Ia on kahden pyhimyksen nimi, toinen oli kreikkalaissyntyinen orja, joka kärsi martyyrikuoleman Persiassa noin v.360. (Muistopäivä 4.8. ortodoksisessa kalenterissa 11.9.) ja toinen irlantilainen luostarisisar, josta tuli martyyri v. 450 hänen ollessaan lähetystyössä Englannissa. (Muistopäivä 3.2.)
Ortodoksisessa kalenterissa nimestä on rinnakkaisasu Ija.
Lähde: Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja.
”Uusi suomalainen nimikirja” (Otava, 1988) kertoo, että sukunimi ”Nurmi” on monien muiden sukunimien tapaan tullut paikannimistä. Nurmi on ollut vanhana kylännimenä ainakin Messukylässä ja Vahvialassa. Osa Nurmi-nimistä on esiintynyt myös tilojen niminä, josta nimi on sitten omaksuttu sukunimeksi. Osa Nurmi-sukunimistä taas on otettu nimiä muutettaessa, esimerkiksi nimien suomalaistamisaallon aikana.
Vanhimmat kirjalliset maininnat Niemi-nimisistä ovat peräisin Karjalankannakselta 1500-luvulta: Hans nurmi Viipurista 1544, lau nurmi Uudeltakirkolta 1546 ja Niilo Nurmi Lumijoelta 1540-luvulla. Varsinaisesti se kuitenkin yleistyi 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa. Väestörekisterikeskuksen nimipalvelu osoitteessa http://verkkopalvelut.…
Salmiakkia eli ammoniumkloridia on ilmeisesti käytetty jo muinaisessa Kreikassa. Salmiakkimakeisessa ammoniumkloridia on yhdistetty lakritsiin. Sitä ei tiedetä, kuka ensimmäisenä keksi yhdistää nämä aineet toisiinsa.
Lisää aiheesta voit lukea Jukka Annalan kirjasta Salmiakki (2001).
Arpa on heitetty on latinankielinen sanonta (iacta alea est). Sen sanoi Suetoniuksen mukaan Julius Caesar, kun hän päätti ylittää Rubikon-joen. Tämä tapahtui 10. tammikuuta vuonna 49 ennen ajanlaskun alkua. Kyseessä on uhkapelurimainen huudahdus, koska Caesar oli ryhtymässä sisällissotaan, vaikka hänellä oli vain hiukan yli kymmenesosa joukoistaan mukanaan.
Lause on suomennettu myös muodossa noppa on heitetty. Sillä tarkoitetaan, että on arvottu sattumanvarainen lopputulos, jonka mukaan edetään.
Lähteet
Adrian Goldsworthy: Caesar (2014)
Wikipedia: Alea iachta est https://en.wikipedia.org/wiki/Alea_iacta_est
Hei!
Helsingin kaupunginkirjastolla ei ole tällaista palvelua, ikävä kyllä. Kaupunginkirjaston Kohtaamispaikalta, neuvottiin kysymään HattuMediasta http://www.hattu.net/ olisiko heillä digitaalista nauhuria lainattavana.
Esimerkiksi googlaamalla www.google.com "digitaalinen nauhuri" tai diginauhuri tai digitaalinauhuri ja yhdistämällä hakusanaan sanan vuokra löytyy joitain linkkejä, joiden kautta voi kysellä diginauhuria vuokralle. Tällainen palvelu on esim. http://www.irent.fi/
Sieltä hakemalla sanalla nauhuri löytyy jotain.
Omalta ainejärjestöltäsi kannattaa ehkä kysyä. Esimerkiksi Oulun yliopiston kasvatustieteilijöiden ainejärjestö, Motiva on hankkinut opiskelijoiden käytettäväksi digitaalisen nauhurin.
http://motiva.wordpress.com/…
Kyseinen runo on L. Onervan "Yölaulu" kokoelmasta "Kuilu ja tähdet" vuodelta 1949. Runo löytyy esimerkiksi L. Onervan runojen kokoelmista "Liekkisydän : Valitut runot 1904 - 1964" (toim. Hannu Mäkelä, Tammi, 2010) ja "Etsin suurta tuula: Valitut runot 1904 - 1952" (toim. Helena Anhava, Otava 1984).
Saat runon sähköpostiisi.
Lähteet:
L. Onerva: Liekkisydän (Tammi, 2010)
https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena/welcome
Osoite on 142 Portobello Road, Notting Hill, London W11.
Tässä osoitteessa ei tosin koskaan ole oikeasti ollut kirjakauppaa, vaan ensin antiikki- ja sitten huonekaluliike. Nykyään sieltä löytyy kenkäkauppa nimeltä Notting Hill. Fiktiivinen kirjakauppa perustui todelliseen Travel Bookshop -liikkeeseen, joka toimi lähettyvillä osoitteessa 13-15 Blenheim Crescent yli kolmen vuosikymmenen ajan. Liike lakkautettiin vuonna 2011, mutta osoitteessa toimii nykyään toinen kirjakauppa.
Notting Hillin kuvauspaikat The Worldwide Guide to Movie Locations -sivustolla:
http://www.movie-locations.com/movies/n/nottinghill.html#.U4Bg7FPNlhI
The Telegraphin artikkeli Travel Bookshopin lakkauttamisesta: http://www.telegraph.co.uk/culture/books/booknews/8718545…
Kirjallisuudessa vihannespunkin torjuntaan suositellaan esimerkiksi petopunkkeja. Toinen vaihtoehto on sumuttaa kasveja (etenkin lehtien alapuolia) vedellä, koska vihannespunkki ei menesty hyvin kosteassa ilmassa. Wikipedia-artikkelin mukaan vihannespunkeista voi olla vaikea päästä eroon, jos niitä on paljon ja ne ovat jo ehtineet kutoa seittiä. Onkin suositeltavaa tutkia kasveja ja etenkin lehtien alapuolia suurennuslasilla jo ennen kuin seittiä ilmestyy, eristää vihannespunkkien valloittama kasvi muiden joukosta mahdollisimman pian ja ryhtyä torjuntatoimiin jo ennen kuin punkkien määrä lisääntyy liikaa. Kasvihuoneessa myös lämpötilan laskeminen vaikeuttaa punkkien selviytymismahdollisuuksia.
Teepuuöljyn käytöstä vihannespunkkien…
Kirjaimen historiasta on hyvä artikkeli Wikipediassa. V ja w olivat pitkään rinnakkaisia kirjaimia, mutta koska latinassa käytetään vain v-kirjainta, w oli 1800-luvun loppupuolella yleensä käytössä suomen kielessä, ei v. Sanakirjoissa siirryttiin v-kirjaimeen 1880-luvun lopussa, mutta varsinkin erisnimissä horjahtelua näkyy vielä pitkälle 1900-luvun puoliväliin (esimerkiksi Väinö/Wäinö Sola, Vilho/Wilho Siukonen). Monen ihmisen nimessä w-kirjain on edelleen käytössä, mutta normaalikielessä sitä käytetään vain joissakin vierasperäisissä sitaateissa, sanoissa sitä ei esiinny, paitsi tyylikeinona, kun halutaan korostaa ilmaisun ikää ("wanhan tawaran kauppa"). Virallinen ääntämys on molemmilla kirjaimilla sama, kuten myös saksassa ja puolassa…
Muoto suomenkielisessä kalenterissa on Kasperi. Aikaisemmin se on esiintynyt muodoissa Caspar, Casper ja Kasper, 1740-luvulla myös englantilaisperäisenä Jasper ja Jesper.
Kansankielisiä muunnelmia ovat olleet Kaspe, Kaspo, Kasse, Kassu , Kape ja Kapu. Vieraissa kielissä saman nimen muunnelmia ovat (ylla mainittujen lisäksi) mm. Gaspard (ranska), Gaspar (espanja, portugal), Gasparo/Gaspare (italia). Nimen alkuperäinen merkitys ei ole aivan selvä. Yleensä se selitetään persialaisperäiseksi ja käännetään ’aarteenvartijaksi’ tai ’aarteenkantajaksi’. Tämä selittyy siitä, että 500-luvulla syntyneen legendan mukaan Itämaan tietäjät, jotka Uuden testamentin mukaan (Matt. 2:1-12) tulivat kunnioittamaan Jeesus-lasta, olivat nimiltään Caspar,…
Inkeri Nummisen toimittamassa Arvo Ylpön muistelusten ja päiväkirjamerkintöjen kokoelmassa Arvo Ylpön vuosisata arkkiatri kertoo syntymästään seuraavasti:
"Olen syntynyt ilmeisesti hieman ennen aikojani, koskapa syntymäni oli aiheuttanut sellaisen tohinan ja kiireen Iso-Mikkolan talossa. Olin sentään 27-vuotiaalle äidilleni jo viides synnytys."
"Syntymäpainostani ja pituudestani minulla ei ole varmaa käsitystä, mutten ilmeisesti ihan pieni ole ollut, reilusti kuitenkin alle kolme kiloa painanut."
Ylppö itse ehdotti "keskosnimitystä käytettäväksi ei obstetrisena aika-, vaan äskensyntyneen lapsen ruumiilliseen kehitykseen kohdistuvana käsityksenä" eli hän piti vastasyntyneen kokoa raskauden kestoa merkitsevämpänä kriteerinä. Sen mukaisesti…
Suomeksi on käännetty kuusi osaa tästä Sara Shepardin sarjasta:
1. Kaivattu (2012)
2. Virheetön (2012)
3. Täydellinen (2012)
4. Uskomaton (2013)
Viides ja kuudes osa, Paha ja Tappava, ovat aivan uusia, eikä niitä vielä ole saatavana kirjastoista tai kirjakaupasta.
Valitettavasti runoa ei ole löytynyt kokoelmistamme. Tyyliltään se vaikuttaa värssyltä, jollaisia kirjoitetaan muistokirjoihin. Näissähän ei usein tekijää mainitakaan. Ehkäpä kuitenkin joku palstamme lukijoista tunnistaa runon?
Nils-Aslak Valkeapään "Beaivi,ahcazan" (Kautokeino 1989) on lyriikkakuvateos, jonka runot Pekka Sammallahti on kääntänyt suomeksi. Suomennos, 134-sivuinen "Aurinko, isäni" on ilmestynyt 1992 (ISBN 82 90625 15 4). Teos on kokonaisuus, jonka runoja ei ole otsikoitu vaan numeroitu. Tokanajosta kertovat runot 272 ja 273 on jätetty saamen kieliseksi, jotta ne eläisivät.
Luta-sanalla on parikin merkitystä. Savossa ja Karjalassa sillä tarkoitetaan tuohen tai petun kiskontaan tarkoitettua työkalua (Länsi-Suomessa lusa, Itä-Suomessa myös nyljin). Toisaalta luta tarkoittaa tuokkosen kulmien kiinnittämiseen käytettyä halkaistua varpua (lutavarpu, säylä). Hämeessä tunnettu sana lutaat taas tarkoittaa asuntona käytetyssä riihessä kiukaan ja peräseinän välillä sijaitseva matala lavaa. Lutapylväs puolestaan on kiukaan karsinanpuoleisen seinän suojalautoja tukeva pylväs.
Lähteet:
Nykysuomen sanakirja. Kolmas osa
Toivo Vuorela, Kansanperinteen sanakirja
Laulun nimi on Kirje kuulle, ja se löytyisi kirjasta Musiikin mestarit 3-4, Otava 2002. Valitettavasti Tervolan kirjastossa ei kirjaa näytä olevan, ei myöskään Kemin, Keminmaan eikä Tornion kirjastossa eikä meillä Lapin maakuntakirjastossa. - Laulun sanat löytyisivät myös Annin Tannin laululeikit 2:n lipukkeesta, mutta sekin on meiltä lainassa. - Kaukopalvelun kautta kirjan voi saada,
kannattaa kääntyä Terviolan kirjaston puoleen, puh. 016- 242406
Suomessa asuvien osalta pisin etunimi väliviivoineen (kaksi- tai kolmiosainen nimi) on 24 merkkiä. Pisin yksittäinen etunimi ilman välimerkkejä on 21 merkkiä.
Pääset tarkastelemaan nimitilastoja DVV:n ylläpitämästä nimipalvelusta:https://nimipalvelu.dvv.fi/
Tietosuojasyistä palvelussa ei ole julkaistu sellaisia etunimiä, joiden nimenhaltijoita on alle viisi.
Mambo Kings -musikaali perustuu Oscar Hijuelosin romaaniin The Mambo Kings play songs of love (suom. nimellä Mambo Kings : rakkauden rytmit). Dramatisointi on Sami Parkkisen ja Markku Nenosen, ja kaikkien laulujen tekstit ovat Sami Parkkisen kirjoittamia.
Fono.fi -äänitetietokannasta (http://www.fono.fi) löytyy ko. musikaalin lauluista vain kappale nimeltään Sieluni kaunis Maria. Sen on levyttänyt Pentti Hietanen vuonna 1999 ilmestyneelle albumilleen Lauluni.
Helsingin kaupunginteatterin esitysarkistosta (http://www.hkt.fi/esittely/hkt_arkisto2.pdf) löytyvät kaikkien musikaalin esiintyjien nimet, mutta ei valitettavasti tietoa eri laulujen esittäjistä. Kannattanee ottaa yhteyttä suoraan teatteriin (yhteystiedot: http://www.hkt.fi/esittely…
Joel Lehtosen satu Tynnyrissä kasvanut tyttö kuuluu seuraaviin kokoelmiin:
Suomalaisten satujen helmiä, Kirjapaja, 2000
Satumaailma 7 - Yli vuorten ja laaksojen, Otava, 1967
Tarulinna - Suomen kansan satuja Suomen lapsille uudelleen kerrottuina, WSOY, 1953 (3. p.)
Tarulinna - kansansatusovitelmia Suomen lapsille , Otava, 1953
Suomen kansan satuja , Valistus, 1950 (2. p.)
Vanhan hongan tarina ja muita satuja , Otava, 1947
Lähde: Satukortisto / Kallion kirjasto http://pandora.lib.hel.fi/kallio/sadut/
Helmet-aineistohaku: http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=Tynnyriss%C3%A4+kasvanut+tytt%…
