Karhulasta on viime vuonna julkaistu valokuvateos nimeltään Valokuvaajat Emil ja Edvin - kuvia Karhulasta ja ympäristöstä. Kirjaan liittyen on Kotkan Merikeskus Vellamossa ollut näyttely ja kirjaa on ainakin tuolloin ollut saatavilla Vellamon museokauppa Plootusta hintaan 30 euroa.
Linkki näyttelyyn http://www.merikeskusvellamo.fi/FI/Ajankohtaista/Tapahtumat/2015/05/22/…
Ja lisätietoa kirjasta
http://www.kymensanomat.fi/Online/2015/04/22/Kymenlaakson%20museon%20va…
Karhulasta on tehty myös aiemmin, vuonna 1976, valokuvateos Karhula (julk. Karhulan Kauppala, valokuvaajat mm. Ahonen, Raimo; Tommola, Matti). Tämä teos on lainattavissa Lahden kaupunginkirjastosta. Kirjan ostomahdollisuudesta en löytänyt tietoa.
Etsimäsi kirja voisi olla romanialaissyntyisen Eugen Ovidiu Chirovicin Peilien kirja (The book of mirrors), joka ilmestyi suomeksi vuonna 2017 Inka Parpolan suomentamana. Chirovici asuu nykyisin Iso-Britanniassa.
Teoksen saatavuuden Helmet-kirjastoissa voit tarkistaa Helmet-haulla.
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252Factor_Chirovici%25252C%252BEugen%252BOvidiu
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_4397970
http://www.chirovici.com/bio/
http://www.helmet.fi/fi-FI
Sitaatti on Søren Kierkegaardin päiväkirjasta kesältä 1847 (tarkkaa päivämäärää merkinnässä ei ole). Tässä alkuperäinen teksti päiväkirjasta, jonka Kierkegaard on itse nimennyt NB2: "De fleste Mennesker ere subjektive mod sig selv og objektive mod alle Andre, rædsomt objektive stundom – ak Opgaven er just at være objektiv mod sig selv og subjektiv mod alle Andre."
Päiväkirjoja ei ole suomennettu, eikä sitaatin suomennoksen alkuperästä valitettavasti löydy tietoa.
Søren Kierkegaards Skrifter -sivusto http://sks.dk/forside/indhold.asp
Lauri Rauhalan (1914-2016) tuotannosta ei löydy Ihmisen filosofia -nimistä teosta, joten hän on mainitussa yhteydessä luultavasti tarkoittanut ihmisen filosofiaa tuotantonsa aiheena. Filosofi Jukka Hankamäen mukaan Rauhala pohtii ihmisen kokonaisvaltaista ymmärtämistä etenkin teoksissaan Henkinen ihmisessä, Humanistinen psykologia, Ihmiskäsitys ihmistyössä ja Tajunnan itsepuolustus (Niin & näin 2/1906, s 16-21).
Lauri Rauhalan tuotantoa:
Tajunnan itsepuolustus (2017)
Ihmiskäsitys ihmistyössä (2014)
Ihminen kulttuurissa – kulttuuri ihmisessä (2009)
Henkinen ihminen (2009) (sisältää korjatut laitokset teoksista Henkinen ihmisessä ja Ihmisen ainutlaatuisuus sekä Jussi Backmanin laatiman esseen Rauhalan…
Kyseessä on Anne Kinnusen lyhyt, kolmirivinen runo Kevät. Runo on luettavissa teoksesta Runoja sinulle (1979, toim. Maria Ahlstedt ja Marita Kansikas-Koivunen)
Saat runon sähköpostiisi.
Kappaleen säveltäjäksi on joskus mainittu Toivo Kärki, useimmiten se on merkitty kansansävelmäksi. Kärki ainakin toimi mukana laulun sovituksessa. Sanoitus on Markus Allanin omaa työtä.
Laulussa joku istuu yömyöhällä hiipuvan nuotion äärellä hiillokseen tuijottaen. Kyyneleet valuvat ja laulaja arvuuttelee mahdollisia sydänsuruja. Seuraavassa säkeistössä kertoo laulaja hiipivänsä tyttönsä luo leirille hiljaa ja kuiskaavansa hänelle anteeksipyyntönsä. "On vuosia siitä niin monta nyt vihdoinkin luoksesi saan." Lopuksi hoputetaan ratsua kiiruhtamaan "vuorien taakse lentäen". "Tiedäthän ettemme kauas matkaamme jatkaa saa." Kädet koskettavat vielä toisiaan ja katseet kohtaavat. Viulut soivat, kertovat itkien, "mustalainen kaipaa taas."
Laulun…
Mikäli kysymyksessä tarkoitetaan itsenäisen Suomen historian ensimmäistä pääministeriä, oli hän Pehr Evind Svinhufvud.
Kun bolshevikkit kaatoivat lokakuun (1917) vallankumouksessa Venäjän väliaikaisen hallituksen, ei Suomen senaatti tunnustanut heitä enää Suomen korkeimman vallan haltijoiksi. Suomen senaatti totesi Suomen ja Venäjän valtioyhteyden lakanneen. 15.11.1917 eduskunta julistautui Suomen korkeimman vallan haltijaksi, ja valitsi 27.11 itsenäisyyssenaatin, jonka puheenjohtajana eli pääministerinä Svinhufvud toimi.
Lisää aiheesta voi lukea Suomalaisen kirjallisuuden seuran Kansallisbibliografiasta:
https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/501
Tekijänoikeus on voimassa kirjailijan eliniän ja 70 vuotta hänen kuolinvuotensa päättymisestä. Sata vuotta sitten ilmestyneen kirjan tekijänoikeudet saattavat olla vielä voimassa, jos kirjailija on elänyt vielä vaikkapa 1960-luvulla.
Teoksen suoja-ajan päättymisen jälkeen tekstiä saa käyttää vapaasti eli sen voi myös suomentaa. Kannattaa kuitenkin varmistaa, ettei teosta ole suomennettu koskaan aiemmin, koska kääntäjällekin muodostuu oma tekijänoikeutensa.
Tietoa tekijänoikeuksista löytyy Sanaston sivuilta.
Kysyin asiaa tutulta ompelijalta, ja hänen mukaansa tämän tyyppiselle, käsien lämmittelyyn tarkoitetulle taskulle ei ole varsinaisesti omaa termiään. Ompelutekniikan kannalta kyseessä on "tasku sauman yhteydessä" ja taskua voisi kuvata myös ilmaisulla "saumaan upotettu rintatasku". Verkkokaupoissa myytävien takkien yhteydessä taskutyypistä tunnutaan puhuvan myös rintataskuna ja käsitaskuna, mutta nämä käsitteet voivat olla harhaanjohtavia ilman kuvaa takista.
Näytelmä on englanninkielisenä kirjassa Evgenii (tai Yevgeniy) Shvarts Three plays. Kirja löytyy Helsingin yliopiston kirjastosta.
Täältä löytyvät yliopiston kirjaston yhteystiedot.
http://www.lib.helsinki.fi/yleistieto/yhteys.htm
Hei!
Hyvä opas lastenkutsujen suunnitteluun on esimerkiksi Eeva Halosen teos
Meillä on lastenjuhlat. Kolibri 2003. Siinä on ryhmitelty juhlia ikäryhmittäin ja 0-3-vuotiaille on ehdotettu teemaksi Muumeja. Lisää kirjoja lastenkutsuista löytyy Piki-verkkokirjastosta, osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=find2 asiasanoilla lapset ja kutsut (nimeke-kentän voi halutessaan muuttaa asiasana-kentäksi ja näin hakea kahdella asiasanalla).
SAP on yritysten ja julkisyhteisöjen käyttämä taloushallintoon liittyvä tietojärjestelmä, jolla voidaan kontrolloida esimerkiksi kirjanpitoa ja varastotoimintoja.
Itse "SAP" on lyhenne saksankielisistä sanoista. Laajemmin se tulee esille SAP-ohjelmistokonsernin koko nimessä: "Systeme, Anwendungen und Produkte in der Datenverarbeitung Aktiengesellschaft", eli alkuosa vapaasti käännettynä "järjestelmät, sovellukset ja tuotteet".
Useissa Puolustusvoimien julkaisuissa esiintyvä numerosarja, "SAP-koodi", liittyy siis Puolustusvoimien omaan julkaisutoimintaan sekä sen taloushallintoon.
Tässä joitakin esikouluikäiselle sopivia kirjoja:
Pihlaja, Marsa: Äiti (runot: Marsa Pihlaja ; kuvat: Katri Kirkkopelto)
(Annexus 2010)
Jansson, Tove: Muumimamman mietekirja (WSOY 2003)
Appelgren, Tove: Vesta-Linnea ja hirviö-äiti (Tammi 2001)
Appelgren, Tove: Nukuhan jo, Vesta-Linnea (Tammi 2003)
Kaikki kirjat löytyvät Maaningan kunnankirjaston kokoelmista
http://kirjasto.maaninka.fi/
Lisää äiti-aiheisia kirjoja voit kysellä suoraan oman kirjastosi lastenosastolta esim. puhelimitse http://kirjasto.maaninka.fi/
Lahden pääkirjastossa on edelleen asianajajapäivystys Ellilä-huoneessa (2.kerros) tiistaisin klo 17-19.
Päijät-Hämeen asianajajat antavat maksutonta neuvontaa oikeudellisissa asioissa. Asianajaja antaa asiakkaalle tietoa siitä, onko asiassa tarpeen hakea oikeudellista asiantuntija-apua tai ohjaa hänet oikean viranomaisen tai asiaan perehtyneen asianajajan puoleen.
Päivystyksen aikana ei voida laatia asiakirjoja eikä hoitaa laajempia toimeksiantoja. Päivystyspaikassa on mahdollisuus keskustella luottamuksellisesti.
Ajanvarausta päivystykseen ei voi tehdä eikä puhelinneuvontaa voida antaa.
Yhdysvaltalainen lukutaitoprofessori William G. Brozo vieraili Suomessa 8.-12.9.2014, ja hän puhui erityisesti poikien lukemaan innostamisesta:
https://lukukeskus.fi/brozo/
Myös kirjailija Jeff Kinney on saanut pojat lukemaan: https://www.theguardian.com/education/2018/oct/30/jeff-kinney-let-child… ja https://wimpykid.com/
Helsingissä ei ole tietääkseni samanlaista kotiin asti tulevaa tietokoneneuvontaa kuin Espoossa, mutta opastusta voi tiedustella suoraan kirjastoista. Sen saatavuus luultavasti riippuu siitä, onko kirjastossa esimerkiksi iPadin käyttöön liittyvää osaamista. Osoitteessa http://www.helmet.fi/download/noname/%7B55BFE656-0C31-4ECD-A36D-4FDD388… on listattu erilaisia opastuksia Helsingin kirjastoissa, mutta ne eivät ole kaikilta osin kovin yksityiskohtaisia, joskin tablettiopastusta on useissa kirjastoissa. Helsingin kirjastojen yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.helmet.fi/fi-FI.
Perusteellinen muistisairauksia käsittelevä teos on Muistisairaudet / toimittajat Timo Erkinjuntti, Anne Remes, Juha Rinne, Hilkka Soininen. Duodecim, 2015. 2. uud. p.
Muistisairaan kuntoutusta käsittelevät esimerkiksi
Muistisairaan kuntouttava hoito / Merja Hallikainen, Riitta Mönkäre, Toini Nukari, Marjo Forder (toim.). Duodecim, 2014. 1. p.
Hohenthal-Antin, Leonie: Muistellaan : luovat menetelmät muistisairaiden tukena. | PS-kustannus, 2013.
ja Kuntoutuksen sanakirja muistihäiriö- ja dementiatyöhön / [toimittaneet] Sirpa Granö, Sirkkaliisa Heimonen, Jari Koskisuu. Alzheimer-keskusliitto, 2006.
HelMet –haulla ”muistisairaudet” ja ” kuntoutus muistisairaudet” saat joukon relevanteilta näyttäviä viitteitä, joista uskon löytyvän…
Kari Hotakaisen romaanissa Ihmisen osa (2009) Pekka Malmikunnas -niminen henkilö kiertää tuntemattomien henkilöiden hautajaisissa tekeytyen heidän entiseksi tutukseen.
Kotimaisten kielten keskuksen Kielikello (nro 2/2011) kertoo asiasta näin:
"Piukkatrikoita leggingseistä treggingseihin
Vuonna 1993 Suomen Kuvalehti uutisoi ”pitkistä piukkatrikoista”, joiden englanninkielinen nimitys on leggings. Muotitaiteilija Riittaliisa Lehto kertoi piukkatrikoiden eli leggingsien tulleen katumuotiin urheiluvaatetuksen kautta: aerobic- ja jumppa-asuista sekä balettitanssijoiden lämmittelytrikoista. Lehto aloitti jokanaisen piukkatrikoiden suunnittelun Suomen Trikoolle 1980-luvulla. Suomalaisen piukkatrikoomuodin silloinen suosikkiväri oli musta, ja lahkeiden pituus vaihteli nilkkaan ulottuvasta puolipitkään toreadorimalliin." Koko artikkeli:
http://www.kielikello.fi/index.php?mid=2&pid=11&aid=2377
