Kyllä karkkilan kirjastosta löytyy kirjana "Vuonna 1984". meillä on kaksi kirjaa ja tällä htkellä paikalla on Oiva Talvitien kääntämä teos vuodelta 1978.
Meillä on myös Raija Mattilan käännös vuodelta 1999, mutta se on nyt lainassa; eräpäivä on 16.11.2011.
Voit katsoa kirjojen tilannetta myös verkkokirjastossamme:
http://karkkila.verkkokirjasto.fi/
Siellä voit myös varata kirjan, mikäli sinulla on liitettynä verkkokirjaston salasana asiakastietoihisi. Salasana kannattaa hankkia vaikka seuraavalla kirjastokäynnillä, mikäli et vielä ole hankkinut sitä.
HelMet-ohjeissa kerrotaan varausten lukitsemisesta seuraavasti:
"Jos haluat estää varaustasi saapumasta noudettavaksi esim. lomasi aikana, voit lukita varauksen. Merkitse rasti varauksen oikealla puolella olevaan Lukitse-ruutuun ja napsauta painiketta Tallenna muutokset. Järjestelmä antaa ilmoituksen: "Alla olevat varaukset poistetaan tai muutetaan. Jatkatko?" Vastaa "Kyllä".
Kun haluat purkaa lukituksen, poista rasti Lukitse-ruudusta, napsauta painiketta Tallenna muutokset ja vastaa varmistuskysymykseen "Kyllä"."
Todennäköinen syy siihen, että yhtä varauksistasi ei ole voinut lukita, on se, että varaus on jo ollut matkalla noutokirjastoon tai ehkä jo odottamassa noutoa.
Hankintaehdotuksia voi tehdä täältä: http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Hankintaehdotus
Ensi vuoden lehtitilaukset on jo pitkälti tehty. Kannattaa silti tehdä hankintaehdotus, sillä palautetta on aina hyvä saada. Toiveet voidaan ottaa huomioon seuraavassa tilauksessa. Moda tulee jo Soukan kirjastoon. Kauneimmat käsityöt -lehteä voi myös varata muista kirjastoista, jos sitä ei löydy omasta lähikirjastosta. Golden Ring -lehteä ei ole lainkaan HelMet-kirjastoissa, joten sitä ei saa varaamalla. Erilaisten järjestöjen lehtiä harvemmin tilataan kirjastoihin.
Google Earth ei tarjoa samanlaista resoluutiota eli tarkkuutta kaikkialta. Karkeasti ottaen mitä etäämpänä ollaan suurista kaupungeista ja erityisesti Yhdysvalloista, sitä karkeampaa kuvaa on tarjolla. Parhaan tarkkuuden kuvaa löytyy New Yorkin tai Lontoon kaltaisista suurkaupungeista. Pääosa maailman harvaanasutuista alueista on kuvattu hyvin karkeasti.
Googlen Earthia käyttävän tietokoneen asetuksilla ei pitäisi olla tähän lähdetiedon tarkkuuteen mitään vaikutusta. Erittäin vanhoilla näytöillä saattaa olla vaikeuksia näyttää korkeatasoisimpia kuvia sillä terävyydellä, mitä lähdetiedossa on. Uudemmilla näytöillä tätä ongelmaa ei pitäisi olla.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Kirja on aikanaan kuulunut Helmet-kirjastojen kokoelmiin, mutta vuosien kuluessa hävinnyt. Kirja näyttää kuitenkin olevan lainattavissa Metropolia-ammattikorkeakoulun kirjastosta Bulevardilta. Voit myös tilata kirjan luettavaksesi Kansalliskirjaston lukusaliin.
Matropolian kirjasto : Bulevardin toimipiste:
http://www.metropolia.fi/palvelut/kirjasto/aukioloajat-ja-yhteystiedot/…
Kansalliskirjasto:
http://www.kansalliskirjasto.fi/kokoelmatjapalvelut.html
Kari Hotakaisen romaanissa Ihmisen osa (2009) Pekka Malmikunnas -niminen henkilö kiertää tuntemattomien henkilöiden hautajaisissa tekeytyen heidän entiseksi tutukseen.
Ensimmäiset Kyrösjärven ympärihiihdot järjestettiin vuonna 1929. Silloin ne olivat Ikaalisten suojeluskunnan eri joukkueiden väliset kilpailut. Hiihdon ideoijana ja syntysanojen lausujana oli silloinen suojeluskunnan paikallispäällikkö Aarne Kauppila.
Kyrösjärven ympärihiihtoja jatkettiin 1930-luvulla jokatalvisena tapahtumana. Vuoden 1947 ympärihiihto oli ensimmäinen Ikaalisten Urheilijoiden osastojen välinen kilpailu. Näitä hiihtoja järjestettiin 1970-luvulle saakka.
Viimeinen perinteinen Kyrösjärven ympärihiihto, josta löysin maininnan, järjestettiin vuonna 1973. Seuraavana vuonna sen asemesta kilpailtiin Kyrösjärven hiihdossa. Pohjois-Satakunta-lehden uutisen (21.2.1974) mukaan tätä "entistä Kyrösjärven ympärihiihtoa" seuraamassa ei…
Selostuksesi ulkonäöstä viittaisi eri tiaislajiin kuin talitiainen. Ne voisivat olla kuusitiaisia tai hömötiaisia. Molemmilla on hieman kellertävä vatsa ja musta juova puuttuu. Ovat myös pienempiä kuin talitiaiset.
Tällä sivustolla on hyvät kuvat tiaisista: http://www.tunturisusi.com/tiaiset/
Viime vuonna ilmestyi kirja tiaisista: Andreas Tjernshaugen: Tiaisten salattu elämä. Atena 2016.
Hannuksen kirja Strateginen uudistuminen kuuluu Helsingissä pääkirjaston ja Itäkeskuksen kirjaston kokoelmiin. Espoossa kirja kuuluu pääkirjaston, Tapiolan ja Olarin kirjastonjen kokoelmiin. Kaikki kirjan kappaleet niin Helsingissä kuin Espoossakin ovat kuitenkin juuri nyt (4.10.2000) lainassa. Varauksen kirjaan voit käydä tekemässä lähikirjastossasi.
Hamelin uutta kirjaa ei pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista, Yliopiston kirjastosta tai Eduskunnan kirjastosta ainakaan vielä löydy. Koska kirja on sen verran uusi, kannattaa sitä tiedustella myöhemmin uudestaan.
Kaikkien pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen aineiston saatavuuden voi myös katsoa suoraan Internetistä. Osoitteesta http://www.libplussa.fi/ löytyy kirjastojemme yhteinen…
Kyllä myyvät, jos elokuvatallenne on poistettu tarpeettomana, ei rikkoutumisen takia. VHS-kasetteja ei juuri enää poistomyynneissä näe, mutta DVD-levyjä riittää. Jokainen kaupungin tai kunnan kirjasto päättää itsenäisesti myyntipolitiikasta, joten kannattaa kääntyä oman kirjaston puoleen ja kysyä sieltä suoraan, onko tällaisia tallenteita tulossa poistomyyntiin ja jos on tulossa niin milloin.
Heikki Poroila
Anna-Liisa Haakanan Ykköstyttö-kirjaan perustuvasta elokuvasta ei löydy tietoja. Sen sijaan Haakana käsikirjoitti Raili Ruston ohjaaman ja Yleisradion tuottaman tv-elokuvan Tunturin takana, joka esitettiin Ylen TV 1:ssä 12.2.1989.
Maria Gripen nuortenkirja Agnes Cecilia: en sällsam historia on suomennettu nimellä Vieras aikojen takaa (suom. Eila Kivikkaho, 1983). Kirjasta on tehty elokuva, jolla on sama nimi kuin alkukielisellä kirjallakin. Anders Grönrosin vuonna 1991 ohjaama elokuva esitettiin Suomessa 8.2.1996 nimellä Agnes Cecilia. Elokuva oli SVT Draman, Svensk Filminstitutenin ja Svensk Filmindustrin yhteistuotantoa.
Kumpaakaa elokuvaa ei valitettavasti ole saatavana tallenteena. Mikäli haluaisit nähdä…
Kyseessä on Cythnia Voigtin kirjasarja Tillermanin sisarukset. Sarjassa on viisi osaa. Ensimmäinen osa Matkalla kotiin ilmestyi suomeksi vuonna 1984. Seuraavat osat ovat Tuulta purjeisiin (1985), Yksinäinen kitara (1986), Isän jäljiltä (1989) ja Vaarallisilla vesillä (1991).
Sarjan ensimmäisistä osista on kuvaukset ja myös kansikuvat Kirjasammossa.
Tillermanin sisarukset -sarja Kirjasammossa https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/tillermanin%20sisarukset
Pääkaupunkiseudulla teokset löytyvät Helmet-kirjastojen kokoelmista. Voit tarkistaa niiden saatavuden Helmet-haulla ja tilata kirjat omaan lähikirjastoosi.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Kysymyksen kuvassa on Pohjois-Norjassa sijaitseva Bárrás-tunturi, joka tunnetaan suomeksi nimellä Paras-tunturi. Kuva on otettu kolmen valtakunnan rajapyykiltä.
https://snl.no/B%C3%A1rr%C3%A1s
https://fi.wikipedia.org/wiki/B%C3%A1rr%C3%A1s
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kolmen_valtakunnan_rajapyykki
Kyseessä lienee kanadalainen rocklaulaja Rory Dodd: https://en.wikipedia.org/wiki/Rory_Dodd (englanninkielinen Wikipedia-artikkeli)
"Rory Dodd (born Port Dover, Ontario, Canada) is a Canadian rock vocalist who has performed many songs written by Jim Steinman.He is probably best known for singing as the duet voice (the "Turn around, bright eyes" lyrics) on Bonnie Tyler's version of "Total Eclipse of the Heart"
Kyllä, kyseessä on Neiti Etsivä -sarjan ensimmäinen kirja, joka on suomeksi ilmestynyt nimellä Neiti Etsivä ja kadonnut testamentti. Itse taisin näitä ahmia noin 10-13-vuotiaana ja tälle ikäryhmälle ne mielestäni sopivat.
Suomen numismaattisella yhdistyksellä on maksullinen arviointipalvelu.
Monet huutokauppakamarit arvioivat ilmaiseksi esim. Helander, Bukovski tai Hagelstam.
Mainitsemienne teosten lisäksi "Viipurin suomalaisen kirjallisuusseuran toimitteita 10" sisältää tietoja Armas J. Pullasta. Tätä on saatavilla mm Helsingin pääkirjastossa.
Armas J. Pulla on kirjoittanut myös muistelmansa. Kirjan nimi on "Viipurlaisii muisteloi ja pariisilaisii", tätä on saatavilla mm Kannelmäen kirjastossa.
Lisäksi useimmmista tietosanakirjoista, joistakin kirjailijahakemistoista sekä Internetistä löytyy perustietoja hänestä.
Tiedot Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteiden näyttelytiloista löytyvät osoitteesta http://www.lib.hel.fi. Klikatkaa sivun alalaidassa olevaa linkkiä Hakemisto ja valitkaa sieltä linkki Tilat. Kyseisen sivun oikeassa reunassa on linkki Näyttelytilat. Näiltä sivuilta löydätte myös muuta tietoa aiheesta.
Ihan näin tarkkaa tietoa ei löydy suoraan, mutta ehkä sitä löytyy näistä artikkeleista, jotka käsittelevät työvoiman palvelukeskuksia:
Tällaisia lehtiartikkeliviitteitä löytyy Aleksi-tietokannasta:
1.Ovet auki yrityksiin : ammattilaiset valmentavat töihin Liukkonen, Johanna Monitori 2005, nro 4, sivu 10-11
2 Reitti avoimille työmarkkinoille Saarinen, Erja Sosiaaliturva 2004, nro 19, sivu 4-7
3 Työvoiman palvelukeskus yhdistää palvelut : pitkäaikaistyöttömien palvelut paranivat, 18 kuntaa kokeili (Tieto plus) Salonen, Mirja Kuntalehti 2003, nro 17, sivu 42-43
ja Arto-tietokannan viitteet:
Työvoiman palvelukeskukset tarjoavat moniammatillista
asiakaspalvelua / Erja Saarinen
artikkeli kausijulkaisussa Sosiaaliturva. issn 0355-6565. 92 (…
Kustaa Vilkunan kirjan Etunimet (Otava 2005) mukaan nimi Tuula on nuori nimi. Sen alkuperä on selitetty osittain Larin-Kyöstin tutuksi tulleesta sanoituksesta lauluun Tuulan tei. Kirjan mukaan suosioon ovat vaikuttaneet sanat tuuli ja tuulonen sekä nimi Tuulikki. Tuula tuli etunimenä käyttöön 1900- luvun vauhteessa.
Pentti Lempiäisen kirjan Suuri etunimikirja (WSOY 1999)mukaan Larin-Kyöstin laulu Tuulan tei on saattanut myötävaikuttaa Tuulan yleistymiseen etunimenä, mutta se liittynee taustaltaan myös luontonimiin. Sopivia esikuvia ovat olleet Tuuli, Tuulia ja varsinkin Tuulikki, jonka kutsumamuodoista Tuula on tavallisin.
