Varmaankin jonkin lajin lude. Näyttäisi eniten Kalvoluteelta. Ötökkätieto
Lutikkaa hieman epäilin, mutta kuvan perusteella ei tunnistu. Espoon asunnot/ kodin tuholaiset
Kannattaa lukeaa Henri Troyat'n kirja Dostojevskista. Kirjastoista löytyy myös hakuteoksia, joissa lyhyesti kerrotaan Dostojevskin elämästä ja verkosta löytyy artikkeleita:
https://koppa.jyu.fi/avoimet/taiku/kirjallisuuden_aikajana/1800-luku/ve…
https://naytelmat.fi/a/fjodor-dostojevski
Katulapsista löytyy ajankohtaisilta sivuilta esim. http:// www.verkkouutiset.fi/arkisto . Pietarin katulapsista löytyy sivulta http://lyyra.kempele.fi/katulapset . Voit myös miettiä katulapsityötä mahdollisesti tekeviä järjestöjä ja etsiä niiden kotisivuilta.
Varsinaista elämäkertaa ei netistä varmaankaan löydy, mutta hänen kustantajansa Gummeruksen sivuilta löytyy tietoa kirjailija Simo Hämäläisestä: http://www.gummerus.fi/ kohta Kirjailijat.
Kirjavinkkauksen toi Suomeen Marja-Leena Mäkelä. Hän on kouluttanut aktiivisesti kirjavinkkareita ja kirjoittanut aiheesta, mm Kirjavinkkarikirja(3.uud.p. 2003). Hän on edelleen henkilö, jonka puoleen kannattaa kääntyä kirjavinkkausasioissa. (Vuodesta 2005 hän on toiminut lastenkirjallisuuden ja lastenkulttuurin läänintaiteilijana Seinäjoella.)
Kirjavinkkareita koulutetaan silloin tällöin mm. lääninhallitusten koulutuksina. Valitettavasti Länsi-Suomen lääninhallituksen järjestämä, kirjastojen henkilöstölle, opettajille, päiväkotien henkilöstölle ja kaikille kirjallisuudesta kiinnostuneille järjestetty "Kirjavinkkausta 20 vuotta" -koulutus on jo ollut,12.2.2009, mutta usein kouluttajana toimivalta Marja-Leena Mäkelältä kuulet tulevista…
Helmet-ohjelmassa ei ole ollut häiriöitä. Kirjaston henkilökunta opastaa mielellään Helmet-palvelun käytössä kun asioitte seuraavan kerran jossain pääkaupunkiseudun kirjastossa.
Olen varannut teille Uranaisia-elokuvan ja merkinnyt noutokirjastoksi Kallion kirjaston. Voitte halutessanne vaihtaa elokuvan noutopaikan puhelimitse esim. Kallion kirjaston numerosta 09-31085053.
Virolahdesta kerrottiin, että heillä ei ole tietoa tällaisesta luennosta. Olisiko luento vaikkapa jonkin järjestön järjestämä, eikä siitä olisi kirjastossa tai kunnassa tietoa?
Lea Lyytikäisen sukulaisuussuhteet taitavat jäädä arvoitukseksi. Juri Nummelin mainitsee kirjassaan Unohdetut kirjailijat 2 (BTJ Kustannus 2007) seuraavaa: Lea Leksistä ei löydy juurikaan tietoa. Hänen oikea nimensä oli Lea Lyytikäinen, mutta se lienee ainoa tiedonmurunen.
Runo on Matti Kuusen Inhuuden ihantelijalle kokoelmasta Routa liikkuu (WSOY, 1947).
http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=02342f16-5f0…
Kaivattu tieteiskirja saattaisi kenties olla Greg Bearin Aikatunneli (Karisto, 1989).
"Maan lähelle saapuu aurinkokunnan ulkopuolelta valtaisa asteroidi, jota tutkimaan lähetetään monikansallinen ryhmä. Kirjan varsinainen juoni alkaa tilanteesta, jossa Kiveksi nimetty planeettamme uusi monikilometrinen seuralainen on osoittautunut jättimäiseksi avaruusalukseksi. Mikä vielä kummallisempaa, se on ihmisten rakentama ja sen sisällä on loputtoman pitkä käytävä, keinotekoinen aika-avaruuden vääristymä. Sen luonteen selvittäminen annetaan nuoren matemaatikkoneron, Patricia Vasquezin tehtäväksi." (Tapani Ronni, Aikakone 4/1989)
http://www.aikakone.org/arkisto/arvostelut/k89aikatunneli.htm
Kyseessä vaikuttaisi olevan 1939 käyttöön otettu vapaaehtoinen ja omakustanteinen helletakki. Puolustusministeriön intendenttiosaston virkapukuja koskevassa kiertokirjeessä 30.5.1939 sen kuvataan olevan "päällystön, paitsi kadettien, vapaaehtoinen vaatekappale maavoimissa ja rannikkotykistössä". Helletakin materiaali oli kermanväristä, kutistettua liinakangasta. Helletakin käyttö oli sallittua toukokuusta syyskuuhun virasto- ja esikuntapalveluksessa, arkioloissa palveluksen ulkopuolella sekä vierailupuvussa. Helletakin ohella käytettiin lippalakkia tai kesälakkia ja pitkiä tai ratsuhousuja m/22 tai m/36, sekä ruskeita tai valkoisia käsineitä. Helletakin kanssa ei käytetty vyötä. Petteri Leinon teoksessa Asepuku M/36 helletakkia kuvaillaan…
Etälukio-sivustolla mainitaan tällaisia haasteita:
kaste (lapsi- vai aikuiskaste?)
virkakäsitys (selibaatti?, naispappeus?, paavin asema?)
ehtoollinen (katolisen kirkon muuttumisoppi, ehtoollisen merkitys)
kristillisiä kirkkoja ja suuntia yhä useita satoja
http://www02.oph.fi/etalukio/uskonto/kurssi2/sivu_2_6_1.html
Tarkempaa tietoa löytyy esim. kirjasta Ekumeeninen kasvatus: mitä opimme toisiltamme (toimittaneet Antti Laine ja Mirkka Torppo), 2010
Vaikuttaa siltä, että numero 87344 Simanco viittaa varaosaan eikä ole varsinaisesti ompelukoneen mallin numero. Singersewinginfo.co.uk-sivustolta löytyy kuvagalleria Singerin ompelukoneista vuosilta 1865-1970. Malleilla on myös numero, eli jos ompelukoneesta löytyy toinen, lyhyempi numero, myös sen avulla voi yrittää tunnistaa koneen. Tässä linkki kuvagalleriaan ja sivustolle:
https://www.singersewinginfo.co.uk/gallery_machines/
Joaqin Martinez on kääntänyt Juhani Pohjanmiehen säveltämän Kuubalaisen serenadin sanat espanjaksi.
Serenata cubanan sanat löytyvät nuottijulkaisusta, joka kuitenkin on käytettävissä Kansalliskirjastossa vain lukusalilainana. Muista lähteistä sanoja ei sanoja näytä löytyvän painettuina. Kappale sisältyy kuitenkin useisiin äänitteisiin, jotka löydätte Helmet-kirjastojen kokoelmista kappaleen nimellä.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4992528
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1771048__S%22Serenata%20Cubana%22__Orightresult__U__X3?lang=fin&suite=cobalt
Voisiko kyseessä olla Aappo ja Tööt -animaatiosarja? Alkuperäiseltä nimeltään Munki and Trunk. Seitsemän minuutin pituisissa jaksoissa seikkailevat apina Aappo ja norsu Tööt sekä muut viidakon eläinystävät. Joka jakson alussa on samanlainen intro, jossa banaanit ovat näkyvässä roolissa. Yle areenassa voi katsella sarjan jaksoja. Tietoa sarjan suomalaisesta dvd-julkaisusta ei löytynyt, mutta kommunikonti koostuukin tosiaan lähinnä erilaisista ääniefekteistä.
https://www.amazon.co.uk/Munki-Trunk-Meet-Jungle-Crew/dp/B07KZKCDHN
https://areena.yle.fi/1-4071708
Kultakolikon puremisella testataan, että kolikko on aitoa kultaa. Oletus on, että jos kolikon metalliin olisi sekoitettu lyijyä, kolikkoon jäisi hampaanjäljet. Aitoon kultaan taas ei jäisi jälkiä, koska se on kovempaa kuin lyijy. Pureminen ei kuitenkaan ole mikään hyvä keino testata kullan aitoutta, ja kyse on enemmänkin elokuvissa ja vastaavissa esiintyvästä kliseestä. Ks. myös Wikipedia: https://en.wikipedia.org/wiki/Gold_coin
