Pitkäikäisin nisäkäs on nykytiedon mukaan grönlanninvalas (Balaena mysticetus), joka voi elää jopa yli 200-vuotiaaksi. Lähteet:https://tieku.fi/luonto/gronlanninvalaan-salaisuus-supervoima-suojelee-maailman-pitkaikaisinta-nisakasta-syovalta https://www.apu.fi/artikkelit/maailman-vanhimmat-elaimet-tama-asia-niita-yhdistaahttps://www.atlasobscura.com/articles/what-mammal-lives-the-longest https://www.discoverwildlife.com/animal-facts/mammals/which-mammal-lives-the-longest
Ele kopioitiin Italian fasistipuolueen tervehdyksestä 1920-luvun alkupuolella. Siitä tuli kansallissosialistisen puolueen virallinen tervehdys vuonna 1926.Fasistit väittivät tervehdyksen olevan peräisin antiikin Rooman valtakunnasta. Väitteelle ei kuitenkaan ole löytynyt näyttöä. Ilmeisesti käsitys "roomalaisesta tervehdyksestä" syntyi ranskalaisen Jacques-Louis Davidin maalauksesta Horatiusten vala vuodelta 1784. Myöhemmin sitä käytettiin antiikin Roomaan sijoittuvissa näytelmissä ja elokuvissa. Benitio Mussolinin esikuvana pidetty nationalisti Gabriele D'Annunzio otti tervehdyksen käyttöön, kun hän valtasi joukkoineen Fiumen kaupungin vuonna 1919 ja julisti itsensä sen valtiaaksi. Hitler puolestaan ajatteli, että roomalaiset olivat…
Johnson esitti kuuluisan kommenttinsa Lontoosta vastaukseksi James Boswellille 20.9.1777 keskustelussa, jossa tämä pohti, heikkenisikö hänen mieltymyksensä Lontooseen, jos hän satunnaisten innostaviksi kokemiensa vierailujensa asemesta asuisi siellä.
"Olin aina valittanut hänelle olevani Skotlannissa tyytymätön, koska se oli mielestäni elämänpiiriksi liian ahdas ja toivovani, että voisin valita varsinaiseksi asuinpaikakseni Lontoon, kunnian, opin ja huvitusten suuren keskuksen, joka suhteellisesti puhuen merkitsi minulle maanpäällistä taivasta. Johnson: 'Niinpä niin, en ole ikinä tuntenut ketään, joka olisi yhtä rajusti rakastanut Lontoota kuin te, enkä voi moittia teitä siitä, että haluaisitte asua siellä, -- .'"
"Sanoin epäileväni, että…
Olet ensimmäisessä esimerkissäsi aivan oikeassa. Eli asia kirjoitetaan pilkulla, jos johtolause on keskellä.
Kielikellon sivuilla esimerkkejä lainausmerkkien ja välimerkkien käytöstä, tässä sinun lausetta vastaava lause: ”Ampui mies”, kirjoittaa Aleksis Kivi, ”ja kiirahtipa mesikämmen nurmelle nurin.”
Ajatusviivaa en käyttäisi noin lainausmerkkien kanssa, vaan sitä voi käyttää erikseen vuorosanaviivana. Silloinkin johtolauseen jälkeen tulee pilkku.
Kielikellon esimerkki: – Onneksi pahimmat talvikelit ovat takanapäin, jatkoi kuljettaja, – kyllä niitä riittikin!
Lisää lainausmerkkien ja vuorosanaviivojen käytöstä voit lukea kielikellon sivuilta:
Lainausmerkit ” - Kielikello
Vuorosanaviiva - Kielikello
Classical-music.com-sivuston mukaan hautajaisissa laulettiin kolme virttä.
- The Lord's My Shepherd (Herra on minun paimeneni). Teksti on sovitettu Jessie Seymour Irvinen sävelmään. Tämä oli sivuston mukaan kuningattaren suosikkivirsi.
- The Day You Gavest, Lord, is Ended. Säv. John Ellerton
- Love Divine, All Loves Excelling. Säv. Charles Wesley. (Tilaisuuden loppuvirsi)
Myös muutama muu musiikkiteos esitettiin hautajaisissa. Ne on mainittu oheisella lähdesivulla.
Linkki lähteeseen Classical Music -sivustolla
Virren nimi lisättynä sanalla funeral löytyy videoklippejä Youtubesta.
Kysyin asiaa sarjan tuotantoyhtiöstä ja he kertoivat, että tunnusmusiikki on sarjan alkuperäisformaatin Keeping Nation Alive -formaattimusiikkia ja sen on säveltänyt Richard Spiller. Sarjassa käytetään myös katalogimusiikkia Epidemic Sound -katalogista.
Sydämen sykkeen tai sydänmonitorin äänen matkiminen on yleistä sairaalasarjojen musiikissa. Hyviä esimerkkejä ovat Ken Freemanin säveltämät tunnussävelmät pitkäikäiseen brittiläiseen sairaaladraamaan Casualty ja sen sisarsarjaan Holby Cityn sairaala.
Sykettä kuulee populaarimusiikissa usein äänitehosteen muodossa. Esimerkeksi Musen "Follow Me" -kappaleessa ja Taylor Swiftin "Wildest Dreams" -kappaleessa on taustalla aidoista…
Kyllä kirjan voi palauttaa heti sen lainattuaan.
Oletkohan törmännyt uudenmalliseen palautusautomaattiimme täällä Espoossa? Se lukee kirjan koodin, ja imaisee sen sisuksiinsa vain, jos kirja on varattu tai kotoisin Helsingistä.
Muut palautukset automaatti kehottaa pistämään selän takana olevaan hyllyyn.
Tarkistathan, onko kirja vielä sinulla lainassa.
Löysin muutamia ehdokkaita:Richard Scarry: Puput Linkki kirjan kuvaanBeatrix Potter: Petteri kani Linkki kirjan kuvaan taiAlan MacDonald: Tiheikön väki kirjat (tosin hiiriperheestä) Linkki kirjan kuvaanKirjaa voisi jatko metsästää Finna-haulla. Linkki Finna.fiKommentoija ehdottaa: Tämä kirja on Cara Lockhardt Smithin kirja Kanilapset karkuteillä.
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan kirjassa Sukunimet (Otava 2000) kerrotaan, että sukunimen Knuuttila taustalla on pohjoismainen miehennimi Knut. Nimi on ollut Suomessa laajalti käytössä jo keskiajalla. Siitä on vakiintunut monia erilaisia muunnoksia, jotka näkyvät nykyään niin paikannimissä kuin sukunimissäkin. Yksi muunnoksista on Knuutti, joka on Knuuttila-sukunimen taustalla.
Asko Raivion säveltämä ja sanoittama Kasevan Tyhää-kappale löytyy useammastakin nuottijulkaisusta, esim.:Leskelä, Ari: Suuri pop-toivelaulukirja. 5Raivio, Asko: Lauluja LP:ltä Silloin kunLeskelä, Ari: Pop, country & folk kitaralaulujaLeskelä, Ari: Kultainen suomipop laulukirja. 2Nuotteja/julkaisuja voi tiedustella omasta kirjastosta. Mikäli julkaisu ei kuulu kirjaston kokoelmaan, kannattaa kysyä kaukolainan mahdollisuutta.
Valitettavasti emme löytäneet mitään tietoa erityisesti "tummasta" ja "vaaleasta" soijasta. Soijasta sinänsä löytyy runsaasti tietoa; eniten seuraavasta: Rousi, Arne: Auringonkukasta viiniköynnökseen (kust. WSOY 1997).
Voit myös hakea kiinnostavia sivuja Internetistä: www.kirjastot.fi -> Tiedonhaku ja jatka sen mukaisesti haluatko suomenkielisiä sivuja vai myös muunkielisiä (jos haet kansainvälisesti, pitää hakusanankin olla englantia!). Hakusanaksi voit kirjoittaa minkä tahansa asian, joka sinua kiinnostaa (esim. soija tai vegaani tms.)
Kaari Utriosta löytyy tietoja kirjoista:
-Kotimaisia nykykertojia 1. BTJ Kirjastopalvelu 1997 ja
-Tarkka, Pekka: Suomalaisia nykykirjailijoita. 6.uud.laitos. T 2000
Internetin kautta Utriosta voi hakea tietoja osoitteesta:
http://www.tammi.net/asp/empty.asp?P=1290&A=closeall&C=16524
Tuolta Tammen sivulta kannattaa edetä hakemalla asiasanalla Utrio, näin saa esille sivun Kaari Utriosta,
ja sivun alareunassa on viite toisellekin Kaari Utrion kotisivulle: http://www.amanita.fi/.
Yhtä täysin sopivaa kirjaa on mahdotonta suositella. Eri kirjat puhuttelevat eri ihmisiä. Silti ehdotan Martti Lindqvistin kirjaa Surun tie. Myös hänen muut muistelmakirjansa ovat ainakin minulle olleet lukuelämyksiä.
Marcel Pagnolin elokuvia on DVD:llä lainattavissa Ranskan kulttuurikeskuksesta.
Ranskan kulttuurikeskus Kaapelitehdas
Tallberginkatu 1 C 135,2. kerros
FI-00180 Helsinki
Puh. +358 9 251 0210
Fax +358 9 2510 2121
accueil.ccf@france.f
Kirjasto
ma-to klo 9-17
pe klo 9-16
la klo 10-14
Muuten niitä ei tietääksemme ole Suomessa saatavilla.
Jos haluat niitä kotikokoelmaan kokeile seuraavia nettikauppoja:
http://www.fnac.com
http://www.amazon.fr
Englanninkielisiä alatekstejä on oletettavasti seuraavassa amerikkalaisjulkaisussa:
http://www.kino.com/video/news.php?news_id=10
http://www.frenchculture.org/cinema/releases/pagnol/fannytrildvd.html
http://www.moviesunlimited.com/musite/browse_list.asp?cid=fo&dept=Franc…
Ehdotamme "luterilaisen mielivaltahengen kautta" tai "luterilaisen mielivaltaisuuden kautta". Ilmaisun tekee ymmärrettäväksi se, että Olaus Magnus vastusti uskonpuhdistusta.
Laulu näyttää löytyvän kokoelmasta Canzoni di Firenze, joka löytyy Kangasalan kunnankirjaston kokoelmista. Internetin kautta löytyvät ainakin laulun sanat kohtalaisen hyvin esim. tästä osoitteesta http://www.lyricsmania.com/firenze_sogna_lyrics_litfiba.html. Nuotteja voi yrittää myös googlata vaikkapa haulla "firenze sogna sheet music", mutta siinäkin kannattaa varautua lukuisiin turhauttaviin mainososoitteisiin.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Näillä tiedoilla on valitettavasti hyvin vaikea päätellä, kenen versiosta voisi olla kyse. Tästä Adagiosta on tehty suuri määrä versioita, eikä ilmaisu "jazz-yhtye" kerro mitään täsmällistä esimerkiksi soittimista. Kävin läpi Radio Classicin helmikuun soittolistat, joilta löytyi kyllä tämä teos pariinkin kertaan, mutta ihan perinteisinä versioina.
Jos emme tiedä varmasti, minkä version asiakas on kuullut, on sen esittäjääkin vaikea arvailla. Jos radioaseman nimi on muistettu oikein, voisi ilmaisun "hiljattain" täsmentäminen auttaa eteenpäin. Osoitteessa http://www.radioclassic.fi/fi/soitetut voi etsiä aseman soittamaa musiikkia.
Heikki Poroila
Tikkurilan kirjasto
