Leppävaaran aluekirjasto sijaitsee kauppakeskus Sellossa. Leppävaarassa ei ole muita Espoon kaupungin kirjastoja. Kirjastossa on kaksi noutopistettä: Leppävaara aik/Alberga vux ja Leppävaara mus/Alberga mus. Leppävaara aik -noutopiste sijaitsee heti pääsisäänkäynnin kohdalla ja Leppävaara mus -noutopiste musiikkiosastolla (mus = musiikki). Varatessasi aineistoa voit valita noutopisteen.
Hasselin kirjoissa liikutaan lähes kaikilla Euroopan sotanäyttämöillä. Englantilaisen Wikipedian (http://en.wikipedia.org/wiki/Sven_Hassel) mukaan kirjailija kertoi aiemmin taistelleensa Suomen jatkosodassa ja saaneensa Mannerheim-ristinkin, mutta on myöhemmin poistanut elämäkertatiedoistaan tämän vaiheen. Valitettavasti ulottuvillani ei nyt ole kaikkia Hasselin kirjoja, mutta käytettävissä olevien tietojen mukaan (Veikko Junnilan selostus Arvostelevassa kirjaluettelossa 1982, s. 93) ainakin 'Sotaoikeudessa' (alkuteos 1978, suomennos 1981) ollaan Suomessa (vaikkakin Junnilan mukaan paikallistuntemus on kovin hatara).
Kirja jossa varmasti kerrotaan lasten ja vanhempien yhteisten lukuhetkien tärkeydestä on Aikaa lapselle: Lukuhetki päivässä (Grönholm, Maj-Britt, Opetushallitus 1996). Pienten lasten taidekasvatusnäkökulmasta kirjallisuutta käsitellään kirjassa Elämysten alkupoluilla: lähtökohtia alle 3-vuotiaiden taidekasvatukseen (Toim. Seija Karppinen, Arja Puurula, Inkeri Ruokonen, 3.p. 2007).
Lukukeskuksella oli muutama vuosi sitten Lukuleikki-kampanja, johon liittyi kirjanen Lukulahja lapselle (Toim. Päivi Heikkilä-Halttunen). Se sisältää loruja ja lukuvinkkejä, mutta myös pieniä artikkeleita kirjallisuuskasvatuksesta ja lastenkirjallisuudesta. Kirjasen voi löytää kirjastoista mutta myös Internetistä:
http://www.lukukeskus.fi/www/uploads/pdocument/…
Nimien kääntämistä on kysytty aiemminkin, ja niihin on vastattu esimerkiksi näin:
Nimien kääntämisestä kiinaksi on kysytty usein ennenkin. Löydät aiempia vastauksia klikkaamalla palvelun arkisto-linkkiä, ja kirjoittamalla hakulaatikkoon 'kiinan kieli'. Kiinan kielessä ei ole aakkosia, joille nimiä voisi suoraan kääntää. Kiinalaiset kirjoitusmerkit edustavat puhutun kielen tavuja ja jokaisella merkillä on myös oma merkityksensä. Lisäksi samalla tavalla äännettäviä merkkejä on paljon, ja yksi merkki voidaan ääntää useammalla eri tavalla. Internetistä löytyy joitakin englanninkielisiä sivustoja, joissa tarjotaan kiinalaisia käännöksiä länsimaisille nimille, esimerkiksi http://chineseculture.about.c...name.htm. Osoitteesta http://…
Valitettavasti näyttää siltä, ettei levyä löydy kirjastoistakaan. Tein Kirjastot.fi:n monihaun kautta (http://monihaku.kirjastot.fi ) haun kaikkien maakuntakirjastoalueiden kirjastoihin ja vielä suoraan suurimpiin kirjastoihin (Helmet, Turku, Tampere, Oulu, Rovaniemi), mutta ei tärpännyt. Edes Helmet-musiikkivarastossa sitä ei näy olevan. Ainoa vaihtoehto näyttäisi olevan ulkomaiset musiikkiliikkeet tai musiikkidivarit.
Voisikohan kyseessä olla Lauri Pappilan Elämäni laitumet: päiväkirjamerkintöjä vuosilta 1943-1962? Kirjan on julkaissut Suomalaisen kirjallisuuden seura vuonna 1985 sarjassa Kansanelämän kuvauksia ja se sisältää murteella kirjoitettuja päiväkirjamerkintöjä säästä ja elämästä Lapissa. Varsinaisia runoja siinä ei ole. Kirjaa ei valitettavasti saa enää kirjakaupoista.
Kirja löytyy esim. pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen kokoelmista:
http://www.helmet.fi/record=b1445916~S9*fin
Ikävä kyllä nenäverenvuodosta ei näytä löytyvän kuvakirjaa eikä muutakaan vastaavaa. Lapsille on kyllä useita kuvakirjoja esimerkiksi sairaalassa tai lääkärissä käynneistä ym., mutta tästä nimenomaisesta harmista ei, vaikka se on varmasti hyvin yleinen vaiva, lasta pelottavakin. En löytänyt myöskään lapsille tarkoitettua nettisivua aiheesta Asiatietoa kuitenkin löydät vaikka sivulta http://www.sairaslapsi.com/tapaturmat-ensiapu/nenaverenvuoto - sitähän voit tutkia yhdessä lapsen kanssa.
Etsin sanaa "patajeesus" sekä painetuista sanakirjoista että urbaanin sanakirjan nettisivuilta. Patajeesus-sanaa ei löytynyt. Otin yhteyttä Suomen murteiden sanakirjan toimitukseen, ja sain seuraavan vastauksen:
"Sanasta patajeesus ei murretietoja ole lainkaan, ei Kainuusta eikä
muualta.
Sanaa pata käytetään kyllä vahventavana alkuosana sellaisissa
adjektiiveissa kuin patalaiska_ 'hyvin laiska', patavanhoillinen_
'äärivanhoillinen', patajuoppo 'aivan juoppo', patatyhmä 'täysin
tyhmä'. Tällainen _pata-sanan käyttö on saanut alkunsa sanasta
patamusta 'pikimusta', alkuaan 'musta kuin pata', ja levinnyt
sellaisiin sanoihin, joilla ei ole mitään tekemistä padan kanssa. Sana patajeesus ei kuitenkaan sovi tähän joukkoon.
Heikki Paunosen…
Tekijänoikeus syntyy Suomen lain mukaan automaattisesti, kun itsenäiseksi ja omaperäiseksi tulkittavissa oleva teos on syntynyt. Laki ei ota kantaa siihen, missä muodossa teos on. Esimerkiksi ääninauhalle hyräilty melodia voi saada suojaa, samoin nuottiviivastolle piirretty melodia. Mitään vaatimusta sovituksesta tai vastaavasta ei laki sisällä.
Korvauksen saaminen edellyttää kuitenkin liittymistä säveltäjien tekijänoikeutta valvovan Teosto ry:n asiakkaaksi. Teosto ei voi kerätä ja tilittää korvauksia teoksista, joita ei ole lisätty teosrekisteriin. Sävellyksesi saavat kyllä automaattisesti tekijänoikeuden suojan, mutta käyttökorvauksia voi saada vain tekijänoikeusjärjestöjen kautta.
Heikki Poroila 12.1.2014
Kyseessä voisi olla Nina Honkasen romaani Gladiaattori : (3650 g elämästä vasemmalle) (WSOY, 2002). Juonikuvaus löytyy esim. Kirjasampo-sivustolta: http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_30738#.Vfan7ZdUlvo.
Kyseistä teosta ei ole Hämeenlinnan eikä muiden Vanamo-kirjastojen kokoelmissa. Muista Suomen kirjastoista sitä kyllä löytyy. Voit jättää kaukolainapyynnön kotisivuillamme olevalla verkkolomakkeella: https://vanamo.verkkokirjasto.fi/web/arena/kaukolainatilaukset. Kaukolainan hinta on 6 euroa.
Kansallisbibliografia Fennican (https://finna.fi) mukaan Grahamilta on julkaistu suomen kielellä seuraavat teokset.
Avioliitto ja kotimme (1. painos 1963)
Elämästä on kysymys! (1. painos 1987)
Elämästä, uskosta, juoksun päättämisestä (2012)
Enkelit, Jumalan salaiset asiamiehet (1976)
Herätystä nykyaikana (1951)
Jeesus-sukupolvi (1972)
Kristus ja kotimme (1962)
Kukistettu kuolema (1991)
Kärsimyksen monet kasvot (1982)
Kääntyminen (1988)
Maailma liekeissä (1966)
Matkalla (2006)
Millainen on taivas? (2013)
Myrskyvaroitus (1993)
Neuvoja kristityn elämään (1955)
Omana itsenään : omaelämäkerta (1997)
Onko helvetti todellisuutta? (1964)
Onnellisen elämän avaimet (1987)
Onnen salaisuus (1956)
Puhalla Jumalan tuuli (1977)
Pyhän Hengen lahja (1979)…
Hei Hämeenlinnan kirjastosta,
Laita verkkokirjasto Vanamossa hakukenttään sana: keppihevoset. Saat silloin sekä kirjoja, joissa on teko-ohjeita että kaunokirjallisuutta tästä aiheesta.
Keppihevosten teko-ohjeita löydät näistä kirjoista:
Kangas, Sinimaaria
Keppareiden kyydissä : keppihevosharrastuksen ABC / Sinimaaria Kangas & Lucia Stenger. - Helsinki : Aula & Co, 2016 ( : Tallinna Raamatütrukikoja). - 136 s. : kuv. ; 24 cm
KV
ISBN 978-952-7190-13-5 (sid.)
Uutela, Venla-Maria
Keppihevosten varusteet / Venla-Maria Uutela ; [kuvat: Venla-Maria Uutela ... et al]. - Kärkölä : Pieni Karhu, 2013 ([Tallinna] : Tallinna Raamatutrükikoda). - 63 s. : kuv. ; 22 cm
BTJ
ISBN 978-952-5321-91-3 (sid.)
Uutela, Venla-Maria
Keppari : keppihevosten…
Lapsille suunnattuja tietokirjoja lääkkeistä ei juuri ole. Kirjassa Vastausten kirja lapsille (ja vanhemmille) 5 : Ihmeellinen ihmiskeho / Gina Misiroglu on on luku nimeltä Sairaudet ja terveys, jossa myös lääkkeitä ja niiden vaikutusta selvitellään.
Hyvä ja perusteellinen lapsille suunnattu nettilähde lääkkeistä on lääkekasvatus.fi-sivuston Mikä on lääke -sivusto, jonka on tehnyt Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea:
http://www.laakekasvatus.fi/documents/721715/881773/27572_Mika_on_laake…
Kirkkonummen kirjastosta ei löydy videota J.V.Snellmannista, eikä myöskään maakuntakirjastojen tietokannoista. Koska verkostakaan ei löydy mitään J.V.Snellmannista tehtyä videota näyttää siltä, ettei sitä ole olemassakaan.
Sinun pitää maksaa maksusi ennen kuin voit saada uutta kirjastokorttia ja alle 15-vuotiaana tarvitset huoltajasi suostumuksen saadaksesi uuden kirjastokortin, joten olisi hyvä että huoltajasi on mukana ja sinulla itselläsi olisi mukana joku henkilöllisyyskortti.
1980-luvulla Inarissa toimi lentotaxi R Raumala. Lentokapteeni Reijo Raumala ( 23.12.1942 – 23.8.2017) kuljetti poromiehiä, kullankaivajia, kalastajia, virkamiehiä, tutkijoita, turisteja ja monenlaisia kulkijoita erämaahan, tuntureille ja järville sekä vei tavaraa ja ruokaa paikkoihin, joihin muilla kulkuneuvoilla ei ollut asiaa.
Kappaleen säveltäjäksi on joskus mainittu Toivo Kärki, useimmiten se on merkitty kansansävelmäksi. Kärki ainakin toimi mukana laulun sovituksessa. Sanoitus on Markus Allanin omaa työtä.
Laulussa joku istuu yömyöhällä hiipuvan nuotion äärellä hiillokseen tuijottaen. Kyyneleet valuvat ja laulaja arvuuttelee mahdollisia sydänsuruja. Seuraavassa säkeistössä kertoo laulaja hiipivänsä tyttönsä luo leirille hiljaa ja kuiskaavansa hänelle anteeksipyyntönsä. "On vuosia siitä niin monta nyt vihdoinkin luoksesi saan." Lopuksi hoputetaan ratsua kiiruhtamaan "vuorien taakse lentäen". "Tiedäthän ettemme kauas matkaamme jatkaa saa." Kädet koskettavat vielä toisiaan ja katseet kohtaavat. Viulut soivat, kertovat itkien, "mustalainen kaipaa taas."
Laulun…
Vanhojen Singer-ompelukoneiden keräilijöiden seuran International Sewing Machine Collectors' Societyn sivuilla on tietokanta, josta voi etsiä mm. ompelukoneensa valmistusvuoden:
http://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-s…;
A-kirjaimella alkavissa sarjoissa on kaksi kirjainta, eli A.n lisäksi jokin muukin kirjain. Voisiko olla niin, että A2080660 ei ole ompelukoneen mallin numero?
