Mainitsemanne tiedot tarkoittavat sitä, että isänne on suorittanut asevelvollisuutensa nimenomaan juuri Viipurissa, jossa kyseinen Huoltopataljoona on toiminut. Toinen viipurilainen ja Huoltopataljoonaakin tunnetumpi joukko-osasto oli nimeltään Karjalan Kaartin Rykmentti.
Lisätietoja Viipurin Huoltopataljoonasta on löydettävissä esimerkiksi vuonna 1937 julkaistusta historiikista "Huoltopataljoona 1927-1937": https://mpkk.finna.fi/Record/taisto.87715
Ystävällisin terveisin,
Maanpuolustuskorkeakoulun kirjasto
Kappale sisältyy ainakin teokseen Suuri iskelmätoivelaulukirja, jota on aika hyvin saatavilla pääkaupunkiseudun kirjastoista.
Lähde:
Viola – Suomen kansallisdiskografia
Anna-Liisa Haakanan Ykköstyttö-kirjaan perustuvasta elokuvasta ei löydy tietoja. Sen sijaan Haakana käsikirjoitti Raili Ruston ohjaaman ja Yleisradion tuottaman tv-elokuvan Tunturin takana, joka esitettiin Ylen TV 1:ssä 12.2.1989.
Maria Gripen nuortenkirja Agnes Cecilia: en sällsam historia on suomennettu nimellä Vieras aikojen takaa (suom. Eila Kivikkaho, 1983). Kirjasta on tehty elokuva, jolla on sama nimi kuin alkukielisellä kirjallakin. Anders Grönrosin vuonna 1991 ohjaama elokuva esitettiin Suomessa 8.2.1996 nimellä Agnes Cecilia. Elokuva oli SVT Draman, Svensk Filminstitutenin ja Svensk Filmindustrin yhteistuotantoa.
Kumpaakaa elokuvaa ei valitettavasti ole saatavana tallenteena. Mikäli haluaisit nähdä…
Eiköhän tässä ole kysymys yksinkertaisesti siitä, että tiettyyn valtablokkiin kuulunut valtio on "palkittu" lojaalista mukanaolosta tarjoamalla näkyvää roolia suurvallan avaruusohjelmassa. Useimmilla maailman valtioilla ei ole koskaan ollut resursseja eikä ehkä motivaatiotakaan omaan avaruusohjelmaan, joten ainoa keino saada avaruuteen pienen valtion edustaja on juuri tällainen "palkintomatka".
Toisaalta kun katselee tuoretta listausta avaruudessa oleskelleista (https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_avaruuslent%C3%A4jist%C3%A4), ei tällä Varsovan liiton tai Naton jäsenyydellä näytä enää pitkään aikaan olleen ratkaisevaa merkitystä, niin monesta liittojen ulkopuolisesta maasta on jo avaruuteen päästy. Ei Suomesta, mutta ruotsalainen…
Myös käännökset voivat olla tekijänoikeudella suojattuja, jos ne ovat riittävän omaperäisiä. Kääntäjällä voivat olla samat oikeudet kuin alkuperäistekijällä https://tekijanoikeus.fi/?s=k%C3%A4%C3%A4nn%C3%B6kset
Sanaston mukaan tekijänoikeus on sekä tekijällä että kääntäjällä https://www.sanasto.fi/kirjallisuuden-tekijanoikeudet/
Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton sivuilla sanotaan: " ... lyhyen opastekstin kääntäminen ylittää harvoin teoskynnyksen, mutta kokonaisen kaunokirjallisen teoksen kääntäminen ylittää sen käytännössä aina". https://www.sktl.fi/kaantaminen_ja_tulkkaus/tekijanoikeus/
Laulu on nimeltään "Antaa palaa vaan" ja sen on säveltänyt ja sanoittanut Juha Vainio. Laulu alkaa: "Kirkonkylä, apteekki ja posti sekä saha". Laulussa sahapomo Backman ja pyromaani Pylvänäinen tekevät "tietyt sopimukset".
Laulu sisältyy nuottiin Vainio, Juha: "Tulta päin : Junnun laulukirja" (Fazer Songs, 1986). Nuotissa on laulun melodia, sointumerkit ja sanat. Äänitteenäkin laulu löytyy, esimerkiksi 10 CD-äänilevyn paketista Vainio, Juha: "Legendan laulut : kaikki levytykset 1963-1990" (Warner Music Finland, 2014).
Robert Burnsin runo Peltohiirelle (To A Mouse) sisältyy Edith Holdenin teokseen Nuoren naisen päiväkirja luonnontapahtumista 1906 (Otava, useita painoksia). Teoksen suorasanaisen tekstin on suomentanut Aila Meriluoto, Runojen suomennokset ovat Raili Takolanderin.
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
https://www.finna.fi/Record/vaski.122147
Voisiko kyseessä olla Aappo ja Tööt -animaatiosarja? Alkuperäiseltä nimeltään Munki and Trunk. Seitsemän minuutin pituisissa jaksoissa seikkailevat apina Aappo ja norsu Tööt sekä muut viidakon eläinystävät. Joka jakson alussa on samanlainen intro, jossa banaanit ovat näkyvässä roolissa. Yle areenassa voi katsella sarjan jaksoja. Tietoa sarjan suomalaisesta dvd-julkaisusta ei löytynyt, mutta kommunikonti koostuukin tosiaan lähinnä erilaisista ääniefekteistä.
https://www.amazon.co.uk/Munki-Trunk-Meet-Jungle-Crew/dp/B07KZKCDHN
https://areena.yle.fi/1-4071708
Suomen numismaattisella yhdistyksellä on maksullinen arviointipalvelu.
Monet huutokauppakamarit arvioivat ilmaiseksi esim. Helander, Bukovski tai Hagelstam.
Valitettavasti kysymykseen ei löytynyt vastausta.
Jyväskylän yliopiston matemaattis-luonnontieteellisellä tiedekunnalla on palvelu, jossa voi esittää kaikenlaisia luontoa ja tiedettä koskevia kysymyksiä asiantuntijoille.
https://www.jyu.fi/science/fi/yhteistyo/asiantuntija/kysy_tieteesta
Pave Maijasen Lähtisitkö-kappale löytyy useistakin nuottikirjoista, mm. Suuri toivelaulukirja 16 ja Suuri pop-toivelaulukirja 2. Löydät lisää kun kirjoitat Helmet-hakuun Pave Maijanen Lähtisitkö. Rajaa saamasi hakutulos nuotteihin vasemmalta löytyvistä rajoittimista.
Kyseessä on Ester Melanderin (1901-2008 ) säveltämä ja sanoittama laulu Kuu ja tähdet. Laulun nuotti ja sanat sisältyvät nuottijulkaisuun Laulu raikuu : lauluja ja leikkejä lapsille (WSOY 1964).
Nuottijulkaisun saatavuuden Helmet-kirjastoissa voit tarkistaa täältä:
Laulu raikuu Helmetissä
Suomen ammattikouluissa eli nykyisissä ammattiopistoissa on suoritettava yksi pakollinen ruotsin kielen kurssi.
Lähde: https://peda.net/ksao/oppimisymp%C3%A4rist%C3%B6/yto-aineet/arkisto/vtp…
Analogisen television ruuduissa tanssiva lumisade on kohinaa eli satunnaisia taajuuksia sisältävää signaalia. Suuri osa kohinasta on television sähkölaitteissa väkisin syntyvää lämpö- ja raekohinaa. Osa on myös muuta ympäristön taustakohinaa, joka on peräisin eri laitteiden ja lämpimien pintojen säteilemästä sähkömagneettisesta säteilystä, Auringon hiukkaspurkauksista ja kosmisesta taustasäteilystä. Televisiovastaanottimen viritin vahvistaa vastaanottamansa signaalia. Kun signaalin kantoaaltoa ei ole tai kohinaa on paljon suhteessa hyötysignaaliin, vahvistus tuo kohinan näkyviin lumisateena.Lähteet:Kohina – WikipediaHärö, Mika. "Digitaaliset televisiotekniikat ja analogisen antenniverkon päivittäminen digiaikaan".Why Don't TVs Have Static…
Sopivaa runoa voisi etsiä esim. seuraavista kokoelmista, joihin on koottu isovanhemmuudesta ja lapsenlapsista kertovia runoja:
Onnellinen päivä : runoja lapsista (Gummerus, 2013)
Pää tallella : runoja ikääntyville (LK-kirjat, 2008)
Runo puhuu lapsesta (Kirjapaja, 1984)
Kirjastonhoitaja ei ole esineiden tunnistamisessa ammattilainen. Mielestäni valaisin muistuttaa eniten Arisuo Oy:n Aris "Polaris" -valaisinta, mutta verkosta löytyneissä kuvissa kiinnitystapa on vähän erilainen. Suosittelen kysymään asiaa esimerkiksi jostain antiikkiliikkeestä tai Designmuseosta. Esimerkiksi Hagelstam & co. arvioi esineitä myös sähköpostitse.
Lisätietoja
Hagelstam & Co | Yhteystiedot
Designmuseo Museo palvelee (designmuseum.fi)
Kyseinen katkelma on Jane Austenin romaanin Pride and Prejudice kappaleesta 22. Teoksesta on kaksi suomennosta.
O. A. Joutsenen suomennoksessa vuodelta 1922 kyseinen kohta kuuluu näin:
"Panematta erityisen suurta arvoa miehiin ylipäänsä hän oli aina pitänyt avioliittoa elämänsä päämääränä; mitäpä muuta turvaa hyvin kasvatetulla, mutta vähävaraisella nuorella naisella olikaan säästyäkseen näkemästä pahoja päiviä?"
Sirkka-Liisa Norko-Turja suomensi saman kohdan vuonna 1947 seuraavasti:
"Charlotte ei ollut koskaan kovinkaan paljon välittänyt miehistä eikä avioliitosta, mutta naimisiinmeno oli silti ollut hänen päämääränsä. Mitä muuta tulevaisuuden turvaa oli vähävaraisella, hyvän kasvatuksen saaneella nuorella naisella? Ja vaikka oli…
Tämän kuukausilorun voi lukea esimerkiksi Kaarina Helakisan toimittamasta teoksesta Pikku Pegasos : 400 kauneinta lastenrunoa (s. 244, 1980, useita lisäpainoksia).Loru sisältyy myös teokseen Luen ja kerron. 1 Alakansakoulun luku- ja puheaapinen (tekijät Dagmar Kemilä, Paavo Kuosmanen, Helga Sjöstedt, Valistus, 1955)
Solifer, viralliselta nimeltään SoliferPolar Ab, on suomalainen merkki, jonka alla valmistetaan mopojen lisäksi polkupyöriä, matkailuvaunuja ja veneitä. Mopoja valmistetaan edelleen mutta tuotanto on siirretty Kiinaan.
Mopojen suurin sallittu nopeus on 45 km/h
