Vaikuttaa siltä, että numero 87344 Simanco viittaa varaosaan eikä ole varsinaisesti ompelukoneen mallin numero. Singersewinginfo.co.uk-sivustolta löytyy kuvagalleria Singerin ompelukoneista vuosilta 1865-1970. Malleilla on myös numero, eli jos ompelukoneesta löytyy toinen, lyhyempi numero, myös sen avulla voi yrittää tunnistaa koneen. Tässä linkki kuvagalleriaan ja sivustolle:
https://www.singersewinginfo.co.uk/gallery_machines/
Joaqin Martinez on kääntänyt Juhani Pohjanmiehen säveltämän Kuubalaisen serenadin sanat espanjaksi.
Serenata cubanan sanat löytyvät nuottijulkaisusta, joka kuitenkin on käytettävissä Kansalliskirjastossa vain lukusalilainana. Muista lähteistä sanoja ei sanoja näytä löytyvän painettuina. Kappale sisältyy kuitenkin useisiin äänitteisiin, jotka löydätte Helmet-kirjastojen kokoelmista kappaleen nimellä.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4992528
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1771048__S%22Serenata%20Cubana%22__Orightresult__U__X3?lang=fin&suite=cobalt
Voisiko kyseessä olla Aappo ja Tööt -animaatiosarja? Alkuperäiseltä nimeltään Munki and Trunk. Seitsemän minuutin pituisissa jaksoissa seikkailevat apina Aappo ja norsu Tööt sekä muut viidakon eläinystävät. Joka jakson alussa on samanlainen intro, jossa banaanit ovat näkyvässä roolissa. Yle areenassa voi katsella sarjan jaksoja. Tietoa sarjan suomalaisesta dvd-julkaisusta ei löytynyt, mutta kommunikonti koostuukin tosiaan lähinnä erilaisista ääniefekteistä.
https://www.amazon.co.uk/Munki-Trunk-Meet-Jungle-Crew/dp/B07KZKCDHN
https://areena.yle.fi/1-4071708
Kultakolikon puremisella testataan, että kolikko on aitoa kultaa. Oletus on, että jos kolikon metalliin olisi sekoitettu lyijyä, kolikkoon jäisi hampaanjäljet. Aitoon kultaan taas ei jäisi jälkiä, koska se on kovempaa kuin lyijy. Pureminen ei kuitenkaan ole mikään hyvä keino testata kullan aitoutta, ja kyse on enemmänkin elokuvissa ja vastaavissa esiintyvästä kliseestä. Ks. myös Wikipedia: https://en.wikipedia.org/wiki/Gold_coin
Kyllä, kyseessä on Neiti Etsivä -sarjan ensimmäinen kirja, joka on suomeksi ilmestynyt nimellä Neiti Etsivä ja kadonnut testamentti. Itse taisin näitä ahmia noin 10-13-vuotiaana ja tälle ikäryhmälle ne mielestäni sopivat.
Leskeneläkettä on meillä maksettu perhe-eläkejärjestelmän alusta saakka eli vuodesta 1967. Silloin tehtiin Suomessa työeläkelakeihin lisäys perhe-eläkkeistä yhtenä viimeisimmistä maista Euroopassa. Perhe-eläke muodostuu lesken- ja lapseneläkkeestä. Eläkkeeseen oikeutettuja olivat naislesket ja edunjättäjän lapset 18 ikävuoteen asti. Kesällä 1990 astui voimaan perhe-eläkeuudistus. Siinä myös miehille laajennettiin oikeus leskeneläkkeeseen.
Lähde:
Mervi Takala (toim.), Katsaus perhe-eläkkeeseen
Hei!
Antamiesi tuntomerkkien perusteella kyseessä voisi olla vuonna 1978 valmistunut kokoperheen elokuva Water Babies. Elokuva on brittiläispuolalainen yhteistuotanto, jonka esityskielenä on englanti. Elokuva kertoo 12-vuotiaasta pojasta, joka seikkailee vedenalaisessa maailmassa, jossa ilkeä hai ja ankerias pitävät pieniä lapsia vankeina. Elokuva muuttuu animaatioksi pojan sukeltaessa veteen.
Ohjaus Lionel Jeffries ja Miroslaw Kijowicz, pääosissa James Mason, Bernard Cribbins, Billie Whitelaw, Joan Greenwood, David Tomlinson, Tommy Pender ja Samantha Gates
Elokuva perustuu löyhästi Charles Kingsleyn vuonna 1863 julkaistuun lastenkirjaan The Water-Babies, A Fairy Tale for a Land Baby.
Lähteet:
https://en.wikipedia.org/wiki/…
Katkelma on Tove Janssonin kirjasta Muumilaakson marraskuu (suom. Kaarina Helakisa). Teksti on kappaleessa 11. Sivunumero vaihtelee painoksen mukaan. Minulla on käsillä WSOY:n kustantama vuoden 2018 painos, ja siinä katkelma on sivulla 77.
"Suuren toivelaulukirjan" 1. osassa on "Äidin sydän", mutta siinä on laulusta vain kaksi ensimmäistä säkeistöä, ei viidettä säkeistöä, johon etsimäsi säe kuuluu. "Pienen toivelaulukirjan" osassa 2 (F-Kustannus, 2013) ovat kaikki viisi säkeistöä, ja siinä säe on kirjoitettu näin:"Muun korvas aika, minkä vei -sydäntä äidin konsaan ei." Monessa julkaisussa sanan 'minkä' tilalla onkin sana 'mitkä'. Esimerkiksi nuotissa "Kultaiset koululaulut vanhoilta ajoilta" (Tammi, 2008) säe on kirjoitettu näin:"Muut korvas aika mitkä vei,sydäntä äidin konsaan ei." Kirjassa "Äiti : runoja äidinrakkauden ylistykseksi" (koonnut Elsa-Kirsti Kostiainen; 2. painos; WSOY, 1933) säe on kirjoitettu näin:"Muut korvas aika…
Kirjastojen tietokannoista lauluja voi etsiä laulun nimen ja kotimaisia nuotteja myös alkusanojen mukaan, joskus myös kertosäkeen mukaan.Aiheen mukaan lauluja voi etsiä Yleisradion Fono-tietokannasta. Aiheella laiva löytyy 185 suomenkielistä viitettä, purje-alkuisella sanalla 23 viitettä. Valitettavasti Yle Arkisto on lopettanut Fono-tietokannan päivittämisen tammikuussa 2022.Yleisradion Fono-tietokanta:www.fono.fiFonon tarkennettu haku:http://www.fono.fi/LaajennettuHaku.aspx
Itse olen lukenut tai kuullut sanan hakaleuka sellaisessa yhteydessä, jossa tarkoitetaan koukkuleukaa eli leukaa, joka on hyvin ulkoneva ja hieman ylöspäin kaareutuva. Kotuksen sanakirjan mukaan haka on muun muassa "koukkumainen tarttuva t. salpaava laite" ja etymologisessa sanakirjassa väkä tai koukku. En osaa sanoa, onko sattumaa, että ruotsin kielen sana haka tarkoittaa leukaa (Sanakirja.org).Lähteet:Kielitoimiston sanakirja. https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/ Sanakirja.org. https://www.sanakirja.org/Suomen etymologinen sanakirja. https://kaino.kotus.fi/ses/
Kiiltokuvaharrastus on nykyään aikuisten suosittu nostalginen harrastus. Vanhoja kiiltokuvia myydään ja vaihdetaan harrastajien kesken Facebook-ryhmissä ja erilaisissa verkon kauppapaikoissa (esim. Tori.fi ja huuto.net).Kiiltokuvia myydään myös erilaisissa messuilla, lähinnä keräilyyn ja vanhoihin leikkikaluihin liittyvissä tapahtumissa. Ne kuuluvat myös joidenkin antikvariaattiliikkeiden myyntiartikkeleihin. Voit hakea kiiltokuvia mm. verkkoantikvariaatista: https://www.antikvariaatti.net/
Kyseessä on Hannele Huovin runo Niityllä. Runo sisältyy Huovin runoteokseen Salaperäinen rasia : pieniä runoja lapsille ja muille kasvaville (1985).
HelMet-haulla voit tarkistaa teoksen saatavuuden pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa.
https://finna.fi/
https://www.helmet.fi/fi-FI
Wikipedia löytää vain parikymmentä suomalaista feministiä. Wikipedia
Adelaïde Ehrnrooth (1826-1905)
Minna Canth (1844–1897)
Elisabeth Stenius-Aarneenkallio (1847–1924)
Alexandra Gripenberg (1857-1913)
Kaari Utrio (s. 1942)
Margherita Zilliacus (s. 1949)
Mariella Lindén (s. 1950)
Kaarina Kailo (s. 1951)
Anja Snellman (s. 1954)
Sunniva Drake (s. 1955)
Kevät Nousiainen
Tuija Pulkkinen (s. 1956)
Tuula Haatainen (s. 1960)
Leena Lehtolainen (s. 1964)
Kaarina Hazard (s. 1966)
Heidi Liehu (s. 1967)
Rosa Meriläinen (s. 1975)
Anne Moilanen (s. 1976)
Sofi Oksanen (s. 1977)
Helmet-haku löytää tarkennetulla haulla ja hakusanoilla…
Nuottia Pentti K. Vilppulan säveltämään ja sanoittamaan kappaleeseen Kurjet saapuvat ei valitettavasti ole julkaistu missään lainattavassa nuottijulkaisussa. Ainoa nuotti kappaleesta on tutkittavissa Musiikkiarkiston tiloissa eikä aineistoa kaukolainata eikä siitä toimiteta kopioita.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4611352
Asiaa kannattaa tiedustella Helsingin Yliopistomuseos Arppeanumista.
Snellmaninkatu 3, 00170 HELSINKI
Vallila, Uudenmaan maakunta
Puhelin: 09 19124071
https://www.allbiz.fi/helsingin-yliopisto-helsingin-09-19124071
Avioerot käsitteli vuodesta 1930 alkaen alioikeus. Arkistoituja asiakirjoja kannattaa tiedustella Kansallisarkistosta.
Vuoden 1929 avioliittolain III osan 2. luvun 72§ todetaan: "Jos puoliso on tavoitellut toisen puolison henkeä tai törkeästi pahoinpidellyt häntä, olkoon tällä oikeus avioeroon." Tämä lainkohta oli ilmeisesti voimassa myös vuoden 1948 avioliittolaissa.
Avioliiton historiaa on käsitelty mm. seuraavissa teoksissa, joista voi mahdollisesti löytyä tietoa myös avioeroista ja niiden perusteluista:
Haasio, Ari: Suomalaisen seksin historia
Mahkonen, Sami: Johdatus perheoikeuden historiaan
Nieminen, Armas: Suomalaisen aviorakkauden ja seksuaalisuuden historia : avioliitto- ja seksuaalikysymyksiä suomalaisen…
Samasta kirjasta voi ilmestyä useita eri painoksia, ja ne viedään kirjaston tietokantaan erillisina nimekkeinä. Kirjasta on voinut esimerkiksi ensin ilmestyä kovakantinen versio ja sittemmin pehmeäkantinen pokkaripainos. Vanhoista kirjoista otetaan uusintapainoksia, jotka voivat ilmestyä joko samalla tai uudella kansikuvalla.
Eri painoksissa saattaa olla ulkoisia eroja. Esimerkiksi kirjan sivumäärä voi vaihdella, vaikka teoksen tekstiä ei olisi mitenkään muokattu, sillä uusi painos voi olla ulkomitoiltaan erilainen tai teksti on voitu latoa erilaisella fontilla. Toki kirjan sisältöön on voitu tehdä myös muutoksia: vanhasta käännösromaanista on voitu julkaista uusi tai korjattu suomennos tai vanhojen tietokirjojen tietoja päivittää.…
Kirjasto ei voi ottaa vastaan elokuvalahjoituksia, sillä lainattavilla elokuvilla tulee olla hankittuina myös erilliset lainausoikeudet. Kuluttajamyynnissä olleilla elokuvilla näitä ei ole. Kiitos ajatuksesta!
