Lahden kaupunginkirjastosta löytyy pari kirjaa, joissa kerrotaan lyhyesti Leena Krohnista. Pekka Tarkka: Suomalaisia nykykirjailijoita 6.p. v. 2000 sekä Kotimaisia nykykertojia osa 3.
Internetissä WSOY:n kirjailijagalleriassa on luettelo Leena Krohnin kirjoista, osoite on http://www.wsoy.fi/www/galleria.nsf/ed0973a57093db86c22565e10029dece/d4…
Leena Krohn vastailee muun muuassa elämäänsä koskeviin kysymyksiin kotisivullaan Kysymyksiä ja vastauksia-osastossa, jonka osoite on http://www.kaapeli.fi/krohn/FAQ.htm
Leena Krohnin Finlandia-palkitusta teoksesta ja vähän hänen elämästänsäkin kerrotaan osoitteessa
http://www.cc.jyu.fi/jyucomm/nettiset/ns001/juttu015-i.html
Magnus Lindbergistä löytyy tietoa mm. seuraavista teoksista:
Stenius, Caterina: Chaconne : Magnus Lindberg ja uusi musiikki, 2006.
Ammatti: säveltäjä : 2006 : yhdentoista suomalaisen säveltäjän puheenvuoro aikamme musiikista, 2006.
Suomen musiikin historia 4 : aikamme musiikki : 1945-1993 / Mikko Heiniö, 1995.
Myös esim. seuraavissa aikakauslehdissä on artikkeleita Magnus Lindbergistä:
Classica 2003:3, s. 64-65 (Arffman, Jari: Oman itsensä insinööri : Magnus Lindberg haastateltavana).
Rondo 2002:4, s.16-21 (Hautsalo, Liisamaija: Magnus Lindberg korostaa nyt käytännön muusikkoutta).
Classica 2002:1, s. 9-11 (Bsehania, Edward C.: Kaksoismuotokuva : brittitoimittaja tapasi ajankohtaiset ystävykset Magnus Lindbergin ja Esa-Pekka Salosen).…
Jatkotutkimuksetkaan eivät tuottaneet tulosta. Suom-Unkari seurasta sain seuraavan viestin:
"Ei ole selvinnyt lauttamusiikki. Otin Unkariin kahteenkin paikkaan heti yhteyttä, mutta ei taida selvitä. Toinen henkilö vastasi, että soittelevat levyltä varmaan sekalaisesti aina eri kappaleita?? Luulen, että senkertainen musiikki jää arvoitukseksi."
Alla vielä ensimmäisen vastaukseni.
------
En ole vielä löytänyt vastausta kysymykseesi. Olen lähettänyt tiedustelun Suomi-Unkari seuralle, mutta heiltä ei ole vielä tullut minkäänlaista vastausta. Odottelen vielä sitä josko heidän kautta saisimme kappaleen nimen selville. Palaan asiaan heti tämän jälkeen, joko vastauksen kanssa tai vien asiaa eteenpäin Unkarin kansalliskirjaston kautta.
Jos pystyt…
Ehkä voisit kysyä asiaa suoraan YLE:n Aamu-tv:n toimitukselta, joko sähköpostitse tai palautelomakkeella:
sähköpostiosoite: aamu-tv@yle.fi
palautelomake: http://yle.fi/uutiset/laheta_palautetta_aamu-tvlle/5719774
http://yle.fi/uutiset/aamu-tv/
Jos haluat tarjota kirjaasi kirjastojen ostettavaksi, kannattaa tarjota sitä kirjavälittäjille, joiden kautta Suomen kirjastot hankkivat suurelta osin kirjansa. Merkittäviä välittäjiä ovat BTJ (http://www.btj.fi), Kirjavälitys (http://www.kirjavalitys.fi) ja Booky.fi (https://www.booky.fi).
Toki kirjastoille voi tarjota kirjaa myös suoraan, mutta välittäjien kautta kirja menee helpoiten kaikkien kirjastojen ulottuville. Kirjastojen hankintasopimukset saattavat myös rajata mahdollisuuksia ostaa kirjoja suoraan kustantajilta. Suomen kirjastojen yhteystietoja löytyy osoitteesta http://www.kirjastot.fi/fi/kirjastot#.VK5zAfM8KvE.
Ryhmän tarkkaa perustamispäivämäärää en onnistunut löytämään, mutta Talouselämä-lehdessä, joka on ilmestynyt 16.6.2006, sanotaan:
"Kari Puron johtama ryhmä on neuvotellut 15 vuotta kaikki Suomen työeläkejärjestelmän uudistukset. Ryhmällä on legendaarinen maine."
Puron itsensä kerrotaan sanoneen näin:
"1990-luvun alussa työmarkkinoiden keskusjärjestöt pyysivät minua hoitamaan kokoonkutsumista."
Näiden tekstien perusteella näyttäisi siis siltä, että ryhmä olisi perustettu vuonna 1991.
Oma kirjahylly -sivulta näet ne kirjat jotka sinulla on tällä hetkellä lainassa, aikaisemmat lainat ja selaushistorian. Mikäli olet valinnut kirjaa lainatessasi "lue selaimessa" -vaihtoehdon, pääset jatkamaan lukemista valitsemalla kirjan nykyisten lainojen kohdalta.
Antikvariaateista sitä täytyy etsiä. Juuri nyt kun vastaan, esimerkiksi Antikvariaatti Maleka Turussa myy sitä 10 eurolla (http://www.antikvaari.fi/naytatuote.asp?id=1612177). Tilanne vaihtelee koko ajan, mutta tämän www.antikvaari.fi kautta tällaisia loppuunmyytyjä kirjoja kannattaa etsiä. Myös Huuto.net -tyyppisissä paikoissa tätä kirjaa on ollut tarjolla.
Heikki Poroila
Koska henkilöllisyyden varmentaminen pankkitunnusten tai jonkin muun tunnistautumisen kautta ei meidän kirjastojärjestelmässä onnistu ainakaan vielä joutuu kirjastokortin saadakseen käymään fyysisesti jossain Kymenlaakson kirjastossa. Meillähän yhdellä kortilla pärjää kyllä koko Kymenlaaksossa.
Kirjaa on Outi-kirjastoissa kaksi: Oulun pääkirjastossa ja Kaukovainion kirjastossa. Molemmat kirjat ovat lainassa, ja varauksiakin on kymmenen, joten kovin nopeasti sitä ei valitettavasti voi saada. Tilanteen näet Outi-kirjastojen sivulta. Samalta sivulta voit halutessasi tehdä varauksen:
https://koha.outikirjastot.fi/cgi-bin/koha/opac-detail.pl?biblionumber=…
Kadonnutta DVD-levyä ei voi korvata uudella kaupasta ostetulla, koska kirjastojen täytyy hankkia elokuviin erillinen lainausoikeus. Tämän vuoksi kirjaston ostamat elokuvat ovat kalliimpia kuin kaupasta ostetut.
Asiakkaan ei tarvitse korvata lainausoikeusmaksua Kokkolan kaupunginkirjastolle vaan ainoastaan DVD:n hinta. Korvausmaksu on noin 20 euroa elokuvasta riippuen. Korvausmaksu päätetään tapauskohtaisesti. Monta levyä sisältävät paketit ovat kalliimpia kuin yhden levyn pakkaukset.
Suomessa tosiaan yli 90 prosenttia (94 prosenttia vuosina 2014-2015) aikakauslehdistä tilataan kotiin. Myös Ruotsissa kotiin tilattavien lehtien osuus on Suomen tapaan suuri: 92 prosenttia. Monissa maissa taas suurin osa lehdistä ostetaan irtonumeroina, mutta lehtien tilaaminen kotiin on kuitenkin mahdollista. Tällaisia maita Euroopassa ovat esimerkiksi Tanska, Espanja, Turkki, Italia ja Puola.
Euroopan maista ainakaan Kreikassa ei lehtien kotiin tilaaminen ole mahdollista.
Nämä tiedot ovat peräisin painotuotteiden, mainonnan tai verkkoviestinnän parissa työskentelevien ammattilehti Julkaisijasta:
http://www.julkaisija.fi/suomessa-yli-90-prosenttia-aikakauslehdista-ti…
Jätskiautossa näyttää olevan yksi sokeroimaton jäätelö, vaniljatuutti http://www.jatskiauto.com/tuotteet/product/vaniljatuutti-sokeroimaton
Sia valmistaa 3 eri jäätelömakua ilman sokeria, http://www.siajaatelo.fi/index.php?id=31 (palvelussa on kartta, josta löytyvät jälleenmyyjät http://www.siajaatelo.fi/index.php?id=236)
Ingmanin jäätelön olit jo löytänytkin http://www.ingman.fi/Products/ProductDetail.aspx?bid=&sid=&pid=415662
Pingviini-jäätelöistä ei löydy erikseen sokeroimatonta vaihtoehtoa haulla eikä erikoisruokavalioiden kohdalla, yhteystiedot löydät täältä, jos haluat kysyä heiltä suoraan https://www.pingviini.fi/yhteystiedot/ .
Myöskään Pirkan http://www.k-ruoka.fi/pirkka-tuotteet/jaatelokesa-lahestyy/, Rainbow'n https://…
Suomen kirjasäätiön sivulla (kirjasaatio.fi/sivut/8/finlandia-palkinto) löytyy Finlandia-palkkinnon jako-ohjeet ja niissä kerrotaan, että "Kirjailijan tai kustantajan, joka haluaa asettaa julkaisemansa romaanin ehdolle Kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon saajaksi, on toimitettava teos kullekin lautakunnan jäsenelle säätiön ilmoittamaan määräpäivään mennessä. Lähettäjän on lisäksi toimitettava yksi kappale kirjaa säätiön toimistoon sekä maksettava säätiön tilille osallistumismaksu, jonka suuruuden säätiön hallitus päättää vuosittain ".
Kysymykseen on yllättävän vaikeata vastata, koska "jazz-sävellys" ei ole ihan sama asia kuin sinfonia, jonka senkin kesto riippuu kapellimestarin päättämästä temposta. On usein myös kiistanalaista, onko jokin tietty kokonaisuus itsenäinen ja yhtenäinen sävellys vai enemmänkin peräkkäin soitettavia itsenäisiä osia.
Kävin muistinvaraisesti läpi sellaisia kotimaisia jazz-sävellyksiä, jotka täyttävät kokonaisen albumin ja joiden kohdalla ei pitäisi olla suurempia määrittelyongelmia. Omaan haaviini jääneistä selkeä ykkönen on Heikki Sarmannon New Hope Jazz Mass, jonka levytys vuodelta 1979 on noin 69 minuutin pituinen. Teoksesta on kuitenkin tehty tätäkin pidempiä konserttiäänityksiä, esimerkiksi Musiikkiarkiston kokoelmassa oleva teoksen…
Julkisuudessa ei Loukialan kuolinsyytä ole mainittu, joten siihen on tyydyttävä. Tällaiset tiedot kuuluvat intimiteettisuojan piiriin, elleivät omaiset itse halua tietoa julkaista. Kysy kirjastonhoitajalta -palvelu ei välitä mitään intimiteettisuojan piirissä olevaa tai muuten luottamuksellista tietoa.
Heikki Poroila
Kyseinen noitahattu saattaisi olla ns. sarvilakki, johon liittyvää perinnetietoa taiteilija Outi Pieski ja arkeologi Eeva-Kristiina Harlin ovat viime vuosina tuoneet esille
Yleltä löytyy useampikin saamelaisnaisten sarvilakkia käsittelevä juttu, joista perusteellisin on 'Saamelaisnaisten muinainen, mahdollisesti syntisenä kielletty sarvilakki halutaan jälleen käyttöön' parin vuoden takaa (https://yle.fi/uutiset/3-9743691)
Helsingin Sanomissa samaista Pieskin ja Harlinin tutkimusta sarvilakkiperinteestä käsittelee esimerkiksi 25.9.2018 julkaistu 'Palkittu taiteilija Outi Pieski ottaa teoksillaan kantaa saamelaisten itsemääräämisoikeuteen ja nostaa esiin vanhaa käsityöperinnettä'.
