Monilla runoilijoilla on Askeleet-niminen runo. Hakemasi runo ei vaikuta olevan Juhani Heinolan runo kirjassa Jumalan varpaanjäljet (1986), eikä Jarno Pennasen runo kirjassa Rivit : kootut runot (1966). Myöskään Eeva-Liisa Mannerin runo Askelet kuiskaavat portaissa ei ole etsimäsi. Vastausta kysymykseesi ei siis valitettavasti ole vielä löytynyt.
Ylen kirjoittaa 17.8.2012, että Iisalmen uuden Prisman kokonaisalaksi tulee noin 10 000 neliömetriä ja se avataan alkukesästä 2014. Wikipedia antaa vuoden 2013 uuden osalta.
Asia kannattaa varmistaa suoraan Iisalmen Prismalta. Samoin vanhan Prisman osalta: https://www.prisma.fi/fi/prisma/myymalat/iisalmi
S-ryhmällä on varmasti myös tietoa avaamisesta: https://s-ryhma.fi/mediapalvelu
Stigmatisaatiosta on kirjoitettu Turun ylioppilaskunnan julkaisussa Turun ylioppilas 1 (1929), jossa on Niilo Mäen artikkeli "Stigmatisation historiasta" (s.101-111). Lisäksi on olemassa ruotsinkielinen kirja "Kyrkliga mysterier: från oförstörbara kroppar till stigmatisering" (1986), jossa myös kerrotaan aiheesta.
Eeva Kilvestä löytyy hyvin tietoa internetin kautta, sivuilta http://espoonkirjasto.mork.net/kirjailijat/suomi/kilpi.htm ja
http://www.lappeenranta.fi/kirjasto/carelica/kirj/kilpi.html sekä
http://www.wsoy.fi/www/yleinenk.nsf/Kotisivut/galleria+etusivu (kohdasta Kirjailijat aakkosjärjestyksessä)
Myös Pekka Tarkan kirjasssa Suomalaisia nykykirjailijoita. T 1990 löytyvät perustiedot Eeva Kilvestä.
Valitettavasti Frederikistä ei ole olemassa omaa elämäkertaa. Hänestä löytyy muutama sivu teoksessa: Bagh, Peter von: Iskelmän kultainen kirja, 1986. Kirjan saatavuuden meiltä Oulun kaupunginkirjastosta voit katsoa aineistotietokannasta http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/index.html . Vuoden alkupuolella Anna-lehdessä on ollut artikkeli:Siistonen, Miia: Reetu von Retee: macho, joka löysi markkinarakonsa, 2001:3, s. 90-94, 96, 98, 100. Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Makupalat linkeistä http://www.makupalat.fi/music.htm löytyi Frederik sivuja pari http://www.smok.com/reetu/index.html ,http://www.smok.com/reetu/index.html .
Verkosta löytyy suomenkielistäkin tietoa esim. osoitteesta http://www.wwnet.fi/users/jokinen/ tai http://www.raahe.fi/~lukio/oppilastoita/atk/celine.html Kokeilkaa Google-hakupalvelua osoitteessa http://www.google.com ja valitkaa etsi kielellä suomi -vaihtoehto ja saatte silloin tulokseksi suomenkielisiä www-sivuja Celine Dionista. Tosin kriittinen pitää olla, koska monet sivuista ovat yksityishenkilöiden tekemiä ja voivat sisältää virheitä, mutta eivät välttämättä. Espoon kaupunginkirjastosta löytyy parikin Celine Dionin elämäkertaa, mutta ne ovat englanninkielisiä ja joitakin lehtiartikkeleita löytyy.
Hei,
netissä olevasta nuortenkirjailijoiden matrikkelista osoitteesta:
http://www.nuorisokirjailijat.fi/hauhiamarita.shtml
löytyy perustietoa jonkin verran, lisäksi kirjassa Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 2 (toim. Ismo Loivamaa, löytyy meiltä ainakin sekä Kirjallisuus- ja kielitiede- että lapset ja nuoret -osastoilta pääkirjastosta luokasta 86.1103) on hänestä lyhyehkö artikkeli.
Etelä-Suomen Sanomissa on hänestä julkaistu haastattelu 23.5.2003 otsikolla: Marita Hauhia ei suostu siistimään kiroilua kirjakieleksi. Meillä ei kuitenkaan näin vanhaa numeroa ole, mutta kopiota artikkelista voit yrittää tilata kaukolainaksi esim. Lahden kaupunginkirjastosta. Kopio on maksullinen ja kaukolainapyynnön voit täyttää missä tahansa…
Kysymyksesi tavoittaa paremmin lastenkirjastotyötä tekevät ihmiset, jos esität kysymyksen Kirjastot.fi -sivujen Lasten-keskustelulistalla. Ensin sinun pitää rekisteröityä foorumien rekisteröityneeksi käyttäjäksi. Osoitteessa http://www.kirjastot.fi/kirjastoala/keskustelut/foorumiohje/saat tietoa rekisteröityneeksi käyttäjäksi liittymisestä. Sivulta löytyy myös linkki rekisteröitymissivulle. Sen jälkeen voit valita itse, mille keskustelulistoille haluat liittyä.
Ensimmäisenä kannaittaisi kysyä lähimmästä kirjastosta. Oman kunnankirjastosi aineistoa voit selata Internetissä osoitteessa:
http://tiekko-info.origonet.net
Kirjastot.fi -sivuston linkkikirjastosta löytyy myös mielenkiintoisia linkkejä aiheesta:
http://www.kirjastot.fi/Linkkikirjasto/Luokat.aspx?wordID=033726d6-9cc1…
Kirjoja ovat esim.
Kurula, Mervi: Kansallispukuja Suomesta. Gummerus, 2004.
Sirelius, Uuno Taavi: Suomen kansallispukujen historia. Kansallisteos, 1990.
Kansallispukukuvasto. Helmi Vuorelma, 1987.
Häneltä ei ole suomennettu muita kuin nuo kaksi mainitsemaasi teosta. Ne ovat itsenäisistä teoksista koostuvan ns. Pantagruel-sarjan kaksi ensimmäistä osaa.
Rabelaisin tuotannosta kiinnostuneiden kannattaa tutustua näiden lisäksi Mihail Bahtinin kirjallisuustieteelliseen klassikkotutkimukseen "Francois Rabelais: keskiajan ja renessanssin nauru". Se on alunperin ilmestynyt suomeksi vuonna 1995 Taifuunin kustantamana ja myöhemmin Liken toimesta pokkaripainoksena.
Suomenkielistä kirjallisuutta lävistyksistä on varsin vähän. Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen HelMet-tietokannasta (www.helmet.fi) löytyvät teokset Juntunen, Juho: Tatuoitu (WSOY, 2004) ja Pönkä, Antti: Lävistyskorujen nikelipitoisuudet - analyysituloksia ja kirjallisuuskatsaus lävistysten terveyshaittoihin (Helsingin kaupungin ympäristökeskus, 2003)
Englanniksi HelMet-tietokannasta löytyivät mm. Durfee, Dale: Tattoo / photographs by Dale Durfee (Aurum, 2006);Cohen, Tony: The tattoo (Outback Print, 2000); Dunbar, Andrew:Body piercing (Wakefield press, 1998).
Aiheeseen liittyviä sanoma- ja aikakauslehtiartikkeleita voit etsiä kirjastossa paikan päällä tiedonhakupäätteillä Aleksi-artikkeliviitetietokannasta. Hakusanalla "lävistys"…
Yleistietoa nykyisen Vantaan alueen (entisen Helsingin pitäjän ja Helsingin maalaiskunnan)sosiaalihuollosta löytyy Vantaan historian kirjoista:
Helsingin pitäjän historia I. 1965.
Helsingin pitäjän historia II: Vanhan Helsingin synnystä isoonvihaan 1550-1713. 1990.
Helsingin pitäjän historia III: Isostavihasta maalaiskunnan syntyyn 1713-1865.
Helsingin maalaiskunnan historia 1: 1865-1945.1965.
Helsingin maalaiskunnan historia II: 1946-1961.1965.
Vantaan historia: 1946-1977: Kasvua, yhteistyötä, hyvinvointia. Vantaan kaupunki 2002. (Tässä kirjassa on mm. kappale "Kunnalliskodeista kotiavustajiin").
Sosiaali- ja terveystoimen alaa pelkästään käsittelevät seuraavat teokset:
Tahvanainen, Aarno H.:
Vantaan terveystoimen historia : terveyden-…
Kirjastokortille kertyneet myöhästymismaksut voi maksaa missä tahansa pääkaupunkiseudun kirjastossa käteisellä tai pankkikortilla.
Koko summaa ei tarvitse maksaa kerralla.
Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen kirjavarastosta (http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Juttu…) löytyi montakin satukirjaa, jotka muuten vastaisivat kuvaustasi, mutta samasta kirjasta ei löytynyt muistamiasi kolmea satua.
Ikävä kyllä kirja jäi siis tunnistamatta.
Lahden kaupunginkirjastossa voi kuunnella digimusiikkia, vaikka sitä ei ole erikseen tarjolla.
Kirjastoissa on asiakkaiden käytössä internetkoneita, joilla voi kuunnella verkossa vapaasti tarjolla olevaa musiikkia esim. YouTubesta. Kuulokkeet saa lainaan palvelupisteestä.
Kirjasto tarjoaa asiakkaille Naxos Music Libraryn, se on käytössä kirjastokortilla millä tahansa laitteella, ei pelkästään kirjaston tietokoneilla. Naxos Music Libaryn valikoimassa on lähinnä klassista, vähemmän kevyttä musiikkia. Pääset palveluun kirjaston verkkosivujen (lastukirjastot.fi) kautta, valitse valikosta Musiikki, linkki löytyy sivun alareunasta.
Kyllä, Lahdesta lainatut kirjat voi palauttaa Hollolaan, samoin Hollolasta lainatut kirjat voi palautta Lahteen.
Hollolan pääkirjastossa on supistetut palvelut heinäkuussa, mutta ilmeisesti palauttaminen onnistuu myös ilman omatoimikirjastosopimusta kirjastokahvilan aukioloaikoina.
Ohessa kopio Hollolan kirjaston sivuilta:
"Hollolan ja Kärkölän kirjastopisteiden aukioloajat heinäkuussa:
Hollolan ja Kärkölän kirjaston pisteet ovat vaihtelevasti avoinna heinäkuussa.
Hollolan pääkirjaston henkilökunta on lomalla 3.7. - 30.7. Kirjastokahvila on heinäkuussa avoinna maanantaista perjantaihin kello 10.00 - 17.00, joten sisäänpääsy kirjastoon ja omatoiminen asiointi onnistuu kahvilan ollessa avoinna ilman omatoimikirjastosopimustakin.
Lahden…
Kyseessä saattaisi olla Anu Holopaisen Kristallien valtakunta. Se ilmestyi vuonna 1996 ja aloitti kolmiosaisen Sonja-sarjan. Muut osat ovat Noitien hovi (1997) ja Gae Bolga (2000).
Lisätietoa ja kansikuvan löydät esim. Risingshadow-sivustolta: https://www.risingshadow.fi/library/book/55-kristallien-valtakunta.
