Piioista ja rengeistä löytyy tutkimusta teoksissa
Suomen palvelusväki 1600-luvulla : palkollisten määrä, työ, palkkaus ja suhteet isäntäväkeen Nygård, Toivo. 1989.
Työteliäs ja uskollinen : naiset piikoina ja palvelijoina keskiajalta nykypäivään / toimittaneet Marjatta Rahikainen ja Kirsi Vainio-Korhonen (Helsinki : Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2006
Kaari Utrio on käsitellyt naishistoriaa ja piikoja kirjoissaan Kalevan tyttäret ja Suomen naisen vuosisadat, osat 1-4.
Muuta aineistoa Finna.fi:ssä.
Valtteri Kangasmäen Pro gradu -tutkielmassa Tilan väkeä ja naapureita : Varhaismodernin maaseutuyhteisön sosiaalinen kenttä ja kontaktinmuodostus Vuorimäen tilalla 1807–1883 (Jyväskylän yliopisto 2011) kerrotaan, että…
Jos et ole käyttänyt korttia viime vuosina, tietojasi ei todennäköisesti ole enää kirjaston lainaajarekisterissä. Asikastiedot poistetaan rekisteristä, jos korttia ei käytetä kolmeen vuoteen.
Saat uuden kortin käymällä missä tahansa Helmet-kirjastossa. Varaa mukaan voimassa oleva henkilötodistus.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_ja_lainaaminen(37)
Martti Merenmaan runon "Kissankello" ovat säveltäneet ainakin Sulho Ranta, Jaakko Tuuri ja Lassi Utsjoki. Kysymyksestä ei selviä, kenen sävellystä haet. Kaikista näistä sävellyksistä on olemassa nuotti mieskuorolle:
Maanpuolustajain lauluja. 2 (toimittaja Martti Turunen; Otava, 1943; säveltäjä Sulho Ranta; alkusanat: Yli kuljimme illan saatossa)
Laulu-Miesten lauluja. 2 (toimittaja Raimo Spolander; Laulu-Miehet, 1947; säveltäjä Jaakko Tuuri; alkusanat: Yli kuljimme illan saatossa)
Mieskuoro Sirkkain ohjelmistoa. [3. vihko] ([Mieskuoro Sirkat], 1963; säveltäjä Lassi Utsjoki; alkusanat: Me kuljimme illan saatossa)
Serenadeja (toimittaja Aino Herranen; Suomen Mieskuoroliitto ry, [2019]; säveltäjä Lassi Utsjoki;…
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelulla ei ole pätevyyttä antaa lääketieteellisiä ohjeita tai asiantuntemusta vaativia ravintosuosituksia. Ruokaviraston verkkosivuilla on ohjeistusta ja varoituksia itujen käsittelystä ja valmistamisesta:
https://www.ruokavirasto.fi/elintarvikkeet/ohjeita-kuluttajille/kasitte…
Hyötykasviyhdistyksen verkkosivut: https://hyotykasviyhdistys.fi/puutarhatieto/idatys-ja-versotus-2/
Marttojen verkkosivut, idätetyt palkokasvit: https://www.martat.fi/ruoka/ruoanvalmistus/ruoka-aineet/palkokasvit/ida…; Marttojenkin mukaan itujen ravinnoksi käyttämisessä pitää olla huolellinen.
Erityisesti papujen sisältämästä lektiinistä on Ruokavirasto varoitellut. Papujen valmistamisessa ruuaksi onkin noudatettava oikeita…
Kansalliarkiston Astia-tietokannasta löytyy viitteitä Jalkaväkirykmentti 53:n miehistöluetteloista.Arkistoyksikkö T-11198 12 Henkilöluettelovihko (1944-1944) Jalkaväkirykmentti 53, 11. komppania15 Kaatumis- ja katoamisilmoitukset, miehistöluettelot ja varuskortit (1944-1944) Jalkaväkirykmentti 53, 11. komppania25 Miehistöluettelovihko(1944-1944) Jalkaväkirykmentti 53, 12. komppania29 Tuntolevykortit ja -luettelot (ajallinen kattavuus ei tiedossa) 12. komppania ja 3. konekiväärikomppaniaLisäksi löytyy Jr 53, Esikuntakomppanian arkistostaT-11201 (1942-1944)24 Vahvuus- ja tappioilmoitukset sekä muut asiakirjat (1944-1944) Sisältää myös miehistöluetteloita, poistoanomuksia, sotilasostokorttiluetteloita, kuormastovälineilmoituksia,…
Egyptin viljelyala henkeä kohden on yksi pienimmistä maailmassa. Asia on helposti ymmärrettävissä, sillä suurin osa Egyptin pinta-alasta muodostuu Saharan autiomaasta, ja väestö on kasvanut 1960-luvun vajaasta 30 miljoonasta tämän päivän yli 100 miljoonaan. Väestö ja viljelymaa keskittyvät Niilin varteen ja suistoon. Egypti on maailman suurin vehnäntuoja, eikä maalla ole mahdollisuutta paikata omalla tuotannolla nousseita vehnän maailmanmarkkinahintoja.
https://fingo.fi/ajankohtaista/uutiset/riippuvuus-tuontivehnasta-kiusaa…
https://www.globalis.fi/Maat/egypti
https://www.indexmundi.com/agriculture/?country=eg&commodity=wheat&grap…
https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/mtt/hankkeet/ikiegypti/tausta
https://fi.wikipedia.org…
Suomen ammattikouluissa eli nykyisissä ammattiopistoissa on suoritettava yksi pakollinen ruotsin kielen kurssi.
Lähde: https://peda.net/ksao/oppimisymp%C3%A4rist%C3%B6/yto-aineet/arkisto/vtp…
Kangasalan aseman lähellä sijaitseva muuntaja syttyi tuleen torstaina 6. syyskuuta 1984 noin kello 18.
Pikku Kakkosen visuaalista ilmettä uudistettiin syyskaudelle 1979, jolloin Pertti Nykäsen suunnittelema tunnus otettiin käyttöön. Syksyn ensimmäinen ohjelma esitettiin tiistaina 4. syyskuuta.
Lähteet:
Muuntajapalo pimensi Pirkanmaan. – Aamulehti 7.9.1984
Pikku Kakkosen tunnukset | Elävä arkisto | yle.fi
Katso 36/1979
Immi Hellénin runo "Äidin apulainen" vastaa kuvausta. Runo alkaa: "Äiti, kerro satu mulle, minä lankaa kerin sulle." Äidin apulainen on nimeltään Erkki.
Vanhin löytämäni julkaisu, jossa runo on, on "Walistuksen lasten lehti" vuodelta 1917 (nro 20). Lehdessä kirjoittajaksi on merkitty "I. H." Onnet-tietokannan mukaan kirjoittaja on Immi Hellén. Runo on myöhemmin julkaistu myös ainakin Aukusti Salon kirjassa "Lapsuuden kultamailla : alkukoulun ja kodin lukukirja II" (Otava, 1919) ja Aukusti Salon kirjassa "Uusi aapinen ja lukukirja" (Otava, 1922).
Lähteitä:
Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokanta:
https://lastenkirjainstituutti.fi/kirjasto/onnet-tietokanta
Äidin apulainen -runo:
Digi.kansalliskirjasto.fi, Walistuksen…
Ylen Digitreenit sivustolta löytyy hyvät ohjeet. Ohjeet kertovat, että striimaukseen tarvitaan "1. Television, jonka takaa löytyy HDMI-liitäntä eli tuloportti HDMI-johdolle.Tällaisia ovat kaikki noin vuoden 2003 jälkeen myyntiin tulleet televisiot.2. Älypuhelimen tai tabletin.3. Langattoman internet-yhteyden.Kotona täytyy siis olla wifi-reititin eli wlan-tukiasema, joka muuttaa kiinteän verkkoyhteyden langattomaksi lähiverkoksi.4. Lisälaitteen: pienen mediasoittimen eli mediatoistimen.Suosituimpia niistä ovat Googlen Chromecast ja Applen Apple TV -niminen laite. Lisätietoa näistä kahdesta on jutussa myöhemmin." Linkki Ylen Digitreenit sivustolle.Yle Areenan saa toimimaan ilman lisälaitteita, jos omistaa ns. älytelevision. Silloin…
Oulun maakuntakirjaston Ostrobotnia-tietokannasta löytyy runsaasti Soile Sepän kirjoittamia artikkeleita sekä haastatteluja Soile Sepästä. Se löytyy osoitteesta:
http://oukasrv6.ouka.fi:8000/?formid=free1&sesid=1076497825
Valitettavasti meillä Kajaanissa ei ole henkilötietoja hänestä. Välitän kysymyksen myös Ouluun, joten saat täydentävän vastauksen sieltä.
Nils Ferlinin runo Drömmare, dåre sisältyy suomennoskokoelmaan Surkimuksen lauluja; Outolainen; Lasit. Se on Ferlinin ensimmäisen kokoelman En dödsdansares visor ja Surkimuksen lauluja -kokoelman toinen runo. Kirjan saatavuus selviää pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen aineistohausta http://www.helmet.fi/ .
Helsingin kaupunginkirjastoon on tulossa kolme kappaletta tiedustelemaanne kirjaa: Levine, Judith: Not buying it : My year without shopping. Kirjan ilmestymisajankohdaksi on ilmoitettu Helmikuu, 2007, joten on mahdotonta sanoa tarkkaa ajankohtaa siitä milloin kirja ilmesyy Helmet-tietokantaan. Heti kun ensimmäinen nide ilmestyy tietokantaan siitä voi tehdä varauksen. Kannattaa siis seurata tilanna verkko-osoittessa: www.helmet.fi
Helmet-tietokannasta löytyy pari suomenkielistä osumaa. Mene sanahakuun ja kirjoita Hamsun Pan ja valitse kieleksi suomi. Näet että Pasilan kirjavarastosta löytyy kaksi vanhaa laitosta suomen kielellä: 1.4 HAMSUN: Pan. Voit soittaa varastoon virka-aikana 09-31085230 ja hakea teoksen itse Pasilasta tai tehdä varauksen osoitteessa www.helmet.fi.
Boken du söker heter Ålands släktregister. Boken finns naturligtvis på åländska bibliotek, men också på Åbo Akademis bibliotek, på Nationalbiblioteket och på Genealogiska Samfundets bibliotek. Helsingfors stadsbibliotek har tyvärr inte den del du söker. Här är de fullständiga uppgifterna:
Familjer och gårdar i Sottunga : ett släktregister för Sottunga med utbyar samt för Kyrkogårdsö och Långskär
Björn Rönnlöf
[Pargas] : [Björn Rönnlöf], 2004. - 582 s. : kuv., kartt. ; 25 cm
Ålands släktregister ; del 6
ISBN 952-91-6946-9 (sid.)
Kirjojen lainaamiseen HelMet-kirjastosta tai kirjasto-autosta tarvitaan kirjastokortti. Ensimmäisen kirjastokortin saa ilmaiseksi kirjastosta, mutta lainakortin hakijalla on oltava osoite Suomessa ja kirjastovirkailija pyytää häntä esittämään voimassaolevan kuvallisen henkilöllisyystodistuksensa.
Kirjastokorttiin liitetään yleensä tunnusluku, jotta lainaaja voisi käyttää lainausautomaattia tai lainata ja varata kirjoja Internetin kautta. Kirjaston tietokoneita saa käyttää ilmaiseksi jos on kirjastokortti ja tunnusluku.
Kirjastossa asioinnin säännöt ovat luettavissa sivulla
www.lib.hel.fi/fi-FI/asiointi/
