Teoksen Asiakirjamallit (9. p., Talentum, 2008) mukaan kiinteistön myyntiä koskevassa valtakirjassa ei välttämättä tarvita todistajia.
Todistajien henkilöllisyyttä koskevia rajoituksia ei löytynyt käytettävissä olevista lähteistä. Riittänee, että todistajat eivät ole kuolinpesän osakkaita.
Sukunimien hakuoppaista löytyy runsaasti tietoa suomalaisista sukunimistä. Teoksia ja niiden saatavuutta voi hakea pääkaupunkiseudun kirjastojen HelMet - aineistohausta (http://www.helmet.fi/) sanahaku- tai asiasanahaku toiminnoilla. Hakusanaksi voi laittaa sukunimet. Melko kattava sukunimiopas on mm.
Mikkonen, Pirjo, Sukunimet, Otava, 2000, ISBN 951-1-14936-9
Suojatuista sukunimistä löytyy tietoa seuraavasta teoksesta:
Sukunimiopas ; Suojatut sukunimet / julkaisija: Suomalaisuuden liitto, Helsinki , 1994, ISBN 951-96348-2-7
Eila Kivikkahon suomentamat sanat Franz Schubertin lauluun Forelli löytyvät esimerkiksi "Suuren toivelaulukirjan" osasta 2. Kivikkahon suomennos löytyy myös mm. teoksesta "Kultaiset koululaulut 70-luvulta nykypäivään" (toimi. Timo Leskelä, Tammi, 2009). Kivikkahon suomennos alkaa siis juuri näin: "Jo virta kirkas hohti...".
Laulun on suomentanut myös Kyllikki Solanterä. Hänen suomentamansa sanat löytyvät teoksista ”Ikivihreät laulut” (toim. Urpo Jokinen, Otava, 1981), ”109 kitaralaulua” (toim. Aapeli Vuoristo, Musiikki Fazer, 1974) ja ”Sata kuuluisaa yksinlaulua : keskiäänelle pianosäestyksin. II vihko” (toim. Kyllikki Solanterä, WSOY, 1984).
Alla olevasta linkistä voit tarkistaa teosten saatavuuden Helmet-kirjastoista.
https://finna.fi…
Kyseinen runo on L. Onervan "Yölaulu" kokoelmasta "Kuilu ja tähdet" vuodelta 1949. Runo löytyy esimerkiksi L. Onervan runojen kokoelmista "Liekkisydän : Valitut runot 1904 - 1964" (toim. Hannu Mäkelä, Tammi, 2010) ja "Etsin suurta tuula: Valitut runot 1904 - 1952" (toim. Helena Anhava, Otava 1984).
Saat runon sähköpostiisi.
Lähteet:
L. Onerva: Liekkisydän (Tammi, 2010)
https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena/welcome
Kyselemänne kappale on Pave Maijasen säveltämä ja sanoittama Ikävä.
Laulu löytyy ainakin näiltä hänen levyiltään: - Kuutamokeikka, - Kaikki nämä vuodet, - Lähtisitkö 28 suosituinta, ja levyltä Mestarit Areenalla. Levyjen saatavuustietoja esim. Espoossa voi tarkastaa aineistotietokannasta osoitteessa http://www.libplussa.fi
Teoksessa Hans Bahlow: German Names ei nimeä Birling valitettavasti ollut.
Internetistä Vivisimo hakuohjelmalla http://vivisimo.com/ sanoilla surname birling löytyi linkki Surname Finder,
Birling Genealogy and Family Resources
http://www.genealogytoday.com/surname/finder.mv?Surname=Birling . Maksullinen, mutta ilmeisesti mahdollisuus kokeilla ilmaiseksi muutaman päivän ajan.
Hakusanoilla meanings of surnames, esim. linkki
http://www.last-names.net/surname.asp , jossa myös mahdollisuus kokeilla hakua ilmaiseksi 14 päivää.
Sukututkimussivusto Geneanet http://www.geneanet.org/?lang=en löysi Birling haulla 127 viitettä, eri maiden henkilöihin Saksaan, Ranskaan...
Muita sukututkimussivustoja on esimerkiksi Oulun kaupunginkirjaston kokoamissa…
Big Brother -sarjan usein kysytyissä kysymyksissä kerrotaan, että studioyleisöön voi päästä osallistumalla virallisille BB-sivuille ilmestyvään kilpailuun. Sunnuntain Big Brother Talk Showhun jaetaan lippuja aina edellisellä viikolla.
http://www.mtv.fi/viihde/ohjelmat/big-brother/qa
Tapanila-nimi on johdettu etunimestä Tapani, joka on suomalainen muoto kreikkalaisesta nimestä Stefanos 'kruunu, seppele'. Ruotsissa nimen muoto on joko Stefan tai Staffan. Staffansby esiintyy Helsingin pitäjän kylän nimenä jo vuonna 1540, suomenkielinen vastine Tapaninkylä tuli käyttöön 1800-luvun lopulla ja vahvistettiin kaupunginosan suomenkieliseksi nimeksi 1959. Nimiasu Tapanila on ollut käytössä 1900-luvun alusta lähtien tarkoittaen ensin vain kylän keskiosaa, myöhemmin koko kylääkin. Tapanilasta käytetään ruotsinkielistä nimeä Mosabacka.
Lähde: Helsingin kadunnimet, 2.korjattu painos 1981.
Kirjassa Helsinki alueittain 2003 todetaan Tapanilan nykytilasta: "Vanha Tapaninkylä jakautuu Tapaninvainion laajaan pientaloalueeseen sekä…
Melissa (Melisa, Melita, Melitta) pohjautuu kreikan kielen hunajaa tarkoittavaan sanaan méli. Melissa on myös feminiinimuoto kreikan sanasta mélissos, mehiläinen.
Jo Kreetan muinaisella kuninkaalla Melissoksella kerrotaan olleen Melissa-niminen tytär. Kalenteriin Melissa -nimi tuli Melitta -nimisen marttyyrin mukaan, joka legendan mukaan surmattiin Traakiassa (nyk. Bulgaria) 100-luvun puolivälissä. Nykyään Melissaa voidaan pitää myös luontoaiheisena nimenä.
Olivia tarkoittaa latinan kielessä oliivipuun lehvää ja on Oliverin naispuolinen vastine.
Miko (Mico) on Mikaelin kutsumamuoto.
Manuel on useissa kielissä Immanuelin ja Emanuelin lyhentymä.
Lähde: Pentti Lempiäinen: Suuri nimipäiväkirja, WSOY 1999
Runon suomenkielinen nimi on "Vuokot" tai "Sinivuokot", kumpaakin nimeä käytetään. Sen alkuperäinen nimi on "Blåsippor", ja sen on kirjoittanut Anna Maria Roos. Ruotsiksi runo alkaa: "Blåsippan ute i backarna står". Suomenkielisen tekstin on ilmeisesti kirjoittanut Edit (tai Edith) Polón (1869-1915), vaikka suomentajan nimeä ei löytämissäni lähteissä yleensä mainita lainkaan. Runon on säveltänyt Alice Tegnér (1864-1943), ja laulun nuotti suomenkielisine sanoineen löytyykin monesta lastenlaulunuotista, esimerkiksi Alice Tegnérin lauluja sisältävästä nuotista "Laula äiti kanssamme. III vihko" [1910?], johon laulut on "Suomen lasten iloksi mukaellut Edit Polón".
Runon alkusäkeet poikkeavat hieman toisistaan eri julkaisuissa: "Vuokko se…
Mikäli tarkoitat savuketta ja sikaria, erona on ainakin rakenne: sikari valmistetaan ainoastaan tupakanlehtiä käärimällä eli myös kääreenä on lehti, kun taas savukkeessa kääreenä on paperi. Lisäksi savukkeessa on yleensä suodatin eli filtteri.
Lähteet:
Sikari: https://fi.wikipedia.org/wiki/Sikari
Savuke: https://fi.wikipedia.org/wiki/Savuke
Tuomo-nimi tulee aramealaisesta nimestä Thoma, joka tarkoittaa kaksosta. Samaa kantaa ovat nimet Tuomas, Tommi ja Tomi.
Aramea on seemiläinen kieli ja sen uskotaan olleen Jeesus Nasaretilaisen äidinkieli.
Lähteet.
Vilkuna: Etunimet (Otava, 2005)
Kutsu vaikka kukkaseksi (Karisto, 1999)
http://fi.wikipedia.org/wiki/Aramean_kieli
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos Sukunimet (Otava, 2000) kertoo, että sukunimi Paananen on luultavasti peräisin etunimestä Urbanus, jonka kansankielisiä muotoja ovat Orpana, Paanus ja Panu.
Toisaalta Mikkosen ja Paikkalan mukaan T. I. Itkonen on liittänyt keskisuomalaisen talonnimen Paanala ja Kuusamon Paanajärven lapin ’hammasta’ merkitsevään sanaan. ”Suomen sanojen alkuperä” (osa 2; Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1995) mainitsee myös, että Pohjois-Suomen murteissa käytetään sanaa paana, jonka merkitys on ’hevosen painon kestävä kova hanki’. Se tosin saattaa olla turhan uusi skandinaavinen laina voidakseen selittää paikannimeä.
Ikävä-sana on johdettu sanasta 'ikä'. Merkitys on mm. pitkäveteinen, yksitoikkoinen; apea, alakuloinen; kaipaus.
Lähteet: Suomen etymologinen sanakirja. Osa 1.
Kielitoimiston sanakirja. Osa 1.
Arvo Toivolan säveltämä ja sanoittama humppa Naisten mies lienee etsimäsi laulu. Se alkaa sanoin ”Minkä luoja kerran antoi…” ja kertosäe kuuluu ”Se on Matti, joka vie kaikki naiset kauneimmat” Levyn koko nimikin on Naisten mies. Se löytyy Porin kaupunginkirjaston ja Kuopion Varastokirjaston kokoelmista, tosin vain lp-levynä. Voit tilata levyn kaukolainaksi lähikirjastosi kautta.
Toinen Matti ja naiset –aiheinen laulu olisi mm. J. Karjalaisen Lännen-Jukka-levyllä oleva vanha laulu Maailman Matti. Se löytyy myös esim. Suuresta toivelaulukirjasta nro 15.
Hauskoja syntymäpäiviä!
Alla asiantuntijamme vastaus kysymykseesi homeongelmasta:
Hometorjunnassa on se ongelma, että hometta vastaan ei oikein pärjää desinfiointiaineilla tai myrkyillä. Bakteereihin tehoavat monet vastaavat aineet, mutta homeille pitäisi useimmiten olla 100-1000x suurempia pitoisuuksia - ennen kuin ne tehoavat edes hetkellisesti. Ja tällöin on vaarana, että haittavaikutuksia voi tulla myös tilojen käyttäjille. Lisäksi jos kosteutta pääsee kasvualustaan (materiaaliin) uudestaan riittävästi, niin home lähtee uudestaan kasvamaan lähes poikkeuksetta. Hometta tappaa parhaiten kloori, mutta siinä on sama ongelma - jos kosteus siis uusiutuu. Lisäksi kaikille pinnoille kloori ei sovi. Laimennusohjeita ja käyttöturvallisuustiedotteen tietoja…
Kyseessä on varmaankin ”Outolintu: nuorisomusikaali”, joka ilmestyi Musiikki Fazerin kustantamana vuonna 1986. Musikaalin on kirjoittanut Arvi Arjatsalo ja säveltänyt Seppo Hovi. Siitä on ilmestynyt sekä partituuri (41 sivua), jossa on lauluosuudet, sanat, libretto, pianosäestys ja kitaran sointumerkit, että pelkät teksti- ja lauluosuudet sisältävä kirjanen (26 sivua).
Musikaalia ”Outolintu” ei ole valitettavasti saatavilla Ilmajoen kirjastosta, mutta sitä löytyy useista kirjastoista ympäri Suomea. Voit siis halutessasi tilata musikaalin omaan kirjastoosi kaukolainana muualta Suomesta. Ilmajoen kirjaston sivuilta ei ilmene, paljonko kaukolaina maksaa, mutta suosittelisin tiedustelemaan sitä suoraan kirjastostasi. Siellä voit myös tehdä…
Suomen dekkariseuran (http://www.dekkariseura.fi/ )julkaisemassa Ruumiin kulttuuri-lehden suurta Palmu-häppeninkiä käsittelevässä artikkelissa (http://www.dekkariseura.fi/artik34.html ) mainitaan komisario Palmu etunimeksi Frans J..
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan kirja Sukunimet (Otava, 2000) esittää Kustaa Vilkunan tutkimukseen viitaten, että Tarvainen-nimen taustalla olevat nimet Tarvas ja Tarvo ovat liittyneet hirvieläinten pyynti- ja oleskelupaikkoihin. Alkuaan tarvas on tarkoittanut "villiä alkuhärkää" (lat. taurus) ja kansanrunoissa se esiintyy hirvieläimen nimityksenä. Sukunimeen tarvas (tarvo) on voinut siirtyä asuinpaikan nimestä. Nimen lähtökohtana voi olla myös henkilökohtainen, ominaisuuksien perusteella annettu lisänimi, sillä sanalla tarvas on paikoin tarkoitettu "tanakkaa ja leveäharteista, voimakasta miestä".
Kappale nimeltä Tiellä Emmauksen, jonka on säveltänyt ja sanoittanut Jaakko Löytty, sisältyy CD-levyyn Wähäväkisten juhlaveisuu (1999). Sanat ovat CD:n tekstiliitteessä. Wähäväkisten juhlaveisuu –levyä kuvaillaan luettelointitiedoissa ”teemajumalanpalvelukseksi tai messukokonaisuudeksi”. Onkohan kyse tästä kappaleesta? Levy löytyy pääkaupunkiseudun HelMet –kirjastoista :
http://luettelo.helmet.fi/record=b1382826~S9*fin
Kyseessä voisi olla myös Ylösnousemusballadi, jonka sanoissa on kohta ” … Emmauksen taloissa riemu on suuri, kuolleista noussut Jeesus on juuri…”. Laulun on säveltänyt Heikki Laitinen ja sanoittanut Mikko Heikka. Laulu tunnetaan myös nimellä Aurinko painautuu meren syliin. Löytyy nuottijulkaisusta Nuoren seurakunnan veisuja…
