Voit pyytää uusimaan lainasi lähettämällä sähköpostia lähikirjastollesi. Laita viestiin nimesi lisäksi vaikka syntymäaikasi tunnistetiedoksi.
Kirjastojen yhteystiedot, myös sähköpostiosoitteet, löytyvät HelMet-kirjaston sivuilta http://www.helmet.fi/fi-FI .
En onnistunut tunnistamaan tällaista joululaulua. Muistatteko enempää sanoja? Kotimaisia lauluja voi yleensä etsiä laulujen nimien ja alkusanojen perusteella, joskus myös kertosäe auttaa. Esittäjätieto auttaisi myös.
Ehkä joku tämän lukijoista tunnistaa laulun!
Kirjan lopun kuvauksen perusteella kyseessä voisi olla Joy Fieldingin Elinkautinen (WSOY, 1985). Siinä on lopussa oikeudenkäyntikohtaus, jonka lopuksi tarinan äiti ampuu syylliseksi tuomitun. Kirja päättyy sanoihin "Suosionosoitusten ääni." Itse rikos ei tosin täsmää kysymyksessä kuvaillun kanssa: Elinkautinen ei ole sieppaustarina, vaan kuusivuotias Cindy löytyy raiskattuna ja murhattuna jo kirjan alussa.
Kysymysten ja vastausten pitäisi olla pääsääntöisesti julkisia ja tulla tänne sivustolle näkyviin. Lähinnä silloin kysymys laitetaan suljetuksi, jos se sisältää kysyjän kannalta arkaluontoisia asioita tai jos kysymys ei ole yleisen kiinnostavuuden kannalta tärkeä, kuten esimerkiksi jos kysyjä tiedustelee jonkin yksittäisen kirjan saatavuutta tietystä kirjastosta.
Suljetuksi kysymys saatetaan laittaa myös silloin, jos asiaa selvitetään ja annetaan myöhemmin perusteellisempi vastaus. Joskus voi olla, että vastaajalta unohtuu vaihtaa kysymys ja vastaus julkisiksi, kun lopullinen vastaus annetaan.
Jokainen vastaaja kuitenkin valitsee itse, julkaiseeko vastauksensa vai ei, joten pakkoa julkaisemiseen ei palvelussa ole.
Jos huomaat, että…
Kiinaksi vene on 船 (chuán). Merkin nk. radikaali eli vasemmanpuoleisin osa 舟 (zhōu) on kehittynyt varhaisemmista venettä tarkoittavista merkeistä. Ne puolestaan ovat olleet piktogrammeja eli kuvia, ja esittäneet bambulauttoja ja jokiveneitä. Kaikkein vanhimmissa oraakkeliluista ja pronssiesineistä löydetyissä merkeissä on selvästi nähtävissä kiinalaislle veneille tyypillinen suora keula ja pyöristyvä pohja.
Suosittelen kaikille aiheesta kiinnostuneille Cecilia Lindqvistin teosta Merkkien valtakunta (WSOY 1991), joka käsittelee siis nimenomaan kiinalaisten kirjoitusmerkkien alkuperää ja historiaa.
Oiva verkkosivusto kirjoitusjärjestelmisä kiinnostuneille on englanninkielinen http://www.ancientscripts.com
Suomeksi tietoa löytyy esim.…
Olet ymmärtänyt aivan oikein. Jos olet tallentanut tietojasi etukäteen kirjaston asiakasrekisteriin alla olevasta linkistä aukeavalla lomakkeella, voit käydä hakemassa kirjastokortin mistä tahansa Helmet-kirjastosta. Lomakkeen täyttäminen etukäteen nopeuttaa kirjastokortin saamista. Ota voimassaoleva henkilöllisyystodistus mukaan. Jos kirjastokorttia ei ole haettu kolmen kuukauden kuluessa lomakkeen täyttämisestä, tiedot poistetaan.
Ensimmäinen kortti on ilmainen. Kadonneen kortin tilalle tehdystä kortista veloitetaan. Uusi aikuisten kortti maksaa kolme euroa ja lasten kortti kaksi euroa.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_j…
https://luettelo.helmet.fi/selfreg*fin~S9
http://www.helmet.fi/fi-FI
Kiitos palautteestasi.
Meillä on Espoon yhteiset Omatoimiohjeet, mutta niiden siirtäminen Helmet-sivuille on jäänyt puolitiehen. Hoidan Asian kuntoon pikimmiten.
Ohjeet löytyvät silloin Info-välilehdeltä.
Kirjastossa ohjeita pitäisi olla asiakkaiden saatavilla paperisina.
Selostuksesi ulkonäöstä viittaisi eri tiaislajiin kuin talitiainen. Ne voisivat olla kuusitiaisia tai hömötiaisia. Molemmilla on hieman kellertävä vatsa ja musta juova puuttuu. Ovat myös pienempiä kuin talitiaiset.
Tällä sivustolla on hyvät kuvat tiaisista: http://www.tunturisusi.com/tiaiset/
Viime vuonna ilmestyi kirja tiaisista: Andreas Tjernshaugen: Tiaisten salattu elämä. Atena 2016.
Finna korvaa Frankin siinä vaiheessa, kun kaikkien kirjastojen kokoelmat on sinne indeksoitu ellei sitten Frankiin kohdistu sen jälkeenkin kysyntää. Melinda on metatietovaranto, jonka julkisena hakuliittymänä pitäisi Finnan jatkossa toimia. Frankissä ei ole mitään omaa indeksiä, kuten Finnassa ja Melindassa.
Finna.fi:ssä on jo useiden yleisten kirjastojen aineistot, tällä hetkellä (9.1.2018) Vaski-kirjastojen (Varsinais-Suomi), Sotkamon kirjaston, Someron kaupunginkirjasto, Rutakko-kirjastojen (Ylä-Savo), Lukki-kirjastojen (Lohja-Karkkila-Vihti), Piki-kirjastojen (Pirkanmaa), Kuopion kaupunginkirjasto, Keski-kirjastot (keskisuomalaiset kirjastot), Heili-kirjastot (Etelä-Karjala) ja Helmet-kirjastot ja Eepos-kirjastot (…
Hankimme e-äänikirjat Ellibsin kautta. E-äänikirjoja on tullut Ellibsin kokoelmiin vasta ja kokoelma on suppea https://www.ellibslibrary.com/fi/collection. Pyytämistäsi aiheista ei ole e-äänikirjoja.
Seuraavia kirjoja ehdottaisin:
Koivunen Tapani: Amerikkalainen painajainen : vuoteni USA:n vankiloissa, 2015
Khalaf, Farida: Olin Isisin vanki, nuoren jedisitytön kauhujen kuukaudet, 2016
Auer, Anneli: Murhalesken muistelmat, 2016 (on myös e-kirjana https://www.ellibslibrary.com/fi/collection)
Lönnqvist, Marko: Elämäni gangsterina, 2017
Nykänen, Harri: Rööperi, lestinheittäjät, gansterit ja kovanaamat, 2017
Vuonna 2008 on Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa kysytty tästä aiheesta https://www.kirjastot.fi/kysy/olen-kiinnostunut-…
Todennäköisesti kyseessä on Suomen ns. vanhan sotaväen sotilaspuku autonomian ajalta. Vastaava asukokonaisuus oli käytössä reservikomppanioilla 1880-1890-luvuilla. Ole Gripenberg kertoo teoksessaan "Finsk krigsmannabeklädnad genom fyra sekler" (WSOY 1966) että kyseiset valkoiset housut olisi tunnettu piimähousujen nimellä ja lakki piirakkamyssynä. Lakkityyppi olisi Gripenbergin mukaan jäänyt pois käytöstä n. vuonna 1892, mikä tarkentaa kuvan ajoitusta.
Finnasta löytyy valokuvia:
https://finna.fi/Record/albumitauki.E4RMYRIonbpP
https://finna.fi/Record/musketti.M012:HK19491020:7
https://finna.fi/Record/musketti_tmk.M20:201615:6
https://finna.fi/Record/musketti.M012:HK19700502:385
Kyseessä vaikuttaisi olevan 1939 käyttöön otettu vapaaehtoinen ja omakustanteinen helletakki. Puolustusministeriön intendenttiosaston virkapukuja koskevassa kiertokirjeessä 30.5.1939 sen kuvataan olevan "päällystön, paitsi kadettien, vapaaehtoinen vaatekappale maavoimissa ja rannikkotykistössä". Helletakin materiaali oli kermanväristä, kutistettua liinakangasta. Helletakin käyttö oli sallittua toukokuusta syyskuuhun virasto- ja esikuntapalveluksessa, arkioloissa palveluksen ulkopuolella sekä vierailupuvussa. Helletakin ohella käytettiin lippalakkia tai kesälakkia ja pitkiä tai ratsuhousuja m/22 tai m/36, sekä ruskeita tai valkoisia käsineitä. Helletakin kanssa ei käytetty vyötä. Petteri Leinon teoksessa Asepuku M/36 helletakkia kuvaillaan…
Kysyjäkin ehkä arvaa, ettei tällaiseen kysymykseen ole kenelläkään täsmällistä tai varmaa tietoa siitä yksinkertaisesta syystä, ettei kukaan pidä (eikä mitenkään voi pitää) kansainvälisesti kirjaa myydyistä "tuoteartikkeleista" hamasta menneisyydestä nykyhetkeen - ja lukuhan muuttuu koko ajan. Myös tuon "tuoteartikkelin" määrittely voisi olla visainen tehtävä. Olisiko "ruuvi" mielekäs määritelmä, kun erilaisia ruuveja on maailma satoja tai tuhansia. En usko, että pääsisimme edes teoreettisen laskutoimituksen äärelle kovin helpolla.
Mutta se lienee selvää, ettei kyseessä voi olla uusi (Kånken-reppu putoaa pelistä jo tässä vaiheessa), kallis, pitkäikäinen tai vain paikallisesti valmistettu esine. Jos haluaa olla "myydyin", täytyy olla…
Kirjallisuuden kentältä löytyy monenlaisia fiktiivisiä tekstejä, joissa kertoja on asianajaja tai lakimies. Jännityskirjallisuuden saralta tulee heti mieleen John Grisham, jonka suosituissa romaaneissa liikutaan amerikkalaisen oikeusjärjestelmän sokkeloissa; Grishamin teoksissa on tosin useimmiten kaikkitietävä kertoja, mutta ainakin Laiton lakimies (Rogue Lawyer, 2015) on kerrottu päähenkilön näkökulmasta. Grisham on itse aiemmin työskennellyt asianajajana -- samoin kuin ruotsalainen dekkaristi Jens Lapidus, joka novellikokoelmassaan Ainakin äiti yritti (Mamma försökte, 2012) hyödyntää myös asianajajahahmoja kertojina. Kolmantena juristi-kirjailijana mainittakoon saksalainen Ferdinand von Schirach, jonka…
Kyseessä on Cythnia Voigtin kirjasarja Tillermanin sisarukset. Sarjassa on viisi osaa. Ensimmäinen osa Matkalla kotiin ilmestyi suomeksi vuonna 1984. Seuraavat osat ovat Tuulta purjeisiin (1985), Yksinäinen kitara (1986), Isän jäljiltä (1989) ja Vaarallisilla vesillä (1991).
Sarjan ensimmäisistä osista on kuvaukset ja myös kansikuvat Kirjasammossa.
Tillermanin sisarukset -sarja Kirjasammossa https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/tillermanin%20sisarukset
Pääkaupunkiseudulla teokset löytyvät Helmet-kirjastojen kokoelmista. Voit tarkistaa niiden saatavuden Helmet-haulla ja tilata kirjat omaan lähikirjastoosi.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Nykyisistä kansanedustajista löytyy luettelo ikäryhmittäin. 1980-luvulla syntyneitä on jo 33 (16,5 %):
https://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/tilastot/Sivut/hex8230_Kansanedustajien%20ik%C3%A4rakenne.aspx
Ensimmäiset 80-luvulla syntyneet tulivat ehkä valituiksi vuoden 2003 eduskuntavaaleissa. Samanlaista ikäryhmäjakoa ei heistä löytynyt. Kukaan heistä ei liene kuitenkaan ensimmäinen, koska kansanedustajat aloittavat työnsä yhtä aikaa. Tässä linkki luetteloon vuoden 2003 kansanedustajista:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_vaalikauden_2003%E2%80%932007_kansanedustajista
Runon on kirjoittanut Aila Saastamoinen. Se löytyy vuonna 1975 julkaistusta satukirjasta Kultaisilta vuorilta.
Saimme tämän tiedon lukijaltamme, kiitos tunnistusavusta!
Ensin lyhyt ja ytimekäs vastaus: ei löydy.
Sitten hieman selityksiä siihen, miksi tällaista listaa ei ole eikä todenäköisesti koskaan tule olemaankaan. Olen kyllä itse koonnut mahdollisimman täydellisen luettelon Johann Strauss nuoremman eli tunnetuimman ja soitetuimman Straussin sävellyksistä. Sekään ei ole silti todennäköisesti aivan täydellinen, koska edes hänen tuotannostaan ei ole olemassa kunnollista teosluetteloa, tutkimukseen nojautuvaa perustutkimusta. Jos kysyjä on kiinnostunut tietämään, keiden säveltäjien tuotannosta tällaisia listoja on suomalaisille tarjolla, linkin takana on tämänhetkinen listaus. Nämä on tehty ensi sijassa kirjastojen käyttöön, mutta ovat toki muidenkin vapaasti käytettävissä.
Ilmaisu "koko Strauss-perhe…
Etsimäsi kirja on ihan kotimaista tekoa, ei suomennos: Mustapippurin metkat matkat : koiranunta (Sley-kirjat, 2001), jonka on kirjoittanut ja kuvittanut Arja Putti.
Suursnautseri Mustapippuri ottaa usein päivänokosia ja näkee koiranunta. Unissaan se seikkailee eri puolilla maailmaa ja jopa maan ulkopuolella. Kirjan viidessä tarinassa Mustapippuri tutustuu moniin eri koirarotuihin ja joutuu monenlaisiin kiperiin tilanteisiin. Neuvokkuudellaan ja ystäviensä avustuksella se kuitenkin aina selviää, viimeistään herätessään turvallisesti omalla kotisohvallaan.
