Laulusta ei tosiaan ole julkaistu nuottia, eikä Juha Vainioltakaan asiaa voi enää kysyä. Kuuntelin itse laulun YouTuben kautta kymmenisen kertaa ja olisin valmis väittämään, että Markku Aro laulaa tuossa kohdassa sanat "Sen onneni, jonka mä sain". Kokonaan eri asia on, onko se yhtään sen ymmärrettävämpi kuin kysyjän kuulema muoto. Haastan tämän kysymyksen lukijat ottamaan tähän kantaa ainakin siihen asti, kunnes teksti mahdollisesti jostain löytyy. Tuo YouTube-versio löytyy osoitteesta https://www.youtube.com/watch?v=mmgr2RyvU6U.
Heikki Poroila
Otamme mielellämme vastaan lahjoituksia, mutta emme lupaa ottaa kirjoja osaksi kokoelmaamme.
Jokaisessa Espoon aluekirjastossa (Entresse, Iso omena, Sello, Soukka ja Tapiola) on hylly tai kärry lahjoituskirjoille.
Jos kirja ei päädy kirjaston kokoelmiin, se saa varmasti hyvän kodin jonkun asiakkaamme luota.
Kovin suuria kirjamääriä ei kannata kerrallaan tuoda hyllyyn, sillä kirja löytää varmemmin kodin kun se on tarjolla väljässä hyllyssä.
Valitettavasti Erkki Frimanin sävellystä Onnen sävel Turkka Malin tekstiin ei ole julkaistu nuottina, ei myöskään Jarmo Jylhän säveltämää ja Kyösti Timosen sanoittamaa laulua Soita hiljaa kitaraani. Ainoa keino taitaa olla yrittää ottaa tekijöihin yhteyttä.
Suomessa julkaistaan viihdemusiikkia nuotteina suhteellisen vähän ja kaupallisista syistä yleensä vasta sen jälkeen, jos kappale osoittautuu äänitteenä suosituksi. Sekään ei ole tae kokonaisen nuottivihkon julkaisusta, mutta aniharvoin nuottia tehdään ilman äänitteen menestystä.
Heikki Poroila
Kaikki kysymyksessä mainitut termit ovat kulttuurisesti sovittuja nimityksiä toisistaan hiukan poikkeaville kaunokirjallisen ilmaisun muodoille. Historian eri vaiheissa kirjailijat ovat kokeilleet erilaisia tapoja käyttää kieltä ja jotkin ratkaisut ovat jääneet enemmän tai vähemmän väljinä malleina, joille on sitten pyritty antamaan kuvaileva nimi, jotta asiasta voidaan puhua. Kirjoittaja pyrkii valitsemaan ilmaisutavan, joka soveltuu haluttuun tarkoitukseen tai jonka kirjoittaja arvelee siihen parhaiten soveltuvan. Voidaan puhua myös muotivirtauksista siinä mielessä, että aina silloin tällöin jokin tietty erikoinen tapa kirjoittaa on suosiossa.
Kirjallisen ilmaisun tyyppien nimityksiä on paljon, mutta niitten täsmällinen määrittely on…
Nykyisistä kansanedustajista löytyy luettelo ikäryhmittäin. 1980-luvulla syntyneitä on jo 33 (16,5 %):
https://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/tilastot/Sivut/hex8230_Kansanedustajien%20ik%C3%A4rakenne.aspx
Ensimmäiset 80-luvulla syntyneet tulivat ehkä valituiksi vuoden 2003 eduskuntavaaleissa. Samanlaista ikäryhmäjakoa ei heistä löytynyt. Kukaan heistä ei liene kuitenkaan ensimmäinen, koska kansanedustajat aloittavat työnsä yhtä aikaa. Tässä linkki luetteloon vuoden 2003 kansanedustajista:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_vaalikauden_2003%E2%80%932007_kansanedustajista
Kuvaustasi vastaava kirja voisi olla Nicola Bayleyn kuvittama "Kirjavan kissan kirjava peite" (WSOY, 1981). Tekstin on kirjoittanut William Mayne ja kirjan on suomentanut Riitta Mäyrälä. Kirjan kannessa kissa istuu tilkkutäkin tai -peiton päällä. Kansikuva ja kirjan kuvaus löytyvät Kirjasammon Sivupiiri-sivustolta: https://urly.fi/1eW6 .
Sivupiiri - Kirjasammon etusivu lasten- ja nuortenkirjallisuuteen: https://www.kirjasampo.fi/fi/sivupiiri
Työväenmuseo Werstas on koonnut tietoa punaisten muistomerkeistä ja julkaisut Punaisten muistomerkit verkkopalvelun. Sivustolle on kerätty tietoja sisällissodan aikana kuolleiden punaisten teloitus- ja hautapaikoista sekä heidän muistokseen pystytetyistä muistomerkeistä.
http://www.tyovaenliike.fi/punaisten-muistomerkit/
Vanhankirkon hautausmaalle pystytetystä muistomerkistä löytyy tieto kyseisestä verkkopalvelusta. Kanta-Loimaan kirkon muistomerkistä ei ole tietoa Punaisten muistomerkit verkkopalvelussa. Molemmat muistomerkit ovat kuitenkin jäljellä. SDP:n Loimaan yhdistys ja Vasemmistoliiton Loimaan yhdistys käyvät yhdessä vappuna laskemassa kukkatervehdykset muistomerkeille.
Museoviraston vuonna 1979 julkaisemasta Suomen kirkot:…
Marttojen sivuilla kerrotaan pakastemarjojen keskimääräisen säilyvyysajan olevan 10-12 kuukautta:
https://www.martat.fi/marttakoulu/ruoka/sailonta/pakastaminen/
Ylen uutisessa (4.10.2011) on haastateltu Etelä-Karjalan maa- ja kotitalousnaisten piirikeskuksen toiminnanjohtajaa Sanna Lento-Kemppiä, joka kertoo, että parikin vuotta pakastimessa olleet marjat ovat käyttökelpoisia. Hän kertoo, että viisi vuotta pakastettuja marjoja hän ei enää söisi. Vanhoja marjoja voi esim. keittää mehuksi, mutta että on muistettava, että ruoka voi pilaantua myös pakastimessa:
https://yle.fi/uutiset/3-5432350
Ensimmäinen ja toistaiseksi ainoa virallinen Suomen presidentin valtiovierailu Yhdysvaltoihin oli presidentti Urho Kekkosen vierailu vuonna 1961. Tämän lisäksi presidentit Kekkonen, Mauno Koivisto, Martti Ahtisaari, Tarja Halonen ja Sauli Niinistö ovat käyneet Washingtonissa työ- tai yksityisillä vierailuilla. Helsingin Sanomien artikkelista (28.8.2017) lisää tietoa:
Kekkonen on yhä omaa luokkaansa – Suomen presidentti on päässyt vain kerran viralliselle valtiovierailulle Yhdysvaltoihin - Politiikka | HS.fi
Jokaisessa postin kirjelaatikossa ilmoitetaan päivittäinen tyhjennysaika ja siihen mennessä jätetyt lähetykset ehtivät sen päivän kuljetukseen. Postin verkkosivulla: Postin palvelupisteet - Posti, voi hakea Postin palvelupisteet ja aukioloajat. Siitä näkee myös kellonajat mihin mennessä lähtevä posti on jätettävä palvelupisteeseen.
Lassi Nummen runokokoelma Requiem (1990) ilmestyi ruotsiksi vuonna 1994 Gunvor Javenin kääntämänä ja julkaistiin siis myös ruotsiksi nimellä Requiem.
Lähettämänne teksti on Nummen runosta Anna meille rauha eli Giv oss frid.
Ruotsinnos kuuluu HelMet-kirjastojen kokoelmiin ja voitte tilata teoksen omaan lähikirjastoonne.
https://www.helmet.fi/fi-FI
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3605083
Kyseessä oleva pelitalo näyttää olevan tanskalainen pelitalo SAVANNAH Entertainment. Heidän ajan tasalla oleva verkkosivu löytyy täältä - Bille Trille Wacky Woods - SAVANNAH Entertainment. Heidän nykyinen projekti liittyy kahteen muuhun hahmoon, kaksosiin Bille ja Trille (Suomeksi Ville ja Lilli). Näihin kahteen liittyvät pelit löytyvät sovelluksina puhelimella tai tabletilla (esimerkiksi - Bille & Trille – Google Play ‑sovellukset). Nämä löytyvät viidellä eri kielellä jossa myös on puhetta (Englanti, Suomi, Ruotsi, Tanska, Norja).
Tästä löytyy lista aiemmista peleistä - Releases - SAVANNAH Entertainment. Pelitalo on muun muassa myös tehnyt Rasmus-Nalleen ja Viidakkovekara Juusoon-liittyviä pelejä. Listalta löytyy myös Dennis…
Digi- ja väestötietoviraston Nimipalvelusta löytyy tietoa vain nimistä, jotka Suomessa on annettu. Tarkkaa tietoa siis siitä, kuinka monta Adea tällä hetkellä on elossa, ei löydy. Lisäksi mikäli nimeä on annettu vain vähän, tarkkaa lukemaa ei ole mainittu tietosuojasyistä. Nimipalvelun mukaan nimeä on annettu 1800-luvulta lähtien alle 84 ihmiselle.
Nimipalvelu: https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/
KAVIn eli Kansallisen audiovisuaalisen instituutin Elonet-palvelussa ovat tiedot myös elokuvan musiikista. Viimeisenä kappaleena mainitaan Enrico Caruson italiaksi esittämä Georges Bizet'n säveltämä "Mi par d'udir ancora". Tämä on Nadirin romanssina tunnettu aaria oopperasta "Les pêcheurs de perles" eli "Helmenkalastajat", ranskaksi "Je crois entendre encore". Elokuvassa on käytetty myös Universal Musicin katalogimusiikkia.Lähde:Punttikomedian kuvaus Elonet-palvelussa:https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_1624939
Google Lens -sovellus vei kysyjän lähettämässä kuvassa olevan hyönteisen jäljille. Kyseessä on melko varmasti sulkaperhosten heimoon kuuluva perhonen. Lajin määrittely onkin sitten kinkkisempää, sillä Suomen Lajitietokeskuksen mukaan Suomessakin on havaittu yhteensä 43 sulkaperhoslajia: https://laji.fi/taxon/MX.60637 Voisiko ko. laji olla esimerkiksi pietaryrttisulkanen (Gillmeria ochrodactyla): https://www.suomen-perhoset.fi/pietaryrttisulkanen/ Tai kärsämösulkanen (Gillmeria pallidactyla): https://www.suomen-perhoset.fi/karsamosulkanen/ Perhosten mailla -kirja kertoo, että sulkaperhosten ulkonäkö haljenneine, liuskamaisine siipineen on hyvin erikoinen. Sulkaperhoset ovat hentoja ja pitkäraajaisia, ja niiden lepoasento…
Vuosittain tuhottavaksi päätyy n. 500 000 kiloa apteekeista, terveydenhuollosta sekä kuntien jätehuollosta (kotitalouksista) tulevaa lääkejätettä. Jätelaki määrää, että lääkejäte kerätään erilleen muusta jätteestä ja toimitetaan asianmukaisesti vaarallisten jätteiden käsittelyyn. Hyvistä käytännöistä huolimatta lääkkeitä uskotaan päätyvän vuosittain viemäriin ja sekajätteeseen kymmeniä tuhansia kiloja.
Suomalaiset ovat omaksuneet lääkejätteen asianmukaiseen hävittämiseen liittyvän ohjeistuksen suhteellisen hyvin. Yli puolet kuluttajista vie lääkkeensä apteekkiin tai kunnan järjestämään hävityspisteeseen ja käyttämättömistä lääkkeistä arviolta 60-80% palautuu asianmukaisesti hävitettäväksi.
Lähde:
Ari Rytsy, Jäteongelma. - Farmasia 3/2016…
Laulun nimi on "Heikin joulukuusi". Laulun sanat, jotka on kirjoittanut Aune Maunola, löytyvät "Alakansakoulu"-lehden vuoden 1934 numerosta 25 sivulta 231. Lehden mukaan laulua lauletaan "Maijan ja Kallen piirilaulun" sävelmällä, joka sisältyy Fanny Stenrothin kirjaan "Laululeikkejä lapsille ja nuorille" (Otava, 1. painos 1921) ja saman tekijän kirjaan "Laululeikkejä lapsille ja nuorille : valikoima entisiä ja uusia" (Otava, 1930). Näissä kirjoissa melodianuotinnos on nimellä "Pieni joululeikki" ja sen alanimekkeenä on tuo "Maijan ja Kallen piirilaulu". Melodia on kuitenkin tuttu "Ukko Nooa" -melodia.
Lähde:
Digi.kansalliskirjasto.fi, Alakansakoulu, 15.11.1934. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot:
https://digi.…
Alun perin on ollut tarkoituksena, että Fontanella-kylpylä remontoidaan. Yle on uutisoinut 1.2.2021, että Siilinjärven kunta aikoo uudistaa Fontanella-kylpylän. Remontointi kuitenkin viivästyi ja syksyllä kunta on tiedottanut, että Fontanellan remontti kilpailutetaan talven 2021-22 aikana uudelleen. Myös toisessa kilpailutuksessa tarjoukset ovat kuitenkin ylittäneet kunnan antaman talousraamin, minkä vuoksi remontin rinnalle on noussut vaihtoehtona toiminnan alas ajaminen. Kunta on tiedottanut asiasta 21.3.2022. Asiaa käsitellään valtuuston kokouksessa aikaisintaan toukokuussa, joten enempää tietoa ei tällä hetkellä ole.
Kysymyksellä haettaneen Fredmanin epistolaa 35 (Koskeva kaunotarta ja hänen häilyväisyyttään), jossa tämäntapainen ajatus – käänteisenä tosin – esiintyy: "Tuopistaan voi joskus luopuakin, / vaan ikinä ei kapakastaan". Liisa Ryömän suomennos löytyy kokoelmasta Lauluja lasin läpi : Carl Michael Bellmanin epistoloita ja lauluja.
Epistolaa 35 ovat Ryömän lisäksi suomeksi riimitelleet ainakin Reino Hirviseppä (Petetyt veikot : hänen ihanuutensa ja häilähteleväisyytensä kunniaksi) sekä Outi Honkasalo ja Esko Hakuni (Fredmanin epistola n:o 35 joka koskee kaunokaistaan ja hänen häilyvyyttään): "Pullon jos hukkaiskin veljemme nuo, / niin krouviin he kulje ei harhaan" (Hirviseppä), "Veljet voi erehtyä lasistaan, / vaan aina he…
Uusin tulokas Natossa on vuonna 2020 liittynyt Pohjois-Makedonia. Pahin änkyrä sen jäsenyyden tiellä ei ollut Turkki eikä Unkari, vaan Kreikka, joka onnistui jarruttamaan Makedonian – nykyisen Pohjois-Makedonian – jäsenyyshakemusta niin kauan, että liittymiseen kului lopulta 12 vuotta, vuodesta 2008 vuoteen 2020. Syynä tähän oli maiden välinen kiista Makedonian nimestä, joka ratkesi vasta Makedonian muutettua nimensä. Nimikiistan syynä oli se, että myös Kreikan pohjoisosan alueen nimi on Makedonia.
Kreikkaan verrattuna Turkin viivyttely Pohjois-Makedonian jäsenyyden ratifioinnissa oli varsin vaatimatonta. Presidentti Erdoğan odotutti kolme kuukautta, ennen kuin jätti liittymispöytäkirjan parlamentin käsiteltäväksi ja…
