkaisusta, mutta aniharvoin nuottia tehdään ilman äänitteen menestystä.
Heikki Poroila
Malleja testamenteista on esimerkiksi painetuista asiakirjaoppaissa, joita on kirjastoissa. Niiden lainaaminen ja lukeminen paikan päällä on ilmaista:
- Asiakirjamalleja, (toim. Kemppinen Seppo et al.) 2002
- Asiakirjamallit, (toim. Järvensivu Petri et al.) 2008
- Juridiset asiakirjamallit, (Erkkilä Mikko et al.) 2007
Suuri osa valmiista verkossa tarjottavista testamenttipohjista on maksullisia ja hinnat pyörivät siinä 10 € tuntumassa. Tällainen ilmainen verkko-opas kuitenkin löytyy: https://hameenlinna-rotary-fi-bin.directo.fi/@Bin/2cb8dcc0d0ce530997eda569580ab7f3/1542097858/application/pdf/176035/JariOivo.pdf
Valitettavasti Reijo Taipaleen Tonavan aallot –kappaletta ei löydy kirjastojen karaokelevyiltä. Internetistä löytyi ammattilaiskäyttöön tarkoitettu levy. Tonavan aallot (= Donauwellen / Valurile Dunarii) on Iosif Ivanovicin sävellys, joka tunnetaan suomeksi myös nimillä Häämuistojen valssi ja Muistojen laulu. Häämuistojen valssissa on eri sanoitus, mutta se löytyy ainakin seuraavilta karaokelevyiltä: Cover karaoke, vol. 4 : Puhu hiljaa rakkaudesta sekä Finnhits karaoke 16 : Valssin hurmaa 2.
Kyseessä lienee kanadalainen rocklaulaja Rory Dodd: https://en.wikipedia.org/wiki/Rory_Dodd (englanninkielinen Wikipedia-artikkeli)
"Rory Dodd (born Port Dover, Ontario, Canada) is a Canadian rock vocalist who has performed many songs written by Jim Steinman.He is probably best known for singing as the duet voice (the "Turn around, bright eyes" lyrics) on Bonnie Tyler's version of "Total Eclipse of the Heart"
Välitimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle. Ehkäpä joku kollega jossakin päin Suomea muistaisi kyseisen laulun! Palaamme asiaan heti jos vain saamme sieltä vastauksen. Vai muistaisikohan joku palvelumme seuraajista kyseenomaista laulua?
Unen tarve vaihtelee eri ihmisillä iän, perimän ja aktiivisuuden mukaan. Aikuisen on arvioitu tarvitsevan keskimäärin seitsemästä kahdeksaan tuntia unta. Arviolta kymmenen – viisitoista prosenttia tulee toimeen viiden kuuden tunnin unilla ja suurin piirtein sama määrä tarvitsee yli yhdeksän tunnin yöunet.
Lyhytaikainenkin unettomuus rasittaa elimistöä monin tavoin. On arvioitu, että yksi uneton yö vastaa noin promillen humalaa. Samantasoinen vaikutus on viikkoja kestäneellä puolittuneella unenmäärällä. Huonosti nukkunut on alttiimpi onnettomuuksille.
Toisaalta tilapäinen unettomuus on osa arkea, sen liiallinen pohdinta saattaa aiheuttaa lisää unettomuutta.
Löytyypä kirjallisuudesta tietoa, jonka mukaan lyhyt yhden yön…
Satakunnan Kansan vuosikertoja löytyy mikrofilmattuna mm. Porin kaupunginkirjastosta, josta niitä saa kaukolainaksi. Kysy lainausmahdollisuutta lähikirjastostasi. Digitaalisessa muodossa 1960-luvun lehtiä ei ole.
Suolahappoa nimenomaan syntyy vetykloridin liuetessa veteen. Mahanesteen suolahappo syntyy mahalaukun seinämän parietaalisoluissa. Itse reaktio on selitetty linkeissä.
http://www.kysy.fi/kysymys/mahalaukun-seinaman-solut-erittavat-suolahap…
https://en.wikipedia.org/wiki/Parietal_cell
https://fi.wikipedia.org/wiki/Suolahappo
https://fi.wikipedia.org/wiki/Vetykloridi
Suomalaisista kirjoista teemaan voisivat sopia seuraavat teokset:
Anni Kytömäki: Kultarinta (muutkin Kytömäen kirjat liittyvät läheisesti luontoon)
Arto Paasilinna: Jäniksen vuosi
Veikko Huovinen: Havukka-ahon ajattelija
Katri Rauanjoki: Lenin-setä ei asu enää täällä
Johanna Sinisalo: Linnunaivot
Timo Polari: Murhenäytelmä Grönlannissa
Käännöskirjallisuuden joukosta teemaa käsitellään esimerkiksi seuraavissa teoksissa:
John Williams: Butcher's Crossing
Delia Owens: Suon villi laulu
Eowyn Ivey: Maailman kirkkaalle laidalle
Velma Wallis: Kaksi vanhaa naista, Lintutyttö ja mies joka seurasi aurinkoa
M. J. McGrath: Jään muisti
Bea Uusma: Naparetki - minun rakkaustarinani
Emma Hooper: Etta ja Otto ja Russell ja James
Jon…
"Suomi" ja "suomalainen" esiintyvät jo Mikael Agricolan teksteissä 1500-luvulla. Henkilönimenä Suomi on mainittu jo aiemmin, 800-luvulla ja paikannimenä (Somewesi) 1300-luvulla. Vanhoissa teksteissä sanojen kirjoitusasu vaihtelee, sillä oikeinkirjoistus ei ollut vielä vakiintunut.
Lisää tietoa löytyy Suomen etymologisesta sanakirjasta: https://kaino.kotus.fi/ses/?p=qs-article&etym_id=ETYM_c331c6852ab45365c…
Voit pyytää tietojasi Helsingin terveydenhuollon keskusarkistosta. Asiakastietojen pyytäminen: https://www.hel.fi/fi/sosiaali-ja-terveyspalvelut/asiakkaan-tiedot-ja-oikeudet/asiakastietojen-pyytaminen
Koko runoa en löytänyt suomennettuna, mutta laulun sanoituksena osittain. Tosin en hallitse runon alkuperäistä kieltä, joten vertasin suomenkielisiä sanoituksia englanninkieliseen käännökseen.Monissa julkaisuissa laulua sanotaan kansanlauluksi, mutta Kansalliskirjaston hakupalvelun mukaan sen on säveltänyt Varvara Tsereteli ja sanoittanut Akaki Tsereteli.Nimellä "Kultaseni" suomenkielisen sanoituksen on tehnyt Tyyni Halminen-Levitzky. Laulu alkaa: "Rakkaimpani hautaa etsin". Sanoituksessa mainitaan myös ruusu ja satakieli. Säkeistöjä on neljä. Tämä sanoitus sisältyy esimerkiksi nuottiin "Selvät sävelet. 7" (Otava, 1994).Toisen suomenkielisen sanoituksen nimellä "Suliko" on tehnyt Pertti Reponen. Laulu alkaa: "Etsinyt mä kaikkialta oon".…
Kirjan kustantaja Otava ilmoitti, että kirjan kustannusoikeudet ovat siirtyneet toiselle kustantajalle Suomessa. Tämän takia kirjaa ei ole tällä hetkellä mahdollista varata. Uusi julkaisupäivä ei ole vielä tiedossa. Sinulla on mahdollisuus saada sähköposti-ilmoitus kirjailijan uusista kirjoista, jotka lisätään Helmet-verkkokirjastoon. Ohjeet uutuusvahdin tekoon löydät helmet.fi:stä: https://helmet.finna.fi/Content/asiointi-verkkokirjastossa#tallennetut-haut
Olet oikeassa, että käsite poliittinen korrektius on ehtinyt vakiintua jo muutaman vuosikymmenen aikana. Ehdotuksesi korvaaviksi ilmaisuiksi ovat hyviä, mutta toisaalta ko. käsitteen juuret ovat nimenomaan poliittisissa yhteyksissä: ”Poliittisella korrektiudella tarkoitetaan USA:sta alkanutta poliittista liikettä ja ilmiötä, jonka tavoitteena on saada voimaan joukko ideologioita ja näkemyksiä sukupuolesta, rodusta ja muista vähemmistöistä.” (Online etymology dictionary). Voisi ehkä mieluummin ajatella, että kullakin kysymyksessä esitetyllä ilmaisulla on oma merkityksensä ja käyttöyhteytensä. Periaatteessa jokainen voi vapaasti valita käyttämänsä ilmaisut ja käyttää niitä vaikka yleisestä linjasta poikkeavasti, kunhan ensin…
Classical-music.com-sivuston mukaan hautajaisissa laulettiin kolme virttä.
- The Lord's My Shepherd (Herra on minun paimeneni). Teksti on sovitettu Jessie Seymour Irvinen sävelmään. Tämä oli sivuston mukaan kuningattaren suosikkivirsi.
- The Day You Gavest, Lord, is Ended. Säv. John Ellerton
- Love Divine, All Loves Excelling. Säv. Charles Wesley. (Tilaisuuden loppuvirsi)
Myös muutama muu musiikkiteos esitettiin hautajaisissa. Ne on mainittu oheisella lähdesivulla.
Linkki lähteeseen Classical Music -sivustolla
Virren nimi lisättynä sanalla funeral löytyy videoklippejä Youtubesta.
"Suuren toivelaulukirjan" 1. osassa on "Äidin sydän", mutta siinä on laulusta vain kaksi ensimmäistä säkeistöä, ei viidettä säkeistöä, johon etsimäsi säe kuuluu. "Pienen toivelaulukirjan" osassa 2 (F-Kustannus, 2013) ovat kaikki viisi säkeistöä, ja siinä säe on kirjoitettu näin:"Muun korvas aika, minkä vei -sydäntä äidin konsaan ei." Monessa julkaisussa sanan 'minkä' tilalla onkin sana 'mitkä'. Esimerkiksi nuotissa "Kultaiset koululaulut vanhoilta ajoilta" (Tammi, 2008) säe on kirjoitettu näin:"Muut korvas aika mitkä vei,sydäntä äidin konsaan ei." Kirjassa "Äiti : runoja äidinrakkauden ylistykseksi" (koonnut Elsa-Kirsti Kostiainen; 2. painos; WSOY, 1933) säe on kirjoitettu näin:"Muut korvas aika…
Tietoa sanonnasta ei löytynyt. Kysymys kannattaa esittää Kotimaisten kielten keskukselle. Kielineuvonnan kysymyslomakkeella löytyy sivulta https://www.kotus.fi/kotus/yhteystiedot/yhteydenottolomakkeet/kielineuv…
Tietokirjallisuus on laaja genre sinällään, ettei sen tarvitse sisältää ainoastaan pelkkää tiukkaa faktaa. Tietokirjallisuuden puolelle menee kaikki, joita ei voi luokitella fiktioksi. Esimerkiksi englanninkielellä puhutaan fiction ja non-fiction, eli kauno ja ei-kauno tai fiktio ja ei-fiktio, mikä jättää paljon joustoa genren sisällä. Siispä moni tietokirjaksi luokiteltava sisältääkin henkilökohtaisuutta ja mielipiteitä, ja siten siis eroaa selkeästi esimerkiksi tieteellisestä tutkimuskirjallisuudesta. Näet enemmän tietokirjallisuuden muotoja esimerkiksi Suomentietokirjailijat ry:n sivulta: Tietokirjallisuuden lajit - Suomen tietokirjailijat ry Genrerajaus on myös hyvin keinotekoinen lajittelutapa, eli näidenkään alalajien rajat eivät…
Virren 235 toinen säkeistö alkaa "Niin kuin haavoitettu hirvi, ahdistettu kyyhkynen, särkyneenä kuljin täällä, löysin armon Jeesuksen". Tekijänoikeussyistä en voi tässä palvelussa kirjoittaa koko virren sanoitusta, mutta voit lainata virsikirjan kirjastosta ja tutustua kyseiseen virteen ja koko kirjaan tarkemmin. LinkitRuotsin kirkon virsikirja Kuopion kirjaston kokoelmissa: https://kuopio.finna.fi/Record/kuopio.234209?sid=4736820418Ruotsin kirkon virsikirjan saatavuus kaikissa Suomen kirjastoissa (finna.fi): https://finna.fi/Record/anders.556112?sid=4736824540
