Ehkä parhaiten kuvaustasi vastaa Kaarina Roinisen ja Eija Kämäräisen Kodin parhaat juhlat (1999). Se sisältää luvut esimerkiksi ristiäisistä, rippijuhlasta, ylioppilasjuhlasta, häistä, muistotilausuudesta sekä vuotuisjuhlista. Lisäksi siinä on yleistä tietoa juhlien valmistelusta. Kooltaan kirja ei kuitenkaan ole niin iso kuin muistelette.
Kooltaan suurempi on Juhlitaan kotona (2002), mutta sisällöltään se ei ole niin runsas kuin edellinen eikä ole jaoteltu eri juhliin selkeästi.
Molemmat kirjat ovat tällä hetkellä paikalla Hämeenlinnan pääkirjastossa, varaan ne teille tarvittaessa.
Erillistä teosta Porvoon valtionpäivistä ei näytä löytyvän. Kuitenkin esimerkiksi Päiviö Tommilan teos Suomen autonomian synty 1808-1819 (Valtion painatuskeskus, 1984) käsittelee aihetta laajemminkin.
Porvoon valtiopäiviä käsitellään myös seuraavissa teoksissa:
Taistelu autonomiasta : perustuslait vai itsevaltius? (toim. Timo Soikkanen, Edita, 2009)
Jussila, Osmo: Suomen perustuslait : venäläisten ja suomalaisten tulkintojen mukaan 1808-1863 (Suomen historiallinen seura, 1969)
Suomen kansanedustuslaitoksen historia. 1, Suomen kansanedustuksen vaiheet 1850-luvun puoliväliin (toim. Eduskunnan historiakomitea: Olavi Salervo, puheenjohtaja, Valtion julkaisutoimisto, 1962)
Castrén, Robert: Porvoon valtiopäivät vuonna 1809 (Edlund, 1882)…
Samaan aihepiiriin, josta mainitsemasi teokset kertovat, voit tutustua lukemalla Eunsun Kimin ja Sébastien Fallettin teoksen Pohjois-Korea : yhdeksän vuoden pakomatka helvetistä (2014) ja
Hyeonseo Leen ja David Johnin teoksen Seitsemän nimen tyttö : pakoon Pohjois-Koreasta (2015).
Teokset ovat lainattavissa tai varattavissa HelMet-kirjastojen kokoelmista.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Suomessa noudatetaan vuonna 1985 voimaan tullutta Nimilakia (http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1985/19850694). Lain 12§:n mukaan "Uudeksi sukunimeksi ei voida hyväksyä sukunimeä, joka on Suomessa merkitty väestötietojärjestelmään, eikä nimeä, jonka yleisesti tiedetään vakiintuneen määrätyn kotimaisen tai vierasmaalaisen suvun nimeksi, ellei tähän ole olemassa erityistä syytä." Laki antaa siis yleisen nimisuojan, mutta ei tunne erityistä "suojattujen nimien" ryhmää.
Kysyjän mainitsemaa tapausta ei välttämättä voi arvioida vain nykyisen nimilain perusteella, vaan tulisi tutkia lainsäädäntöä 1930-luvulla tai sitäkin ennen, koska emme voi tietää, milloin tämän "sukuun kuulumattoman" nimi on otettu tai missä se on otettu. Jos nimi on…
En valitettavasti pysty löytämään vastausta kysymykseesi aineistoistamme tai verkosta.
Neuvoisinkin teitä olemaan yhteydessä suoraan juomatehtaisiin, esim. Hartwalliin: http://www.hartwall.fi/fi/yhteystiedot/anna-palautetta
Kysymyksen kanssa kannattaa lähestyä myös muovituotteita valmistavien yritysten elinkeino- ja työmarkkinapoliittista etujärjestöä Muoviteollisuus Ry:tä. Tässä linkki heidän kysymyslomakkeeseensa: http://www.plastics.fi/fin/muovitieto/kysy_muovista/
Myös Suomen Uusiomuovi Oy:ltä saattaa saada tietoa asiasta. Tässä linkki heidän kotisivuilleen: http://www.uusiomuovi.fi/fin/suomen_uusiomuovi/
Maailman pienin kala näyttää Tiedelehden nettisivujen mukaan (Tiede uutiset 27.1.2006) olevan Paedocypris progenetica, joka löytyi Sumatran saarelta ja se on toinen kahdesta uudesta kalalajista, jotka kuuluvat tieteelle uuteen sukuun Paedocypris. Se on vain 7,9 mm pitkä.
Voit tehdä haun sanoilla Paedocypris progenetica ja saat kalasta lisää tietoa ja myös kuvia. Hakuja tutkiessa selviää, että se todellakin on tällä hetkellä pienin löydetty kala.
Mikrotietokoneita ja niiden oheislaitteita käsittelevien kirjojen mukaan lasertulostuksen tekniikan periaate on samanlainen sekä mustavalko- että värilasertulostimissa. Tekniikkaa ja toimintaperiaatetta käsitellään esim. seuraavissa kirjoissa:
Piipponen, Tero: Hardware (1998)
- tässä kirjassa yksityiskohtainen selostus
Inside PC: Vol. 1.: Laitetekniikka / Reima Flyktman (1999)
Flyktman, Reima: PC-mikron laitetekniikka (10. p., 2000)
Lähteinen, Olavi: Uusi pc-tekniikan käsikirja (5. uud. p. 2000)
Kyseessä on Ingrid Ranckenin laulu Puutarhatyössä (Trädgårdsarbete). Laulu sisältyy nuottijulkaisuun Lauluja ja leikkejä lapsille. III (1939). Nuotti löytyy joistakin Suomen kirjastoista, esimerkiksi Varastokirjastosta, josta voitte tilata sen kaukolainaan omaan kirjastoonne.
Kansallisdiskografia Viola https://finna.fi
Finna.fi https://finna.fi/
Kyseessä voisi olla joku seuraavista teoksista:
Kinnunen, Aarne: Seitsemän veljestä ja lukemisen juonet (WSOY, 2002)
Lyytikäinen, Pirjo: Vimman villityt pojat : Aleksis Kiven Seitsemän veljeksen laji (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2004)
Rahikainen, Esko: Impivaaran kaski : Aleksis Kivi kirjallisuutemme korvenraivaajana (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2009)
Mikäli etsimäsi teos on uusi, kyseessä voi olla myös 2020 ilmestynyt Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran julkaisema Seitsemän veljestä ja opas sen lukemiseen. Tekijänä on Aleksis Kivi ja toimittajana Sakari Katajamäki. Kustantajan esittelyteksti kertoo seuraavaa: "Aleksis Kiven romaani esiintyy tässä teoksessa vuoden 1870 alkuperäisessä asussaan. Kirjaan sisältyvä lukijan opas…
Satakunnan Kansan vuosikertoja löytyy mikrofilmattuna mm. Porin kaupunginkirjastosta, josta niitä saa kaukolainaksi. Kysy lainausmahdollisuutta lähikirjastostasi. Digitaalisessa muodossa 1960-luvun lehtiä ei ole.
Pieksänmaan kunta oli Suomen lyhytaikaisimpia kuntia. Vuonna 2004 ei päästy sopuun kaupungin liittymisestä. Kaupunginjohtajan vaihtuessa kuntaliitos toteutettiin nopealla aikataululla vuoden 2007 alusta alkaen.
Lisätietoja voi pyytää Pieksämäki seuralta. https://pieksamakiseura.fi/pieksaemaeki-seura
Ranskan suurta vallankumousta käsittelevää kirjallisuutta on suomennettu melko niukasti, enkä onnistunut löytämään aikalaisten suomeksi julkaistuja kirjekokoelmia tai päiväkirjoja. Muistelmateoksista kiinnostava voisi olla François René de Chateaubriandin Muistoja haudan takaa (Faros, 2006). Karsten Alnæsin neliosainen Euroopan historia -teossarja kertoo maanosan vaiheista elävästi ja myös tavallisten ihmisten näkökulmasta. Sen toinen osa Kiihkon aika : 1600-1800 (Otava, 2005) käsittelee myös Ranskan vallankumousta.
Muuta kirjallisuutta:
Friedell, Egon: Uuden ajan kulttuurihistoria, osa 2 (6. painos WSOY, 1989)
Lupa tappaa? : sodankäynnin ja sotien oikeuttamisen pitkä historia (Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2019)
Manfred, Albert:…
Saamelaisten asuinalue oli laajimmillaan ajanlaskun alusta 1000-luvulle. Saamelaisia asui “Laatokalta Jäämerelle ja Keski-Skandinaviasta Vienanmerelle”. Saamelaisten elämä keskittyi pyyntielinkeinoihin. Uudisasutus, syntymässä olleet valtionrajat tai etupiirijaot ja myöhemmin Pähkinäsaaren rauhan (1323) jälkeinen aika tuotti levottomuuksia ja sotia, jotka saamelaisten kansanperinteessä tunnetaan “tsuudien aikana”. (Lehtola 2015.)
Monenlaiset muutokset saamelaisten elinkeinoissa sekä valtioiden rajat ja toimet ovat vaikuttaneet saamelaisten asuinalueisiin. Assimilaatio, kolonialismi tai yleensä saamelaisiin kohdistuva epäoikeudenmukaisuus ovat tässä yhteydessä asioita, joista on keskusteltu paljon (ks. esim. Lehtola 2012). Suomessa…
Kyseinen sävelmä on morsiuskuoro Richard Wagnerin Lohengrin-opperasta. Se alkaa sanoilla Treulich geführt ziehet dahin. Siitä on olemassa kaksi suomennosta: Jalmari Finnen Hääkammioon vuodelta 1920 sekä uudempi Erkki Pullisen Nyt naimisiin.
Finnen suomennos on tekijänoikeuksiltaan vapaa ja se löytyy Sibelius-Akatemian Laura-tietokannasta. (Linkki alla). Tekstin saa esille valitsemalla Finnen suomennokset-valikosta.
Wagnerin morsiuskuoron tiedot Laura-tietokannassa.
Pullisen teksti on tekijänoikeuden alainen. Jos haluaa käyttää sitä, luvan voi hankkia Teostosta.
Kirjastoasetus 4 § määrittelee kirjastojen petyvyysvaatimukset.
"Henkilöstön koulutusrakenne ja kelpoisuusvaatimukset
Kunnan kirjastolaitoksen henkilöstöstä vähintään 70 prosentilla tulee olla:
1) yliopistossa suoritettu korkeakoulututkinto, johon sisältyvät tai jonka lisäksi on suoritettu vähintään 60 opintopisteen laajuiset korkeakoulutasoiset kirjasto- ja informaatioalan opinnot;
2) ammattikorkeakoulussa suoritettu korkeakoulututkinto, johon sisältyvät tai jonka lisäksi on suoritettu vähintään 60 opintopisteen laajuiset korkeakoulutasoiset kirjasto- ja informaatioalan opinnot;
3) ammatillinen perustutkinto, johon sisältyvät tai jonka lisäksi on suoritettu vähintään 35 opintoviikon laajuiset kirjasto- ja informaatioalan…
Porkkanan herkullinen oranssi osa on juurimukula eli turvonnut pääjuuri eli juurikas (https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kasvitiede:juurimukula)."Mukula" on yläkäsite, jolla voidaan tarkoittaa monenlaisia maan alla olevia, ravintoa varastoivia kasvin osia (https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kasvitiede:mukula).Teknisesti ottaen porkkana siis on mukula, vaikka useimmat ihmiset eivät varmaan arkikielessä kutsuisi sitä mukulaksi vaan juurekseksi.Paalujuuri taas on puun vahva, alaspäin kasvava juuri (https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kasvitiede:paalujuuri).
Propofoli eli kemialliselta nimeltään 2,6-diisopropyylifenoli on lyhytvaikutteinen suonensisäinen anestesia-aine, jota käytetään sekä valmistelussa anestesiaan että sen ylläpidossa. Sveitsiläisen bioteknologiayritys Bachemin sivustolla kerrotaan propofolista seuraavaa:"Propofoli on laskimonsisäinen, lyhytvaikutteinen anestesia, jolla on nopea vaikutus ja jota käytetään anestesian induktiossa ja ylläpidossa. Propofolia käytetään myös rauhoittavana aineena, esimerkiksi tehohoidossa oleville hengityskonepotilaille. Propofoli helpottaa nopeaa ja sujuvaa siirtymistä tajuttomuuteen, jolloin lääketieteen ammattilaiset voivat suorittaa tarvittavat toimenpiteet tarkasti."Propofolin valmistuksesta kerrotaan sivustolla näin: "Bachem on…
Eero Ojasen säveltämä "Laulu veden ja taistelijan tehtävistä" alkaa: "Vuorilla sataa, puro lähtee kulkemaan". Laulun sanoituksena on Matti Rossin samanniminen runo kokoelmasta "Soi, kivinen lanka". Runo kuuluu chileläiselle taiteilijalle Victor Jaralle omistettuun kokonaisuuteen "Ääni kansansa suuressa äänessä", jonka pohjalta Kalle Holmberg, Kaisa Korhonen, Måns Hedström, Eero Ojanen, KOM-teatteri ja Matti Rossi rakensivat KOM-teatterin musiikkinäytelmän "Kaikki muuttuu". KOM-teatterin levytys laulusta sisältyy äänilevylle "Kaikki muuttuu" (Love Records, 1974). Myös Avaruuslintu-yhtye on levyttänyt laulun. Avaruuslinnun esitys sisältyy esimerkiksi cd-levylle Ojanen, Eero: "Opi perusasiat" (Siboney, 2002).
Lähteitä:
Rossi, Matti:…
