Yleensä on erittäin vaikeata jälkikäteen varmuudella todeta, millloin jokin myöhemmin yleistynyt termi on ensimmäisen kerran ääneen lausuttu. Suosittelen tutustumaan ainakin kahteen tuoreeseen suomalaisen tekoälytutkijan teokseen, joista kummassakin aihetta sivutaan: Timo Honkela: Rauhankone (Gaudeamus 2017) - Pentti O. A. Haikonen: Tietoisuus, tekoäly ja robotit (Art House 2017).
Suomen Tekoälyseura (STes ry) on perustettu vuonna 1986, joten viimeistään silloin termi on vakiintunut alan tutkijoiden käyttöön (tiettävästi myös termiä "keinoäly" on harkittu). Kuitenkin jo vuonna 1969 Teknillisen korkeakoulun tietojenkäsitteyn laitos julkaisi opetusmonisteen "Tekoäly", tekijöinä Aimo Kukkasjärvi, Markku Kaisti, Erkki Illukka, Seppo Orivuori…
Valitettavasti Antaa palaa Vaan sanoitusta ei löydy netitä.
Se näyttäisi kuitenkin olevan nuottikirjassa "Tulta päin! : Junnun laulukirja"
Outi-kirjastojen kokoelmassakin näitä on useita:https://outi.finna.fi/Search/Results?lookfor=Tulta+p%C3%A4in%21+%3A+Junnun+laulukirja&type=AllFields
Katso-lehden mukaan "Ruususten koti on ollut pystyssä MTV:n filmihallissa heinäkuusta 1990 saakka". Kohtauksia kuvattiin sekaisin eri jaksoihin "mahdollisimman tehokkaasti". Yhden osan tekemiseen kului kuvausaikaa viikon verran (42/1991). Jukka Puotila otti sarjan tekoa varten puolitoista vuotta virkavapautta Kansallisteatterista, jonne hän palasi 7. marraskuuta 1991. Sarjaa tehtiin kokopäivätyönä puolentoista vuoden ajan. Kuvauksissa saattoi olla kahdenkin viikon mittaisia taukoja (50/1991). Näiden tiedonmurusten perusteella Ruusun ajan kuvaukset sijoittuvat heinäkuun 1990 ja marraskuun 1991 väliselle ajanjaksolle. Kaikkia yhteen jaksoon sisältyviä kohtauksia ei välttämättä ole kuvattu samaan aikaan. Tämän tarkempia tietoja en…
Kyseessä on saksalaisen Peter Bicshelin novellikokoelma Lastentarinoita (Kindergeschichten, suom. Markku Mannila, Otava, 1982). Kokoelmaan sisältyy novelli Terveisiä Joodokilta, jossa on mainitsemasi Joodok-eno. Lastentarinoita Kirjasammossa https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_6832https://vaski.finna.fi/
Carl Barks -tarina Runaway train julkaistiin Aku Ankan parhaat -sarjan 32. kirjassa Onnellinen laakso ja muita Aku Ankan parhaita nimellä Kansallissankarit.
Kollegani ehdotti seuraavaa:
Tärkeitä tietoja eläimistä / Maja Säfström
- Kauniisti kuvitettu pikku opus täynnä hassuja tietoiskuja eläimistä. Kenguru ei osaa peruuttaa, pöllöllä on kolmet luomet ja saukot pitävät toistensa käsistä kiinni kun nukkuvat meressä.
Näistä voisi löytyä sopivia :
Kanto, Anneli : Tulikärpäset-sarja
Henna Helmi: Nellyn uudet kuviot
Hagmar, Pia: Klara-sarja
Halvarsson, Isabelle: Täplä saa vainun ja Täplä: vaarallinen matka
Kulovesi, Anja: Susannan selviytymisopas
Salmi, Ronja. Onks noloo ja Onks noloo ?:leirikoulussa
Russell, Rachel: Nolo elämäni-sarja
Salmi, Veera: Puluboi-sarja
Marttinen, Tittamari: Viivi Pusu-sarja
Karvonen, Tytti: Rasseli ja Tuisku
Ala-Harja, Riikka Kahden…
Myös käännökset voivat olla tekijänoikeudella suojattuja, jos ne ovat riittävän omaperäisiä. Kääntäjällä voivat olla samat oikeudet kuin alkuperäistekijällä https://tekijanoikeus.fi/?s=k%C3%A4%C3%A4nn%C3%B6kset
Sanaston mukaan tekijänoikeus on sekä tekijällä että kääntäjällä https://www.sanasto.fi/kirjallisuuden-tekijanoikeudet/
Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton sivuilla sanotaan: " ... lyhyen opastekstin kääntäminen ylittää harvoin teoskynnyksen, mutta kokonaisen kaunokirjallisen teoksen kääntäminen ylittää sen käytännössä aina". https://www.sktl.fi/kaantaminen_ja_tulkkaus/tekijanoikeus/
Uppslagsverket Finland -verkkotietokanta, jota suomenkielinen Wikipedia-artikkelikin käyttää lähteenään, antaa Per-Hakon Påwalsin toiseksi etunimeksi Wilhelm. Ehkäpä artikkeliin itseensä on siis lipsahtanut kirjoitusvirhe.
Tango "Osoite tuntematon" alkaa: "Kirjeen sinulle kirjoitin viikko siitä jo on". Sen on säveltänyt Toivo Kärki ja sanoittanut Reino Helismaa. Henry Theel on sen levyttänyt vuonna 1955.
Henry Theel: Osoite tuntematon: https://www.youtube.com/watch?v=sYHq5qFgWIU
Nimet Valentin ja Valentina pohjautuvat roomalaiseen suvunnimeen Valentinus, jonka lähtökohta on latinan ’vahvaa, tervettä’ merkitsevä sana valens.
Nimet Eeva ja Eva pohjautuvat heprean ’elämää’ ja ’elämän antajaa’ tarkoittavaan sanaan havva. Nimestä on käytössä myös muunnos Eevi.
Muinaissaksalainen nimi Vilhelm merkitsee ’lujatahtoista kypäränkantajaa’. Nimestä on useita muunnoksia, esim. Viljami, Ville ja Vilho. Myös nimi Vilhelmiina ja sen lyhentymät Vilma ja Miina ovat samaa alkuperää. Myös kirjoitusasut Wilhelm, Wilma ja Wilhelmiina ovat käytössä.
Lähteet:
Saarikalle, Anne: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön (Gummerus, 2007)
Vilkuna, Kustaa: Etunimet (Otava, 2005)
https://www.kotus.fi/nyt/kysymyksia_ja_vastauksia/…
Novellin aiheen mukaan kannattanee olla yhteydessä ao. lehteen. Esimerkiksi Wikipediassa on aiheenmukainen luettelo suomalaisista aikakauslehdistä. https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_suomalaisista_aikakauslehdist%C3….
Kirjasammossa www.kirjasampo.fi on linkkejä netissä toimiviin kirjoittajayhteisöihin https://www.kirjasampo.fi/fi/linkit https://www.kirjasampo.fi/fi/linkit . Mm. Rihmasto http://www.rihmasto.ma-pe.net/
Internetissä on myös mahdollisuus julkaista omia tekstejään, esimerkiksi http://kirjoittaja.fi/ .
Singer-ompelukoneet, joiden sarjanumero on tyyppiä Y-, on valmistettu vuosina 1920-35. Y-1945785 kuuluu Singer 15K -mallin 170 000 koneen sarjaan, jonka valmistus on aloitettu kesäkuussa 1924. Singer 15 oli yhtiön pisimpään valmistuksessa ollut malli. K-kirjain mallin numeron perässä ilmaisee, että kone on peräisin Singerin Kilbowien tehtailta Skotlannista.
http://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-y-series-serial-numbers.html
https://www.singersewinginfo.co.uk/kilbowie/
Valituilta paloilta ilmestyi 80-luvulla parikin paksua selittämättömille ilmiöille omistettua kirjaa (Tiedon rajamailla ja Mysteerien maailma), mutta kysymyksessä mainittuja aiheita ei käsitellä niistä kummassakaan. Sitä vastoin 70-luvun puolella julkaistussa Uskomatonta mutta totta -kirjassa nämä ovat mukana.
Lademannin Mystiikan maailma -sarjassa ilmestyneessä kirjassa Kummittelu on niin ikään artikkeli molemmista aiheista, sekä Maria Pereiran keittiön lattiaan Belmezin kylässä ilmestyneistä kasvoista (Kasvojen talo, luvussa Kaameat kummitukset) että Ash Manorin kummituskartanosta Sussexissa ja Ballechin Housesta Skotlannin Ylämaalla (luvussa Kummitukset ja niiden metsästäjät).
Suomen evakkojen karja kuljetettiin Pohjois-Ruotsissa lautoilla, autoilla ja taluttamalla, eläimiä ajettiin karjaleirille. ”Lautoilta kuljetettiin pakolaiset itse vastaanottopaikalle. Siellä luetteloitiin saapuneiden henkilöiden ja eläinten lukumäärä. Viimeksi mainitut koottiin karjatarhoihin odottamaan poiskuljetusta. Lehmät ja muu karja kuljetettiin autoilla kahden pohjoisimman vastanottopaikan alueelta, etelämpänä ei autoja tarvittu, koska välimatkat siellä olivat lyhempiä.” (Lähde: Björk. N. Evakuointipäällikön muistelmia// Tornionlaakson vuosikirja 1969: s 100-111.) Kirjassa: Rautio E. Pohjoiset pakolaiset:Pohjan: Väylä, 2004 sivulla 59 on kartta” Evakuoinnin ruotsalainen organisaatio ja sen toimipaikat” mihin merkitty…
Elokuvaohjaajan ammatin sisällöstä ja siihen vaadittavasta osaamisesta kerrotaan esimerkiksi Työmarkkinatori-sivulla seuraavasti:
Ohjaajan ammatissa tarvitaan elokuvailmaisun kokonaisvaltaista hallintaa, luovuutta, taiteellista lahjakkuutta ja persoonallista näkemystä.Ohjaajan tärkeitä ominaisuuksia ovat tilan ymmärtäminen, rytmitaju ja kyky vangita asiat oikeista näkökulmista.Ohjaajan on tunnettava myös kuvauksen, leikkauksen, äänisuunnittelun, lavastuksen, käsikirjoituksen ja muiden elokuvan osa-alueiden erityisluonteet.Ammatissa tarvitaan hyviä vuorovaikutus- ja johtamistaitoja sekä kykyä välittää omia ideoita ja näkemyksiä työryhmälle. Taito ohjata näyttelijöitä oikein on erittäin tärkeää. (--)
Suomen Elokuvaohjaajaliiton mukaan "…
Singersewinginfo.co.uk -sivuston mukaan Singer -ompelukonemallien valmistusvuoden voi tarkistaa koneessa olevan sarjanumeron perusteella seuraavasta taulukosta:
https://au.contrado.com/blog/wp-content/uploads/2020/06/Singer-Sewing-M…;
Sivusto ohjeistaa etsimään sarjanumeroa joko on/off -kytkimen läheltä, etupaneelista tai pienestä kilvestä vanhemmissa koneissa.
Vanhoja ompelukoneita myydään internetin erilaisissa osto- ja myyntikauppapaikoissa, joiden hintapyyntöjä vastaavasta vanhasta Singer -ompelukoneesta voi tutkia oikean hintatason selvittämiseksi.
Hyönteiset ovat usein esiintyneet eri aikoina eri kulttuurien myyttisissä kertomuksissa ja uskomuksissa. Tämän palvelun puitteissa ei ole mahdollista aivan kattavasti aihetta käsitellä. Sen sijaan muutaman esimerkin avulla hahmottelen erilaisia tapoja kuvata hyönteisiä myyteissä ja uskonnoissa.
Hyönteiset ovat saattaneet esiintyä tarinoissa myyttisinä toimijoina. Esimerkiksi rukoilijasirkka on eteläisen Afrikan Khoisanien maailmansyntymyytissä maailman ensimmäinen olento, joka luo myös ihmiset. Egyptiläisessä Kuolleiden kirjassa rukoilijasirkka taas esiintyy hahmona, joka johdattaa kuolleiden sielut manalaan.
R. Cherry, ”The Functions of Insects in Mythology”, American Entomologist 48 (3), 2002
Monissa kulttuureissa esiintyy…
Kyseinen sävelmä on morsiuskuoro Richard Wagnerin Lohengrin-opperasta. Se alkaa sanoilla Treulich geführt ziehet dahin. Siitä on olemassa kaksi suomennosta: Jalmari Finnen Hääkammioon vuodelta 1920 sekä uudempi Erkki Pullisen Nyt naimisiin.
Finnen suomennos on tekijänoikeuksiltaan vapaa ja se löytyy Sibelius-Akatemian Laura-tietokannasta. (Linkki alla). Tekstin saa esille valitsemalla Finnen suomennokset-valikosta.
Wagnerin morsiuskuoron tiedot Laura-tietokannassa.
Pullisen teksti on tekijänoikeuden alainen. Jos haluaa käyttää sitä, luvan voi hankkia Teostosta.
